Matti Vanhanen haluaa huomion yhteiskunnan suuriin kysymyksiin

Matti Vanhanen luo silmäyksen puhemiehen työhuoneen seinille. Vastassa on muotokuvia säätyvaltiopäivien puhemiehistä. Koko talo henkii kansanvaltaista demokratiaa, mutta kätkee sisäänsä jyrkkäsävyisemmäksi muuttuneen keskusteluilmapiirin.

Syynä Vanhasen puhemieskauden alun turbulenssiin oli kuitenkin oma terveydentila. Nyt kesän tapahtumia kertaa helpottuneen oloinen mies.

Oireet, joita Vanhanen itse ei oikein edes tiedostanut, olivat osoittautuneet rytmihäiriöiksi. Seurasi tutkimuksia, aortan seurantaa ja operaation suunnittelua. Läppäleikkaus todettiin tarpeelliseksi jossain vaiheessa. Toimenpide vaikutti rutiininomaiselta.

– Ei se kauhean voimakasta hätkähdystä aiheuttanut. Asteittain ehti tottua ajatukseen, että jotakin remonttia sydämeen täytyy tehdä.

Syöpälöydös sen sijaan tuli yllättäen. – Oli valtavasti onnea mukana, että se selvisi sydänleikkaukseen liittyvien tutkimusten ansiosta.

Syöpäleikkaus tehtiin kolme kuukautta ennen avosydänleikkausta, jossa bioläppä asennettiin. Kaikki on mennyt hyvin, Vanhanen toteaa nyt, kun jälkimmäisestäkin toimenpiteestä on kulunut reilu puoli vuotta.

Molemmat operaatiot ja niihin liittyneet terveyskeskustutkimukset ovat vahvistaneet Vanhasen luottamusta terveydenhuoltojärjestelmäämme ja varmaotteisen ammattihenkilöstön osaamiseen.

– Kaikki kirurgista ja hoitajista fysioterapeuttiin kuvailivat etukäteen, mitä toimenpiteitä tullaan tekemään ja miten toipuminen lähtee liikkeelle – ja tismalleen niin sitten myös tapahtui.

Hän ymmärtää, että akuutissa tilanteessa tapahtumien kulku on toisenlainen ja myös huoli siitä, että oireet osataan tulkita ja apua pystytään saamaan. – En kuitenkaan näkisi, että meillä on valtavia puutteita.

Sote-uudistuksessa onkin kyse organisoinnin ja päätöksenteon muuttamisesta niin, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toimivat paremmin yhteen. Sillä on vaikutusta rahoituksen kestävyyteen.

– Nyt vaikuttaa, että iso kuvio voidaan toteuttaa pienemmissä paloissa, Vanhanen toteaa. – Itse luotan siihen, että sote saadaan nyt maaliin. Korjattavaa varmaan jää, mutta ne korjaukset tulevat esiin kokemusten kautta.

– Vaikka terveysmarkkinoihin liittyy nykyään paljon kysyntää, katvealueeseen jää ihmisiä, jotka eivät ole riittävän ajoissa kiinnostuneita terveydestään. Tämä joukko järjestöjen pitäisi kyetä löytämään ja löytää tavat, joilla heihin pystytään vaikuttamaan, Matti Vanhanen sanoo. Kuva Anna Kara

Järkevä keskittäminen on tarpeen

Matti Vanhanen seuraa surullisena, kuinka aidosti kansakunnan tulevaisuuden kannalta suuret yhteiskunnan perusteita järkyttävät asiat, kuten ikääntyminen, syntyvyyden alentuminen ja työn muutos, jäävät nyt maahanmuuttokeskustelun ja vastaavien aiheiden varjoon.

Syntyvyys on nyt Suomessa Euroopan alhaisinta, kun se oli 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla toiseksi korkeinta.

– Tähän kaikkien pitäisi hakea vastauksia. Taustalla on taloudellisia asioita, mutta myös arvostusten muutosta. Meidän tilanteemme, jossa syntyvyys on laskenut alle uusiutumiskyvyn, on huolestuttavaa. Se on uutta ihmiskunnalle.

Kun vielä samanaikaisesti elinajanodote pitenee, kehitys vaikuttaa yhteiskunnan rahoituspohjaan.

– Ikääntyneet ovat eläkkeensä, palvelunsa ja huolenpitonsa ansainneet. Työssä olevien velvollisuus on huolehtia, että riittävä taloudellinen toimeliaisuus saadaan aikaan ja yhteiskunnan rahoituspohja kyetään turvaamaan. Rahoituspohja syntyy palkkasummasta, jota digitalisaatio ja ulkomainen työ eivät lisää.

Robotisaatio ja digitalisaatio tuovat kuitenkin mukanaan paljon hyvää, sitä Vanhanen ei kiellä. Tekoälyn hyväksikäyttö mahdollistaa yhä laajemmat seulonnat ja riskien havaitsemisen kustannustehokkaasti.

Päätöksenteossa joudutaan tekemään vaikeita ratkaisuja sen suhteen, mikä terveydenhuollossa on mahdollista ja mihin yhteiskunnalla on varaa.

– Nyt ollaan jo tilanteessa, jossa tiedetään, että olisi saatavissa parempaa tekniikkaa ja laitteistoja, kuin ne, mihin pystytään investoimaan. Kaikessa emme voi valitettavasti olla ensimmäisiä maailmassa. Pienessä valtiossa voimavarat on syytä keskittää.

Kaikkia palveluita ei Vanhasenkaan mielestä tarvitse saada oman maakunnan alueelta.

– Jokainen, joka joutuu sydänleikkaukseen, haluaa, että häntä hoitaa paras mahdollinen henkilökunta, joka on tehtävään harjaantunut. Järkevä keskittäminen on tarpeen, jotta hyvä erikoissairaanhoito pystytään järjestämään, se on selvä. Ja sen rinnalla terveyskeskuspalvelut on saatava läheltä.

Kyky kompromisseihin on heikentynyt

Matti Vanhanen muistuttaa, että aikojen saatossa eduskunnan keskustelukulttuuri on aikaisemminkin ollut erittäin jyrkkää. Nykyisen keskusteluilmapiirin itseään ruokkiva kärjistyminen johtuu pitkälti internetin ja sosiaalisen median vaikutuksesta:

– Tälle ajalle on ominaista, että kuka tahansa voi olla oma tiedotusvälineensä ja saada tehokkaasti kaikupohjaa mielipiteilleen. Ei kuunnella muita, halutaan ymmärtää väärin, eikä käydä dialogia.

Vanhanen huomauttaa, että myös perinteinen journalismi ruokkii tätä kehitystä. Mielenkiinnon herättämisen takia myös media turvautuu kärjistyksiin ja vastakkainasetteluun. Tämä taas on johtanut poliitikkojen tarpeeseen tietyissä kysymyksissä pitää kiinni identiteettikannastaan, mikä tekee poliittisen päätöksenteon mahdottomaksi.

– Poliittinen päätöksenteko perustuu siihen, että ollaan valmiita joustamaan omista tavoitteista. Edustukselliseen demokratiaan kuuluva kyky kompromisseihin on heikentymässä. Laajan maltillisen enemmistön pitäisi nyt pystyä siirtämää huomio yhteiskunnan suuriin kysymyksiin.