Salakavala parodontiitti

Syvällä ikenissä oleva tulehdus voi vastata pinta-alaltaan jopa kämmenen kokoista avohaavaa. Tämä on bakteereille suora tie verenkiertoon ja sitä kautta myös sydämeen.

Mikä on parodontiitti?

Hampaiden ympärille kerääntynyt bakteeripeite aiheuttaa tavallisesti ensin ientulehduksen eli gingiviitin. Jos tulehdus jatkuu, bakteerit pääsevät syvälle ientaskuun ja seurauksena voi olla hampaiden kiinnityskudoksen ja hammasta ympäröivän kudoksen tulehdus eli parodontiitti.

Miten voi erottaa, onko suussa ientulehdus vai parodontiitti. Ientulehdus näkyy punottavina ja turvonneina, puhdistaessa verta vuotavina ja kipeinäkin ikeninä. Samoin parodontiitti. Ikenet voivat parodontiitissa tosin näyttää ulospäin myös aivan terveiltä. Parodontiitissa tulehtunut ientasku syvenee ajan mittaan. Hammas voi alkaa heilua, ja se lopulta irtoaa, jos tulehdusta ei hoideta.

Mitkä ovat parodotiitille altistavat tekijät?

Huono suuhygienia ja tupakointi ovat sairaudelle altistavia tekijöitä. Tietyt yleissairaudet, kuten diabetes, altistavat myös, samoin suuta kuivattavat lääkitykset. Perinnöllisetkin tekijät altistavat, mutta riski sairastua on yksilöllinen.

Kuinka parodontiitin voi havaita tarpeeksi ajoissa?

Hengityksen ikävä haju voi olla viite tulehduksesta – vajaa puolet halitooseista johtuu ientulehduksista. Hammaslääkärin tai suuhygienistin suorittama tarkastus ja ientaskumittaus ja tarvittaessa röntgenkuvaus ovat parhaat keino parodontiitin havaitsemiseen. Suositusväli hammastarkastuksille on yksilöllisesti kuudesta kuukaudesta kolmeen vuoteen, vaikka oireita ei olisikaan.

Miten parodontiittia ehkäistään?

Ientulehdusta ja kiinnityskudostulehdusta aiheuttavien bakteerien lisääntymistä voi ehkäistä harjaamalla hampaat ja puhdistamalla hampaanvälit huolellisesti. Sähköhammasharjan käyttö on suositeltavaa, jos tavallinen harjaus ei riitä. Antiseptiset suuvedet auttavat joitakin mutta eivät kaikkia. Tupakoinnin välttäminen on ehkäisyssä myös tärkeää.

Miten parodontiittia hoidetaan?

Ientaskuissa sijaitsevaa tulehdusta on vaikea hoitaa itse. Tarvitaan hammaslääkäriä tai suuhygienistiä poistamaan bakteeriplakki ja hammaskivi mekaanisesti. Tuhoutunut kiinnityskudos ei enää kasva takaisin, mutta tulehdus ja kudoskato on mahdollista saada pysähtymään.

Käytetäänkö hoitoon antibiootteja?

Vaikeiden ja pitkälle edenneiden parodontiittien hoitoon voidaan käyttää antibioottejakin tulehdusta rauhoittamaan, kun mekaaninen perushoito on ensin tehty. Joskus tarvitaan myös kirurgiaa eli ienleikkauksia.

Lähteet:
Dosentti, hammaslääketieteen tohtori Susanna Paju, Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos.
Teija Riikola & Eija Könönen: Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus. Käyvän hoidon potilasversiot, Duodecim 2013.
Lisätietoa:
Mattila KJ, Nieminen MS, Valtonen VV, Rasi VP, Kesäniemi YA, Syrjälä SL, Jungell PS, Isoluoma M, Hietaniemi K, Jokinen MJ. Association between dental health and acute myocardial infarction. BMJ. 1989 Mar 25;298(6676):779-81.
Könönen E, Paju S, Pussinen PJ, Hyvönen M, Di Tella P, Suominen-Taipale L, Knuuttila M. Population-based study of salivary carriage of periodontal pathogens in adults. J Clin Microbiol. 2007 Aug;45(8):2446-51.
Buhlin K, Mäntylä P, Paju S, Peltola J, Nieminen MS, Sinisalo J, Pussinen P: Periodontitis is associated with angiographically verified coronary artery disease. J Clin Periodontol 2011.
Hyvärinen K, Mäntylä P, Buhlin K, Paju S, Nieminen MS, Sinisalo J, Pussinen PJ. A common periodontal pathogen has an adverse association with both acute and stable coronary artery disease. Atherosclerosis. 2012 Aug;223(2):478-84.

Lue myös lääkäri, suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri Tanja Ketola-Kinnulan haastattelu: Hammaslääkäri hoitaa myös sydäntä