Puutarhasta voimaa ja hyvää mieltä

Tuulen vire ottaa Sannin hiuksiin, kun Syväjärven aallot liplattavat vanhan pellon nurmikkoiseen rantaan. Kalevi vetää soutuveneen paremmin maille. Pariskunnan kävellessä nurmikkoisen rannan pitkospuita kohti tontin ylätasannetta, juoksee Nelli-koira ketterästi vierellä. Vanha pelto on muuttunut vuosien varrella uutteran työn tuloksena kauniiksi puutarhaksi. Samalla puutarhaterapia on pitänyt työteliäänä ja virkistänyt.

Pitkulainen tontti nousee loivasti rannasta ja tontin toissa päässä on kaunis tiilitalo. Rannan ja kodin väliin jää puutarha, jonka Sanni ja Kalevi ovat rakentaneet yhdessä. Työ puutarhassa on auttanut sairauden keskellä ja pitänyt ajatukset positiivisina.

– Kun olin työelämässä, minulla todettiin yllättäen krooninen sepelvaltimotauti. Viiden suonen ohitusleikkaus tehtiin nopeasti. Olin aina ollut aktiivinen ja viihtynyt luonnossa. Jonkin aikaa sen jälkeen, kun jäin eläkkeelle, muutimme takaisin kotikonnuille, tänne Kannonkoskelle, Kalevi kertoo.

Vain viikon muutosta, kun tavarat olivat juuri ja juuri löytäneet paikkansa uudesta kodista, tuli ikäviä uutisia. Kalevilla todettiin syöpä. Vaikka sepelvaltimotauti oli järkytys, oli elämä leikkauksen jälkeen arkisen hyvää, eikä sairaus vaivannut. Nyt edessä oli uusi vakava sairaus, jonka ennusteesta ei ollut varmuutta. Kun Kalevin hoidot olivat jatkuneet muutamia viikkoja, sairastui Sannikin syöpään.

– Hoidot olivat rankat. Vaikka olemme molemmat positiivisia ihmisiä, ajatukset kulkivat tuona talvena syvissä vesissä. Onneksi meillä on paljon hyviä ystäviä, Sanni miettii.

Ehdotus, joka auttoi

Kevättalvella valon lisäännyttyä, sukulaisrouva tuli kylään ja teki Sannille ja Kaleville ehdotuksen:

– Hän sanoi, että jospa keskittyisimme sairauden sijasta kevääseen. Suuri piha voisi tarvita kohennusta ja istutuksia. Hän todella innosti meidät alkuun, Sanni muistelee.

Ensin Lehtoset suunnittelivat puutarhaa ystävän avustuksella. Ystävän neuvoista kuului vuosien kokemus puutarhan hoidossa. Kolmikko istui pöydän äärellä ja suunnitteli paperille.

– Saatiin kerätä voimia talvi ja kevät. Kävimme kuntoutuksessa ja saimme vertaistukea. Ystäviä kävi paljon, naapurit ja sukulaiset huolehtivat, Kalevi kertoo.

Kun maa alkoi pikkuhiljaa sulaa ja hoidot olivat auttaneet, oli Sannilla pian sormet mullassa.

– Kalevi kuunteli toiveitani ja teki raskaimmat työt, hiljalleen siirsimme kaikki marjapensaat ja syreenit pihan keskeltä tontin laidalle. Ahersimme minkä jaksoimme, Sanni kertoo.

Lehtosen viisivuotias Nelli-koirakin viihtyy puutarhassa.

Luonnon rauhoittava voima

Vanha omenapuu talon vierellä on vanhalla paikallaan. Se levittää tukevat oksansa pihan ensimmäisen perennapenkin suojaksi. Oksien välistä siivilöityy valo juuri auenneihin pioneihin.

Muutama askel alemmaksi pihamaan sydämeen ja ollaan vesiaiheen äärellä, melkein Sannin ja Kalevin päiväkahvipaikalla, pergolassa. Vieressä valkoista ristikkoseinää peittää villiviini. Sisällä on pöytä ja tuolit.

– Pergolassa juomme kahvit ja istuskelemme useaan otteeseen päivän aikana. Siellä on vilpoista kuumallakin, kun köynnökset suojaavat auringonpaahteelta, Sanni kertoo Kalevin nyökkäillessä.

Suihkulähteen rauhoittava lorina vaimenee, astelemme keskemmälle pihaa. Pihassa on useita levähdyspaikkoja, kuin pieniä etappeja tai huoneita. Jokaisessa kasvit ja valo näyttäytyvät eri tavalla.

