Pieni pöpö, joka laittoi maailman sekaisin

Virus kuuluu koronaviruksien ryhmään. Koronavirukset ovat jo vanhastaan tunnettuja, mutta kyseinen virustyyppi ei ollut ennen sairastuttanut ihmisiä. Koska ihmisillä ei siten ollut kehittynyt vastustuskykyä tautiin, eikä siihen ollut vielä rokotetta, tauti lähti nopeasti leviämään ympäri maapalloa. Maaliskuussa covid-19-nimen saanut virus oli jo aiheuttanut pandemian.

Koronaviruksen pääasiallinen kohde on keuhkot. Lievimmillään oireet ovat ylähengitystieinfektion oireita. Jos tauti etenee keuhkokuumeeksi, oireet ovat vakavampia. Kaikkein vaikeimmissa tapauksissa myös sydämen toiminta heikkenee.

Kiinan suuresta sairastuneiden joukosta on ehditty saada arvokasta tietoa sairauden käyttäytymisestä. Tiedosta huolimatta sairauden leviämisen nopeus yllätti.

Infektion oireet ja riskit

Jo epidemian alkuvaiheessa ilmeni, että suurin osa sairastaa lieväoireisen taudin. Oireet ovat tyypillisiä tavallisen flunssan oireita kuten yskää, kurkkukipua, kuumetta, lihaskipua ja päänsärkyä.

Kun tauti etenee keuhkokuumeeksi, happi ei siirry hengittäessä verenkiertoon ja seurauksena on hengenahdistus. Päivystyksessä voidaan todeta alentuneet happiarvot. Merkkinä voi olla yli 38 asteen kuume ja nopeasti heikentynyt vointi.

Riskiryhmiin kuuluvat ovat vaarassa saada vaikeampia tautimuotoja ja jopa menehtyä infektioon. Ikääntyvät eli yli 70-vuotiaat ovat selkeä riskiryhmä ja riski on erityisen korkea yli 80-vuotiailla. Vaikean infektion vaaraa voivat lisätä monet pitkäaikaiset sairaudet, kuten vaikea sydänsairaus, vaikea keuhkosairaus, pitkään sairastettu diabetes, maksan tai munuaisten vajaatoiminta tai muu vastustuskykyä heikentävä sairaus. Riskiä lisää vastustuskykyä heikentävä lääkitys, kuten elinsiirron jälkeen tarvittava lääkitys. Muutoin terveillä infektion vaaraa voi lisätä päivittäinen tupakointi tai merkittävä ylipaino.

Sydänsairauksien kirjo on laaja lievästä rytmihäiriötaipumuksesta vaikeaan vajaatoimintaan. Lisäksi sama sairaus voi olla eri ihmisillä vaikeusasteeltaan erilainen, ja yhdellä ihmisellä voi olla samanaikaisesti useita sydänsairauksia. Myös muut sairaudet ja elintavat vaikuttavat. Näiden syiden vuoksi riski on aina yksilöllinen.

Ohjeita infektion hoitoon

Kuten minkä tahansa flunssan kohdalla, hoitoon kuuluu lepo. Kuumetta voi lääkitä parasetamolilla, se on turvallinen myös sydänpotilailla. Flunssaisena ei saa harrastaa liikuntaa. Tämä pätee myös koronavirukseen. Sydänlääkkeet tulee ottaa säännöllisesti infektiosta huolimatta.

Vaikka kotihoidon tärkeyttä korostetaan, ei pidä arkailla soittaa apua, jos oireet vaikeutuvat. Hälytysmerkkejä ovat paheneva hengenahdistus ja korkea kuume sekä heikkenevä vointi. Vaikka koronavirukseen ei parantavaa hoitoa olekaan, sairaalassa löytyy muita hoitoja, joiden tuella elimistöllä on aikaa voittaa tauti.

Ohjeita infektion ehkäisemiseksi

Koronavirus leviää pisaratartuntana lähikontaktissa. Tavallisesti tämä tarkoittaa sairastuneen yskimistä lähietäisyydellä. Virus saattaa elää jonkin aikaa myös pinnoilla, kuten ovenkahvoilla tai hanoissa. Siksi epidemian alusta asti on korostettu hyvää käsihygieniaa tärkeänä suojautumisen keinona.

Toinen tärkeä keino rajoittaa sairastumisia epidemiatilanteessa on rajoittaa ihmisten tapaamisia. Kun epidemia alkoi näyttää uhkaavalta, Sydänliitto keskeytti kaikki kokoontumiset. Valtiovalta teki saman ohjeistuksen hetkeä myöhemmin.

Koska sydänsairaudet voivat altistaa vaikeammille tautimuodoille, on tärkeätä huolehtia säännöllisestä lääkkeiden otosta. Sydänlääkkeet on määrätty sydämen ja verisuonten hyvinvoinnin vuoksi. Mitä paremmassa kunnossa oma sairaus on, sitä helpompaa on kestää satunnaiset lisärasitteet kuten infektiot. Tupakoimattomuus lienee selvä asia ja paras tapa pitää keuhkot toimintakykyisenä.

Koronavirukseen ei vielä ole rokotetta,
mutta pian sellainen saataneen. On todennäköistä, että viruksesta syntyy aika ajoin toistuva vaiva. Siksi on tärkeätä suojautua ennakkoon. Influenssarokotus on jo lämmin suositus ja on hyvä muistaa, että myös influenssaan
kuolee vuosittain koko joukko ihmisiä.

Miten koronavirus voi vaikuttaa sydämeen?

Lähes mikä tahansa virus voi vaikuttaa sydämeen. Koronavirukset näyttäisivät olevan sydänvaikutuksiltaan samantyyppisiä kuin influenssaviruksen vaikutukset.

Virus voi aiheuttaa sydänlihastulehduksen eli myokardiitin. Sepelvaltimoissa verisuonten seinämien tulehdus voi lisätä sydäninfarktin riskiä,
erityisesti jos valtimoissa on jo ateroskleroosia, kuten sepelvaltimotautia sairastavilla. Keuhkojen sairastumisen aiheuttama hapenpuute voi altistaa infarktille.

Keuhkoja kuormittava sairaus kuormittaa usein sydäntäkin. Erityisesti sydämen vajaatoiminnan oireet voivat vaikeutua infektion aikana.

Koronavirukset ja sen vaikutuksista sydänpotilaiden arkeen löydät lisätietoja Apua ja tukea koronavirusepidemian aikaan -sivuilta. Sivuilta löytyy tietoa myös liikunnasta, ruuasta ja mielen hyvinvoinnista.

Osallistu Tukinetin Sydän Chattiin, jonka tarkoituksena on tuoda yhteen sydänsairauksia sairastavia eri ikäisiä ihmisiä ja heidän läheisiään jakamaan kokemuksiaan, antamaan ja saamaan vertaistukea reaaliajassa olinpaikasta riippumatta. Sydän Chatissa on aina ennalta määritelty teema. Keskustelua käydään anonyymisti nimimerkillä.