Hyppää sisältöön

Mittaamalla kuntoon?

Itsensä mittaamiseen on tarjolla lukuisia laitteita ja sovelluksia. Mittaamisesta ja omaseurannasta voi olla terveydelle hyötyä, mutta isännän roolia sille ei kannata antaa.

Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri Tuija Pusa, ravitsemusasiantuntija
Julkaistu 28.10.2021
Sopivan rento suhde mittariin sopii useimmille.. Kuva Anna Kara.

Onko sydämen toiminnan, syömisen tai liikkumisen mittaaminen hyödyllistä ja luotettavaa? Voiko siitä olla jotain haittaa? Kaikkea ei tarvitse mitata edistääkseen hyvin­vointiaan.

Laskureita ravinto­aineista ja kaloreist­a

Syömisestä ja ruokavaliosta on mahdollista saada tietoa vain suuntaa antavasti. Nopeimpia ovat testit, joissa muutamiin kysymyksiin vastaamalla saa arvion esimerkiksi proteiinin tai suolan saannista tai syömistottumuksista. Enemmän paneutumista vaativat ruokapäiväkirjaan perustuvat verkkolaskurit ja -ohjelmat. Nämä kertovat useimmiten energian, energia­ravintoaineiden ja vaihtelevasti vitamiinien ja kivennäisaineiden saannista.

Useimmat voivat tutkailla päivittäistavarakauppojen sovellusten muodostamia raportteja perheen ruokaostoksista. Tietoa niihin kertyy automaattisesti, kun kassalla vilauttaa kaupan etukorttia. Tosin ruokia on mahdollisesti jakamassa koko perhe, eikä raportista ilmene muualla syötyjen tai muista kaupoista ostettujen ruokien tietoja.

Syömistä ei saa mitattua tarkasti

Täydellistä analyysiä omasta syömisestä on vaikea saada.

– Useimmiten mittaamisella ei päästä siihen tarkkuuteen, mitä itse usein kuvitellaan, toteaa tutkijatohtori Henna Vepsäläinen Helsingin yliopistosta.

Ravintolaskentaohjelmat perustuvat syömisten kirjaamiseen ja tietojen syöttämiseen. Molemmat vaiheet ovat alttiita virheille, mikä on tuttua ravitsemustutkijallekin:

– Harva osaa arvioida tarkkoja ruokamääriä tai tietää, mitä ruoka oikeasti sisältää. Laskentaohjelmien ruoka-annoksen tiedotkaan eivät välttämättä vastaa syötyä annosta. Ja jokaisen syömiset vaihtelevat päivittäin.

Syömisten kirjaamisesta voi olla hyötyä esimerkiksi painonhallinnassa.

– Syömisten kuvaaminen tai kirjaaminen voi auttaa hahmottamaan omaa syömistä. Painonhallinnassa tärkeämpää on kuitenkin opetella kuuntelemaan kehon nälkä- ja kylläisyysviestejä kuin laskea ruoan kaloreita, tutkija suosittelee.

– Urheilijoilla ravintolaskenta voi auttaa selvittämään, saako ravintoa riittävästi, hän jatkaa.

Mittaamista voi hänen mielestään hyödyntää halutessaan, kunhan tiedostaa niiden riskit ja epätarkkuudet.

Aktiivisuusmittarilla lisätietoa liikkumisesta

Teknologian kehittymisen myötä tarjolla on erilaisia aktiivisuusmittareita, -rannekkeita ja älykelloja sovelluksineen ja lisälaitteineen.

– Mittarit antavat tietoa sykkeestä sekä satelliitti­paikannuksen avulla myös matkasta, nopeudesta, reitistä ja niiden perusteella liikunnan tehosta, päivittäisestä fyysisestä aktiivisuudesta, kuntotasosta, liikunnan kuormittavuudesta ja palautumisesta, listaa akatemiatutkija Laura Kara­virta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Omat syyt mittarin käyttämiseen

Jokaisella on omat syyt käyttää mittaria. Sen avulla on helppo tehdä näkyväksi päivittäinen fyysinen aktiivisuus. Mittari antaa herättävää tietoa, jos liikkuminen on jäänyt vähälle, vaikka pitää itseään liikkujana. Se on automaattinen liikuntapäiväkirja.

– Se voi antaa alkusysäyksen liikkumiseen, vaikkakin keskeistä on sisäinen sysäys, innostus liikkua säännöllisesti, Laura Karavirta muistuttaa.

Mittari opettaa liikkumaan järkevästi kehon palautumisen seuraamisen avulla. Jos laite mittaa sykettä ja vauhtia, onnistuu yleensä myös kestävyyskunnon seuraaminen.

Laitteen luotettavuus

Fysiologiset perusteet, joihin laitteen antama tieto perustuu, on tunnettu pitkään. Älylaite on suuntaa antava. Maaston muoto, sää ja käyttäjä voivat häiritä mittauksen luotettavuutta. Pitkällä aika­välillä epätarkkuudet hioutuvat pois, koska yhtenä päivä laite voi antaa yliarvioivan, toisena aliarvioivan tuloksen.

Beetasalpaajat voivat heikentää sykkeeseen liittyvien ominaisuuksien, kuten liikunnan tehon ja kuntotasoarvion, luotettavuutta. Ranteesta tai sormesta mitattava syke häviää tarkkuudessa sykevyölle. Voimakas käsien puristus ja intervallityyppinen liikkuminen haastavat luotettavuutta. Kävelyssä luotettavuus on paras.

Helppo ja sujuva käyttäminen

– Olennaista on miettiä, mitkä laitteen ominaisuudet ovat itselle tärkeitä, Laura Karavirta rohkaisee.

Mitä enemmän ominaisuuksia on, sitä mutkikkaampaa käyttäminen on. Monella laitevalmistajalla on asiakastuki, josta saa apua. Hinta viestii usein siitä, kuinka monia ominaisuuksia laitteessa on. Kalliimmista laitteista saattaa löytyä myös paine-, lämpötila- ja kompassiominaisuus. Laite maksaa noin 100–600 euroa ja siihen liittyvä sovellus puhelimeen on yleensä maksuton.

Mittaamisella on varjopuolensa

Syömisen ja liikunnan mittaamisessa voi olla myös varjopuolia. Kumpikaan tutkijoista ei suosittele sitä, jos on alttiutta epäterveelle ruoka- tai liikuntasuhteelle tai mittaaminen alkaa hallita ja ohjata elämää liikaa. Mittaaminen voi tehdä syömisestä tai liikunnasta yhden lisä­suorituksen muiden suorituksien päälle. Molemmat tutkijat toteavat, että itsensä pakonomainen tarkkailu voi altistaa ei-toivottavalle käyttäytymiselle. Esimerkiksi syömishäiriöisille mittaamisesta voi olla haittaa. Tutkittua tietoa mittaamisen esteistä tai rajoituksista ei kuitenkaan ole.

Hyvinvoinnin kannalta ei ole tarpeellista liikkua ja syödä samalla tavalla joka päivä. Vaihteleva liikunta on tehokkaampaa kunnon kohentamisessa ja monipuolinen syöminen takaa riittävän ravitsemuksen. Joustava suhtautuminen elintapoihin edistää parhaiten hyvää oloa ja terveyttä. Kaikkea ei tarvitse mitata.

Sairastuneen sydämen toimintaa voi mitata monin tavoin

Jokaisella sydänpotilaalla, ja useimmilla keski-iän ylittäneillä ihmisillä ilman sydänsairauttakin, tulisi olla kotona oma verenpainemittari. Valitse laite, jossa mansetti kiedotaan olkavarren ympärille. Mittari kertoo valtimosuonissa vallitsevan paineen lisäksi sykkeen, ja monet laitteet antavat ilmoituksen mahdollisesta rytmihäiriöstä. Verenpaineen mittaaminen on tärkeätä, sillä kohonneesta paineesta ei voi tietää mittaamatta, ja lääkäri säätää lääkitystäsi kotimittausten perusteella.Jos sinulla on ajoittain ilmeneviä rytmihäiriön tuntemuksia, tai olet sairastanut aivoverenkiertohäiriön, jonka syy jäi epäselväksi, voisit hyötyä omasta sydänfilmiä rekisteröivästä laitteesta. Suomessakin on kehitetty laitteita, jotka lähettävät nauhoituksen langattomasti älypuhelimeen tai pilvipalveluun. On myös puhelinsovellus, joka tunnistaa eteisvärinän. Pätevän laitteen tunnistaa eurooppalaisesta lääkinnällisen laitteen CE-merkinnästä.

Happisaturaatiomittarit ilmoittavat valtimoveren happikyllästeisyyden ja sykkeen. Ammattilaiset käyttävät näitä mittareita yleisesti esimerkiksi päivystyksissä, ja mittarit antavat tietoa erityisesti keuhkojen toiminnasta. Sydänpotilas ei tarvitse saturaatiomittaria kotilaitteeksi.

Mittaaminen

  • Jokaisen tulisi mitata oma verenpaineensa aika-ajoin, mutta muuten mittaaminen ei ole välttämätöntä. Markkinoilla on tarjolla paljon laitteita, joiden todellinen merkitys terveydelle on vähäinen. Elämää ja terveyttä ei voi hallita paremmin mittaamalla.
  • Poikkeaviin mittaus­tuloksiin on hyvä reagoida. Pelkkä mittaaminen ei poista sairautta tai lisää terveyttä. Pyydä tarvittaessa ammattilaiselta apua tulosten tulkintaan.
  • Oman kehon viestejä kuuntelemalla pääsee pitkälle. Oma vireystila sekä nälän, janon ja kylläisyyden tuntemukset todennäköisesti kertovat kehon tarpeista ilman asiasta kertovaa laitetta tai laskelmaa.

Lue myös:

Tunne arvosi – mittaa verenpaineesi

Sydänmerkin herkulliset reseptit (sydanmerkki.fi)

Lue seuraavaksi

Haku

Löytynyt 0 tulokset