Mielikin tarvitsee ensiapua

Ulkona on harmaa ja tuulinen talvipäivä, mutta sisätiloissa linnut laulavat. Kesätuuli humisee ja heiluttelee koivun lehtiä, kuivat oksat rapisevat kenkien alla. Miten hyvää tekeekään nähdä vehreä maisema keskellä pimeintä talvea! Katselemme maisemaa suurelta kuvaruudulta, sillä olemme virtuaalikävelyllä kesäisessä metsässä.

Me kaksitoista ja ohjaaja vietämme yhteistä viikonloppua Mielenterveyden ensiapu 1 -kurssilla. Suomen Mielenterveysseura on kehittänyt kurssin vuonna 2006 vahvistamaan kansalaisten mielenterveystaitoja. Vuosien mittaan kurssin ovat suorittaneet tuhannet suomalaiset ja tavoite on, että mahdollisimman moni vielä kävisi sen. Mielenterveys on hyvinvointitaito, jota voi ja kannattaa vahvistaa.

– Mielenterveyden ensiapu -kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat edistää omaa hyvinvointiaan, kertoo projektipäällikkö, psykoterapeutti Ritva Karila-Hietala Suomen Mielenterveysseurasta.

Terveellinen arki tukee mielenterveyttä

Mielenterveys tuli sanana suomen kieleen vasta 1950-luvulla. Silloin mielenterveydellä tarkoitettiin itse asiassa mielen sairauksia. Nykyään lähestymistapa on terveyttä painottava, sillä mielenterveys nähdään keskeisenä hyvinvoinnin voimavarana osana kokonaisvaltaista terveyttä. Siihen kuuluu psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja henkinen ulottuvuus.

Hyvän mielenterveyden elementtejä ovat esimerkiksi tunne elämän merkityksellisyydestä, kyky ihmissuhteisiin, kyky ja halu vuorovaikutukseen sekä tunteiden ilmaisemiseen, kyky työntekoon ja sosiaaliseen osallistumiseen sekä taito kohdata ja hallita elämässä eteen tulevia vaikeuksia ja muutoksia.

– Hyvään mielenterveyteen kuuluu myös tietoisuus siitä, miten itse voi ja mitä itse voi tehdä sen eteen, että voisi paremmin, Karila-Hietala toteaa.

Mielenterveyttä ja omaa hyvinvointia voi edistää tavallisessa arjessa. Hyvä arki muodostuu itsestä huolehtimisesta ja asioista, jotka tuottavat iloa. Terveelliset elämäntavat tukevat myös mielenterveyttä. Mielenterveyttä edistävään arkeen kuuluu riittävästi unta ja lepoa, monipuolista ruokaa ja aterioita yhdessä muiden kanssa, säännöllistä liikuntaa omien mieltymysten mukaan, mielenkiintoisia harrastuksia sekä ystävien ja läheisten seuraa.

– Terve itsekkyyskin on mielenterveyttä. Se on omien rajojen asettamista ja sitä, että tekee itselle mieluisia asioita ja luopuu asioista, jotka tuntuvat kurjalta. Esimerkiksi harrastaminen ei saisi koskaan olla pakolla suorittamista, vaan asia, josta tulee hyvä mieli, Karila-Hietala sanoo.

Pyydä ja anna apua

Karila-Hietalan mukaan hyvät mielenterveystaidot auttavat pitämään omasta hyvinvoinnista huolta kaikilla tavoilla. Mielenterveystaitoja kannattaa vahvistaa, jotta tulisi tietoisemmaksi, onko elämässä hyvinvointia kuormittavia riskitekijöitä.

Lähes jokaisen elämässä tulee silti vääjäämättä vastaan haasteita, joissa mielenterveyden voimavarat punnitaan. Hyvät mielenterveystaidot auttavat pärjäämään haastavissa tilanteissa.

– Vahvat mielenterveystaidot auttavat kestämään esimerkiksi oman tai läheisen sairauden aiheuttamaa kuormitusta, Karila-Hietala sanoo.

Vaikeassakin elämäntilanteessa on Karila-Hietalan mukaan tärkeä yrittää pitää arjen rytmistä kiinni. Säännöllisesti rullaava arki pitää elämässä kiinni silloinkin, kun haasteet kolkuttavat jaksamisen rajoja. Jos tuntuu, ettei haasteiden kanssa pärjää, niihin kannattaa hakea rohkeasti apua.

– Puhu, puhu ja puhu. Haasteet kasvavat suhteettoman suuriksi, kun niitä miettii vain yksikseen. Mielenterveysosaamista on myös se, että osaa pyytää ja ottaa apua vastaan. Huolia on hyvä jakaa vaikkapa puolison, ystävien ja sukulaisten kanssa. Myös vertaistukiryhmistä saa apua, Karila-Hietala muistuttaa.

Kurssi lisää voimavaroja

Asioiden jakaminen ja yhdessä tekeminen ovat myös Mielenterveyden ensiapu -kurssin parasta antia. Ritva Karila-Hietala kertoo, että kurssin sisällöstä saatu palaute on ollut erittäin hyvää.

– Osallistuminen on ollut monille kurssilaisille voimauttava kokemus, hän vahvistaa.

”Löydä omat juttusi.” ”Hengähdä hetkeksi.” Selaamme kolmen hengen ryhmissä aikakauslehtiä ja leikkaamme talteen hyvää mielenterveyttä kuvaavia lauseita ja kuvia. Tämä on yksi monista ryhmätöistä, joita kaksipäiväisen kurssin aikana teemme. Keskustelemme porukalla muun muassa tunnetaidoista, vuorovaikutuksesta ja elämään liittyvistä kriiseistä.

Minun tapaani moni on lähtenyt kurssille mukaan ammatillisen kiinnostuksen vuoksi. Silti jokainen laittaa kurssin mittaan myös persoonsa peliin. Ilmapiiri on lämmin ja luottamuksellinen. Moni haluaa kertoa omaa elämää kohdanneista haasteista. Tarinat koskettavat, mutta antavat samalla toivoa. Ihminen voi selviytyä vaikeistakin asioista, kuten kipeistä ihmissuhteista, vakavasta sairaudesta tai läheisen äkillisestä kuolemasta.

Toiset kurssilaiset, innostava ohjaaja ja asioiden jakaminen yhdessä tekevät kurssikokemuksesta arvokkaan. Tiiviin viikonlopun jälkeen olen väsynyt, mutta hyvällä tavalla voimissani.

Viisi tapaa vahvistaa mielenterveyttä

1. Pidä huolta itsestäsi
2. Innostu uudesta
3. Pidä yhteyttä ystäviin ja tuttaviin
4. Tunnista tunteet
5. Pyydä tarvittaessa apua

Lähteenä lisäksi:
Ritva Karila-Hietala ym. (toim.). Mielenterveys elämäntaitona. Käsikirja Mielenterveyden ensiapu 1 -kursseille.

Lue myös Hyvän mielen arkitaidot