Hyppää sisältöön
Etusivu / Elämää sairauden kanssa / Sauna ja löylyt – hyvinvointia ja hyvää oloa

Sauna ja löylyt – hyvinvointia ja hyvää oloa

Sauna on ollut aina keskeinen osa suomalaista kulttuuria, toteavat tutkija Tanjaniina Laukkanen ja professori, kardiologi Jari Laukkanen kirjassaan Sauna, keho & mieli. Sauna hoitaa myös sydäntä.

Tiina Eloranta, toimittaja
Julkaistu 3.9.2020
Kuva: Sydänliitto / Jarno Hämäläinen

Suomalainen sauna on tutkitusti ja kokemuksellisesti varsinainen terveyskylpylä, toteavat tutkijat Tanjaniina Laukkanen ja Jari Laukkanen.

Vaikka sauna ja sen tekniikka ovat olleet samanlaisia jo vuosituhansien ajan, saunojen ilmeessä on tapahtunut suuria muutoksia. Saunomisesta on tullut urbaania, kaupallista palveluja käyttävää toimintaa.

Tutkijat ovat huomanneet, että kansainvälinen kiinnostus saunan terveyshyötyjen tutkimukseen ja sen kytkeytyminen kansainväliseen hyvinvointitrendiin on tehnyt perinteisestä saunakulttuuristamme jälleen ajankohtaisen.

Tutkimus on edesauttanut sauna-, terveys- ja hyvinvointitrendin nousua.

”Sauna antaa ihmiselle monenlaista hyvää oloa ja hyvinvointia, kantaa muistoja ja kulttuurisia merkityksiä.” Tutkivat yhdistävätkin saunomisen samaan kokonaisuuteen liikunnan, hyvien ihmissuhteiden, terveellisen ruuan ja levon kanssa. Nämä kaikki ovat keskeisiä tekijöitä terveyttä edistävissä elintavoissa.

Saunominen tekee hyvää sydämelle

Tutkijat Tanjaniina Laukkanen ja Jari Laukkanen ovat osoittaneet, että sauna aiheuttaa myös fysiologisia muutoksia kehossa: Saunominen haastaa ihmisen kehon toimintaa. Hikoilu poistaa nestettä kehosta jopa puoli litraa tunnissa. Saunominen vilkastuttaa koko kehon ja ihon verenkiertoa. Lisääntynyt verenkierto taas parantaa solujen hapen ja ravintoaineiden saantia ja solujen aineenvaihduntaa.

Saunominen parantaa myös valtimoiden joustavuutta, tutkijat tietävät. He ovat huomanneet, että runsaammin saunovilla on myös pienempi suhteellinen riski sairastua keuhkoahtaumatautiin tai astmaan. Tutkijat ovat saaneet alustavaa näyttöä myös siitä, että kehon lämmittäminen kylmänä vuodenaikana voi estää vilustumisoireita. Tiedossahan on, että kylmä rasittaa elimistöä ja pitkään jatkuessaan paleleminen laskee vastustuskykyä.

Kirjassa Sauna, keho & mieli tutkijat kertovat saunan ja sydänterveyden lisäksi esimerkiksi kivusta, kehon nestetasapainosta, sydämen vajaatoiminnasta ja hormoneista. He paneutuvat myös saunan, mielen ja muistin yhteyteen sekä siihen, mitä on hyvä tietää saunomisesta ja lääkkeistä.

 

Tanjaniina Laukkasen ja Jari Laukkasen yleisohjeet saunomiseen:

  • Sauno ensin, syö myöhemmin sen jälkeen.
  • Juo riittävästi vettä.
  • Nosta jalat seinälle, jos pyörryttää.
  • Sauno sen verran, kun tuntuu hyvältä.
  • Vilvoittele tuntemusten mukaan.

 

Sauna, keho ja mieli (Docendo 2020)

Jari Laukkanen ja Tanjaniina Laukkanen: Sauna, keho ja mieli (Docendo 2020)

Lue myös Suojaako sauna sydäntä? -artikkeli, jossa tutkija Tanjaniina Laukkanen ja professori Jari Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta ja LT Sanna Poikonen Pihlajalinnan aluejohtaja, Itä-Suomen yliopiston Sauna ja sydänterveys -projekti, selvittävät saunomisen fysiologisia muutoksia kehossa.

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi