Hyppää sisältöön

Mystinen matala-asteinen tulehdus

Valtimotaudissa verisuonissa tapahtuu paljon. Valtimoiden seinämissä vallitsee jopa eräänlainen tulehdustila, johon voidaan vaikuttaa elin­tavoilla.

Annukka Alapappila, Liikunta-asiantuntija Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri Tuija Pusa, ravitsemusasiantuntija
Julkaistu 31.3.2022
Kuva: Elina Himanen

Tiedetään, että eräät tulehdukselliset sairaudet lisäävät verisuonisairauksien riskiä. Erityisesti nivelreuma nostaa riskiä 1,5-kertaisesti verrattuna nivelreumaa sairastamattomiin. Myös tulehdukselliset suolistosairaudet (colitis ulcerosa ja Crohnin tauti) lisäävät riskiä noin 20 %. Näissä sairauksissa elimistössä vallitsee ajoittain voimakaskin inflammaatio eli tulehdus. Tulehduksen hillitsemiseen on kehitetty lääkkeitä, joista eräillä on pystytty valtimotaudin eteneminen jopa pysäyttämään.

Mikä sitten on matala-­asteinen tulehdus? Lisääkö se valtimotaudin riskiä?

Matala-asteisella tulehduksella tarkoitetaan tilaa, jossa elimistön tuottamia tulehduksen välittäjäaineita erittyy verenkiertoon. Tutkimuksissa on havaittu yhteys matala-asteisen tulehduksen ja valtimotaudin, kuten sepelvaltimotaudin välillä. Tämä tulehdus siis mahdollisesti edistää ateroskleroosia ja altistaa verihyytymälle sairaassa suonessa.

Matala-asteinen tulehdus on keskeinen rasvakudoksen toimintahäiriö. Suureksi kasvaneet rasva­solut alkavat erittää tulehduksen välittäjäaineita (sytokiineja), jotka kutsuvat paikalle tulehdus­soluja. Syntyy matala-­asteinen tulehdus.

Pitääkö matala-asteista tulehdusta mitata?

Laboratoriomenetelmien kehittyessä yhä useampia asioita voidaan mitata verikokeella, ja vieläpä aika edullisesti. Monilla kaupallisilla toimijoilla on tarjolla verikoetutkimuksia, joiden mainostetaan määrittävän matala-asteista tulehdusta. Käytetyin näistä on herkkä CRP-mittaus (hs-CRP). Tieteellisissä tutkimuksissa mitataan paljon muitakin tulehduksen välittäjäaineita, joten yksittäisen laboratoriokokeen arvo riskinarviossa on kiistanalainen.

Keskeinen kysymys on, johtaisiko matala-­asteisen tulehdustilan mittaaminen toimintaan. Tiedämme, että painonhallinta, terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta vähentävät matala-asteista tulehdusta. Harvalle yksittäinen laboratoriotulos toimii motivaattorina lopun elämää ylläpidettäville elintapamuutoksille.

Vaikka tieteellisissä tutkimuksissa käytettävillä menetelmillä voidaan osoittaa yhteyksiä, toistaiseksi meillä ei ole käytössä sellaista yksiselitteistä verikoetta, joka toisi oleellista lisähyötyä tutkimuksiin tai hoitoon. Sen sijaan kardiologi pohtii sydänkuvantamisen, kuten varjoainekuvauksen, tarvetta muiden kriteerien perusteella. Lääkehoidon, vaikkapa elinikäisen statiinilääkityksen, aloitus perustuu aina riskien kokonaisarvioon.

Elokuussa 2021 julkaistujen Euroopan kardiologisen seuran (ESC) hoitosuositusten mukaan tulehdusmittarien, kuten hs-CRP-arvon mittaamista, ei tällä hetkellä suositella valtimotaudin riskinarviossa. Tulevaisuudessa saattaisi olla käyttökelpoinen eräänlainen usean tulehdusmerkkiaineen yhdistelmäarvo. Sellaisesta voisi olla hyötyä, kun pohditaan, riittävätkö valtimotaudin ennaltaehkäisyyn elintapamuutokset, vai joudutaanko hoitoa tehostamaan lääkehoidolla.

Ruoka­­­­valinnoilla on merkitystä

  1. Terveellisen, suositusten mukaisen ruokavalion tiedetään olevan syömisen saralla toimivin keino hillitä kehon matala-asteista tulehdusta. Tutkimuksissa tulehdusta pahentaviksi tekijöiksi ovat osoittautuneet kova rasva ja länsimaissa tyypillinen ruokavalio, jossa on runsaasti kovaa rasvaa, punaista lihaa sekä vain vähän kasviksia ja täysjyväviljatuotteita. Matala-asteista tulehdusta vähentäviä vaikutuksia on sen sijaan hyvällä rasvan laadulla eli pehmeillä rasvoilla sekä marjoilla, hedelmillä, kasviksilla, täysjyväviljalla ja kalalla.
  2. Arkivalinnat ovat ratkaisevassa roolissa. Yksittäiset juhla-ateriat tai herkuttelut eivät kumoa hyvää kokonaisuutta. Purkista otetut vitamiinit ja kivennäisaineet eivät korvaa ruoasta saatavia ravinteita tässäkään tapauksessa.
  3. Lisäksi sopivalla ateriarytmillä on merkityksensä, sillä jokainen syömiskerta käynnistää tulehdustekijöiden muodostumisen. Syömisiä viilaamalla voi myös vähentää kehon ylimääräistä rasvakudosta, joka tuottaa tulehdustekijöitä aktiivisesti. Ruokavaliomuutosten vaikutus alkaa näkyä tulehdustekijöissä jo kuukauden sisällä.

Asiantuntijana ravitsemusterapian professori Ursula Schwab, Itä-Suomen yliopisto

Liikkuminen kannattaa

Kaikenlaisella ja -pituisella liikkumisella on matala-asteisen tulehduksen kannalta merkitystä. Keskeistä on liikunnan säännöllisyys ja sen vaikutukset rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan sekä lihaksiin ja niiden kautta vyötärön ympärykseen, kehonkoostumukseen ja ylipainoon. Rasvakudoksen väheneminen ja lihaskudoksen kasvu ovat toivottavia matala-asteisen tulehduksen kannalta. Liikunnan edulliset vaikutukset voivat liittyä painon laskuun, mutta suoria, matalaa tulehdusta vähentäviä vaikutuksiakin on.

Liikkua kannattaa aina, kun mahdollista. Pitkien paikallaanolojen katkaiseminen, arkisten hetkien hyödyntäminen, kotiaskareet, hyötyliikunta ja liikuntaharrastus lisäävät kaikki liikettä.

Olennaista on tunnistaa itselle luontevat hetket ja omalle kunto­tasolle sopivat tavat liikkua. Pitkien paikallaolojen tauottamisesta ja liikkeen lisäämisestä arkeen voi aloittaa. Hyvää oloa tuovat liikunta­hetket auttavat jatkamaan aktiivista elämäntapaa. Näin liikkumisen määrä kasvaa vähitellen kohti aikuisten liikkumissuosituksien suosittelemaa reipasta puolen tunnin liikkumista päivässä ja lihaksien vahvistamista pari kertaa viikossa.

Koskaan ei ole liian myöhäistä. Mitä vähäisempää liikkuminen on nyt, sitä nopeammin sen hyvät vaikutukset ovat havaittavissa. Aikuinen antaa lisäksi liikkuvan ihmisen mallin lapsille, ja varhain opitut tavat – huonot tai hyvät – tahtovat jäädä elämään. Matala-asteisen tulehduksen vaikutukset kun alkavat jo lapsuudessa.

Asiantuntijana LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Harri Helajärvi, Paavo Nurmi -keskus, Turku

Runsas liikunta auttaa hillitsemään matala-asteista tulehdusta lapsilla

Äskettäin julkaistussa suomalaisessa tutkimuksessa osoitettiin, että runsaammin reippaasti liikkuvilla ja vähemmän paikoillaan olevilla 6–8-vuotiailla lapsilla oli terveempi matala-asteinen tulehduksen taso kuin vähemmän liikkuvilla lapsilla.

Näyttää siltä, että runsaan reippaan liikunnan ja vähäisen paikoillaanolon myönteiset vaikutukset matala-asteisen tulehdukseen selittyvät osin niiden positiivisilla vaikutuksilla kehon koostumukseen. Tutkijat havaitsivat epäterveellisemmän tulehdus­profiilin erityisesti niillä lapsilla, joiden liikuntamäärät olivat vähäisimmät, ruokavalio epäterveellisin ja kehon rasvakudoksen määrä suurin.

Tutkimuksen keskeinen sanoma on, että liikunnan lisääminen ja paikoillaanolon vähentäminen ovat keskeisiä matala-asteisen tulehduksen ehkäisyssä lapsuudesta alkaen. Erityisen tärkeitä ne ovat ylipainoisille lapsille.

Lähde: Haapala EA, Väistö J, Ihalainen JK ym. Associations of physical activity, sedentary time, and diet quality with biomarkers of inflammation in children. European Journal of Sport Science 2021.

Sanastoa

Inflammaatio, inflammatorinen = tulehdus, tulehdusta aiheuttava. Fysikaalinen, kemikaalinen tai biologinen vaurio aiheuttaa reaktion, johon liittyy verenvirtauksen lisääntyminen vaurioalueelle, tulehdussolujen hakeutuminen paikalle ja monien elimistön puolustusjärjestelmän mekanismien käynnistyminen. Esimerkiksi reumasairauden aiheuttama tulehdus nivelessä.

Infektio = tulehdus, tartunta. Taudinaiheuttaja tunkeutuu elimistöön sen ulkopuolelta. Esimerkiksi bakteeritulehduksen aiheuttama keuhkokuume, noroviruksen aiheuttama ripuli jne.

Hs-CRP = herkkä CRP, C-reaktiivinen proteiini. Mittaa tulehdusta. Tulehdusta mitataan usein tavallisena CRP-mittauksena erilaisten infektioiden yhteydessä. Herkkä CRP mittaa piilevää tulehdusta, jollaista nähdään sepelvaltimotaudissa valtimoiden seinämissä. Kuitenkin muutkin asiat, kuten hampaiden tukikudoksen tulehdus (parodontiitti), nostaa herkkää CRP-arvoa.

Tulehduskipulääke = lääke, jota käytetään inflammaation hillitsemiseen esimerkiksi reumasairauksissa. Ne hillitsevät kipua ja laskevat kuumetta. Esimerkkejä ibuprofeeni ja ketoprofeeni. Lääkkeitä EI käytetä matala-asteisen tulehduksen tai valtimotaudin hoitoon.

Lue myös:

Toivon sydäntarina

Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet ovat edelleen yleisin kuolinsyy niin Suomessa kuin maailmallakin. Parantuneen hoidon ansiosta elinikä on kuitenkin pidentynyt, ja useimmat sydänpotilaat elävät sydänsairauden kanssa vuosikymmeniä.

Sydänliiton verkkoluento: Sepelvaltimotauti (Youtube). Luento sepelvaltimotaudista ja sen hoidosta. Asiantuntijana Sydänliiton ylikääkäri Anna-Mari Hekkala.

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi