Minna Paajanen patistaa helsinkiläiset liikkeelle

Kyllä, Minna Paajanen on huolissaan helsinkiläisten hyvinvoinnista.

– Olen huolissani siitä, että unen, terveellisen ruokavalion ja riittävän liikkumisen perustalle rakentuva hyvinvoinnin kolmio on monella meistä pahasti vinksallaan, vuoden Helsingin Liikkumisohjelmaa luotsannut Paajanen kertoo.

Liikkumisohjelma on yksi Helsingin kaupungin strategisista kärkihankkeista, jolla liikkuminen ja sen aloittaminen pyritään muokkaamaan houkuttelevaksi ja helpoksi.

– Vaikka mahdollisuuksia, tietoa ja osaamista on enemmän kuin koskaan, tietyt perusasiat tuntuvat jäävän arjen jalkoihin. Ihmisen vieraantuminen luontaisesta liikkumisesta on tästä hyvä esimerkki: ajamme autolla urheilemaan. Elämme projektista, elämäntaparemontista ja tempauksesta toiseen. Seuraukset ovat vakavia inhimillisesti, mutta myös yhteisötasolla. Liikkumisen puute sekä fyysisen toimintakyvyn ja kunnon aleneminen sairastuttavat, uuvuttavat ja rajoittavat selviytymistä arjessa. Elämänlaatu heikkenee kokonaisvaltaisesti, Paajanen sanoo ja jatkaa:

– Erityisesti olen huolissani pienten ihmisten elämästä. Käytösmalli alkaa urautua jo kolmevuotiaana. Tutkimukset osoittavat, että läheskään kaikki alle kouluikäisistä lapsista eivät tällä hetkellä liiku riittävästi tai omaksu liikunnallisia perustaitoja ja -tottumuksia. Haluamme erityisesti tukea lapsiperheitä, jotta tämä myöhemmälle elämään kantautuva kehityskulku saataisiin taitettua.

Helsingissä on jo paljon liikuntamahdollisuuksia, -paikkoja, -tapahtumia ja -toimintaa. Kuva: Helsingin kaupunki/Riku Pihlanto

Arki- ja hyötyliikunnalle arvoa

Liikkumisohjelman valmistelun yhteydessä Minna Paajanen on törmännyt lukuisia kertoja mielikuvaan siitä, että liikunnan terveysvaikutuksia syntyy vain reippaassa ja rasittavassa hikiliikunnassa, johon tarvitaan varusteet, tilat, jäsenmaksut ja kyyditys. Paajanen arvelee, että yksi selitys löytyy varmasti liikuntasuosituksista, jotka korostavat reippaan ja rasittavan, tietyn minuuttimääräisen liikunnan merkitystä.

– Ja onhan se totta, että mitä säännöllisempää ja kovempitehoista liikunta on, sitä vankempaa näyttöä sen terveysvaikutuksista on olemassa.

Paajasen mielestä on olennaista kuitenkin ymmärtää, että osaa ihmisistä tämä mielikuva ei motivoi, vaan pikemmin vieraannuttaa liikkumisesta. Jos yksilö kokee, ettei millään tavoin yllä tavoiteltuun minuuttimäärään tai syketasoon, hän voi tehdä johtopäätöksen, eikä panosta vähäiseenkään arkiliikkeeseen.

– Liikemittausten tuottama tarkentuva tieto tulee varmasti muuttamaan eri-ikäisten liikuntasuosituksia, mutta ennen kaikkea vaikuttamaan, ja on jo vaikuttanutkin, viestiin, jota välitämme: ”jo kolmen minuutin liike auttaa”, portaiden nousu on teholtaan jumpan veroista liikuntaa, istuminen tappaa”.

Paajanen itse uskoo, että kysymys on oivalluksesta ja ajattelutavasta, jonka mukaan jokainen päivä on mahdollisuus tehdä vähän enemmän.

– Voit vaikka tauottaa istumista vähän useammin, Paajanen ehdottaa.

Helsinkiläisten vapaa-ajan liikunnan keskiarvo on eri-ikäisissä joko koko maan tasolla tai hieman sitä korkeammalla.

– Yleisesti ottaen Helsingissä on paljon liikuntamahdollisuuksia, -paikkoja, -tapahtumia ja -toimintaa, Paajanen muistuttaa.

– Seurakenttä on aktiivinen ja yritys- ja järjestötoiminta vilkasta. Helsingin liikuntapalvelut täyttävät tänä vuonna sata vuotta, joten myös perinteitä liikunta- ja urheilutoiminnalle on olemassa.

Helsingin kaupunki rakentaa pyöräverkkoa suunnitelmallisesti ja kaupunkipyörien käyttö laajenee. Kuva: Helsingin kaupunki/Maarit Hohteri

Liikkumattomuus näkyy kaupungin kassassa

Liikkumattomuus ja runsas istuminen altistavat ylipainolle ja esimerkiksi valtimo-, tuki- ja liikuntaelin- sekä syöpäsairauksille. Ne lisäävät riskiä myös ennenaikaiseen kuolemaan, alentavat työkykyisyyttä ja lisäävät ikäihmisten hoivatarvetta.

Paajanen kertoo, että viime vuonna julkaistun UKK-instituutin koordinoiman selvityksen mukaan vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat yhteiskunnalle vähintään kolmen miljardin euron vuotuiset kustannukset, kun laskelmissa huomioidaan terveyden- ja sosiaalihuollon kustannukset, tuottavuuskustannukset, tuloverojen menetys, maksetut työttömyysturvaetuudet ja syrjäytymisen kustannukset.

– Tavoitteemme on, että kykenisimme jatkossa osoittamaan Helsingissä liikkumisen kustannusvaikutukset myös euroissa. Ihan helppo harjoitus se ei kuitenkaan ole, Paajanen sanoo.

Myös kaupungin henkilöstö liikkeelle

Helsingin kaupungin työntekijöiden tietoisuutta päivittäisen liikkumisen ja istumisen vähentämisen vaikutuksista lisätään joka päivä eri käänteissä.

– Työntekijä itse on liikkumisohjelman kohderyhmä, mutta samanaikaisesti hän voi omassa työssään vaikuttaa helsinkiläisten liikkumiseen, Paajanen muistuttaa.

Kysymys on pitkälti taas oivalluksista: vähäinenkin liike on parempi kuin ei liikettä ollenkaan. Paajanen kertoo, että jokaisen työntekijän koneelle on asennettu vuoden alussa taukoliikuntasovellus.

– Käynnistämme myös Liikkuva työpaikka -toimintaa. Pyrimme huomiomaan erityisesti ne ammattiryhmät, jotka tarvitsevat taukoa istumistyöhön, mutta myös ne lukuisat ammattiryhmät, joiden ongelmana on liiallinen tai yksipuolinen kuormitus.

Kaupunki on tehnyt jo ennen liikkumisohjelmaa paljon: on työkykyvalmennuksia, kattavat henkilöstöedut liikkumiseen ja työhyvinvointitoimintaa laajastikin.

– Tiedostamme, että liikuntakampanjointia ja -ohjelmia vaivaa usein se, että ne kiinnostavat monesti jo valmiiksi liikunnallisia ihmisiä. Siksi pitää tehdä asioita myös uudella tavalla.

Lapsista se alkaa

Paajasen mukaan Liikkumisohjelmassa on toistaiseksi 57 toimenpidettä, joista osa on jo käynnissä. Koululaisten ja opettajien riemuksi Helsingin kaupunki kunnostaa kymmenen koulupihaa vuonna 2019. Lisäksi Liikuntaohjelmassa kehitetään uusia innovaatioita ikäihmisten liikkumiseen yhteistyössä Bloombergin säätiön ja Harvardin yliopiston kanssa. Lapset ja nuoret saavat käyttöönsä digitaalisen harrastuspassin. Pyöräverkkoa ja pyörätelineitä rakennetaan suunnitelmallisesti, ja kaupunkipyörien käyttö laajenee. Paajanen lupaa myös, että kaupunki lisää liikkumissopimuksen käyttöä kotihoidon asiakkailla.

– Markkinoimme ja viestimme liikkumisesta erityisesti lapsiperheille. Lisäksi Liikkuva työpaikka -toiminta käynnistyy toden teolla vuoden 2019 aikana.

Helsingin kaupunki panostaa varhaiskasvatushenkilöstön koulutukseen.

– Huolehdimme, että kaikki varhaiskasvatusyksiköt liittyvät valtakunnalliseen Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmaan. Lisäksi toteutamme Liikkuvan arjen rakenteita varhaiskasvatukseen -hankkeen. Varmistamme, että liikkuminen on osa kaikkien leikkipuistojen toimintaa ja aktivoimme lapsiperheitä aktiiviseen kulkemiseen, Paajanen luettelee.