– Saamme niin valtavan paljon hyvää mieltä puutarhasta. Sairastelun keskellä se on pitänyt ajatukset positiivisina ja kasvun odotuksessa. Puutarhatyö on myös hyvää hyötyliikuntaa, tehdessä aika häviää, eikä illalla tarvitse unta odotella, Sanni nauraa.

Pihan keskiössä on pyöreä penkki, joka on jaettu kolmeen osaan. Yhdessä on havukasvit, toisessa vuorenkilvet ja tulppaanit ja kolmannessa lohkossa leimukukkaa ja pionia. Lohkot on erotettu kivirivistöllä.

– Halusin helppohoitoisia penkkejä, perennoita ja havukasveja. Havukasvit ovat jo aikaisella keväällä tosi kauniin vihreät, vaikka muu maa vielä heräilee, Sanni sanoo.

Rankat syöpähoidot auttoivat, ja sekä Sannin, että Kalevin syövät parantuivat. Kunto alkoi kohentua. Puutarha on oiva terapeuttinen paikka puuhastella yhdessä. Sanni istuttaa, kitkee ja kastelee. Kalevi tekee raskaammat työt, ajaa nurmikkoa, siirtää puskia ja kaivaa uutta penkkiä. Välillä on huilattava, kun sykkeet nousevat.

Toisinaan istutukset eivät onnistu, mutta sekin on opettavaista. Pari on onnistumisien kautta oppinut sen, mikä kasvi ei pihassa menesty ja mikä taas rakastaa pihan valoisaa loivaa rinnettä. Työtä tehdessä keho ja mieli ovat virkistyneet.

Omavaraista ja sydänystävällistä

Puutarhassa perennoiden ja pensaiden ohella Lehtosten pihalla kasvaa viinimarjoja, pensasmustikkaa, luumuja, kirsikoita ja jopa viinirypäleitä. Pihan perukalla on pieni kasvihuone, jossa kypsyvät tomaatit, kurkut ja kesäkurpitsat. Peruna-, juures- ja mansikkamaa ovat tontin laidalla.

– Olemme kesäisin lähes omavaraisia. Olen oman pihan sadon lisäksi oppinut viime vuosina käyttämään villivihanneksia, esimerkiksi nokkosta, Sanni kertoo.

Pari vuotta sitten Kalevi kävi Kannonkoskella sydänyhdistyksen järjestämän ruokakurssin. Kurssilta saadut vinkit terveellisistä ruoka-aineista ja ruuan valmistuksesta ovat Lehtosilla käytössä ja omavaraisuus helpottaa sydänystävällisen ruuan valmistusta, kun ruoka-aineet ovat pääosin kasviksia ja hedelmiä ja ne ovat omasta maasta: tuoreita ja ekologisia.

Vuorenkilpi, leimukukka, pikkusydän, tulppaani ja pioni löytyvät Sannin ja Kalevin puutarhasta.

TERAPEUTTINEN PUUTARHA

Historia: Puutarhaterapian juuret ovat pitkät. Yhdysvalloissa jo 1600-luvulla tiedettiin, että puutarhassa työskentely vaikutti parantavasti ihmisen hyvinvointiin. Parantolat rakennettiin tavallisesti luonnonkauniille paikoille, kuten meren tai järven läheisyyteen, kauemmaksi kaupungeista. Rakennusten ympärille rakennettiin usein suuri puutarha. Puutarhan, niittyjen, metsien ja vesistön rauhoittava voima olivat tärkeä osa potilaiden hoitoa.

Puutarhaterapia: on terapiamuoto, jossa luonnolla, puutarhanhoidolla ja kasveilla on tervehdyttävä vaikutus. Puutarhaterapialla on myös sosiaalista kykyä parantava vaikutus, ja sillä on tutkittuja vaikutuksia syrjäytyneiden, dementiapotilaiden, erityislasten ja vankien hoidossa.

Vaikutukset: Fysiologiset muutokset näkyvät nopeasti. Puutarha on rauhoittava ympäristö, toinen maailma, siellä voi istua kiireettä penkille ja antaa luonnon lumota. Stressitasot laskevat, syke tasaantuu ja verenpaine laskee. Luonnon, puiden ja kukkien läsnäolo rauhoittaa ja eheyttää, mieliala paranee ja toiminta tehostuu.