– Suunnittelun tueksi kaupunki tuottaa uutta tutkimustietoa pienten lasten liikkeestä. Toteutamme myös palvelutarjottimen kulttuurin ja vapaa-ajan palveluista päiväkoteihin ja kouluihin. Sydänliiton tuottama Neuvokas perhe -kortti otetaan mukaan perheille annettavaan elintapaneuvontaan.

Myös ikäihmisten liikkumiseen Helsingin kaupunki kehittää uusia toimintamalleja yhteistyössä Bloombergin säätiön ja Harvardin yliopiston kanssa.

– Olemme perustaneet kaupunkitasoisen työryhmän, jonka tehtävänä on kehittää ikääntyneiden liikkumiseen liittyviä palveluita kokonaisvaltaisesti, ei vain liikuntapalveluiden asiana. Liikkumissopimus otetaan käyttöön 70 prosentilla säännöllisen kotihoidon asiakkaista, ja Voimaa vanhuuteen -toimintaa laajennetaan koko Helsingin alueelle. Kehitämme myös palveluiden esteettömyyttä ja lähipalveluiden saavutettavuutta sekä painotamme loppuvuonna 2019 ikääntyneiden kohderyhmää markkinointiviestinnän kampanjassamme, Paajanen vakuuttaa.

Yläkouluikäisten vähäinen liike pysäyttää. Istumisen määrä lisääntyy, liikkeen määrä vähenee ja harrastamattomien osuus kasvaa iän myötä.

– Tarvitsemme aitoa yhteistyötä niin nuorisotoimijoiden, koulun, liikuntapalveluiden, kuin myös perheiden kanssa. Tukevoitamme liikunnallisuuden pohjaa vahvistamalla koululaisten päivittäistä ulkoilua ja aktiivista toimintaa iltapäivätoiminnan yksiköissä. Lisäksi lisäämme liikunnallista harrastustoimintaa kouluissa. Hyödynnämme myös digitaalisia ja osallistavia ratkaisuja yläkouluikäisten arkirytmin ja terveellisten elämäntapojen edistämisessä.

Myös järjestöt valjastetaan mukaan talkoisiin.

– Järjestöille on jo myönnetty lähes 900 000 euroa avustuksia matalan kynnyksen harrastustoiminnan ja liikkumisen edistämiseksi. Uskon, että kun toimimme aktiivisesti yhdessä, myös viisastenkivi löytyy, Paajanen sanoo.

Yhteistyöstä vauhtia muutokseen

Liikuntaohjelman lähtökohta on, että kaupunki toimii aktiivisena alustana toimijoille ja kaupunkilaisten omaehtoiselle aktiivisuudelle. Paajasen mukaan tämä on tärkeää, sillä liikkumisen edistäminen ei ole enää aikoihin noudattanut hallinnollisia raja-aitoja, mutta ei myöskään selväpiirteistä jaottelua julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin välillä.

– Yritysten, järjestöjen, tutkijoiden ja kansainvälisten kumppaneiden kiinnostus ohjelmasta on kasvanut. Olen iloinen, että niin moni taho toimii jo nykyisellään Liikkumisohjelman tavoitteiden suunnassa ja on kiinnostunut yhteistyöstä.

Minna Paajanen. Kuva: Helsingin kaupunki/Mirva Kakko

Minna Paajanen, miten itse liikut arkena ja vapaa-aikana?

Jalkani murtui jalkapallossa vuonna 2014, mikä muutti suhdettani liikuntaan olennaisesti. En enää uskalla rymistellä kuten ennen. Pyrin kävelemään 10 000 askelta päivässä. Istun usein ajattelutyötä tehdessäni, mutta muutos aikaisempaan on se, että tauotan istumistani aiempaa aktiivisemmin. Olen myös aloittanut golfin. Ostin kotiin painosarjan, jota nostelen ajoittain.
Täytin juuri 40. Haluan sanoa nuoremmille lukijoille, että myös 40-vuotiaana on elämää. Vastaavasti jo 40 vuotta täyttäneille totean, että olitte oikeassa: ikä on vain asenne.

Onko sinulla jotain uusia liikkumiseen liittyviä suunnitelmia, joista unelmoit ja joita mahdollisesti toteutat lähitulevaisuudessa?

Tavoite on yllättää kaverini golfissa. Lupaan lukijoille, että aloitan tältä puhumalta uinnin uudelleen. Tein sitä ennen kolmesti viikossa, mikä näkyi paitsi lihaskunnossa, myös parempana jaksamisena sekä töissä että vapaalla.

Lisätietoa Helsinki Liikkuu -verkkosivustolta

Lue myös Perheliikunta – hyvää oloa kaikille