Senioriklovnit sulattavat sydämet

Punaisissa nenissä on taikaa!

Kun yksitoista klovnikokelasta laittaa punaiset nenät päähänsä, tuntuu kuin koko kurssitila alkaisi hymyillä. Kurssilaiset ovat plus kuusikymmentävuotiaita, mutta innoissaan kuin hassuiksi heittäytyvät kuusivuotiaat. Klovnikokelaiden keskuudessa hyvää tuulta lisää sekin, että jatkossa ryhmäläiset tulevat tekemään vapaaehtoistyötä: vierailemaan ikäihmisten kodeissa ja palvelutaloissa, palkkiotta.

Kolmen kurssipäivän aikana korostetaan sitä, että mokat ovat klovnerian parasta herkkua. Vanhusten ja klovnien kohtaamisissa saatetaan vuodattaa myös kyyneleitä – puolin ja toisin. Ensimmäiset Setlementtiliiton Hämeenlinnassa kouluttamat senioriklovnit ovat jo sulattaneet sydämiä.

– Olemme nähneet, kuinka puhumattomien, huonokuntoisten vanhusten silmät ovat alkaneet liikkua ilosta, menetelmän kehittäjä ja Yhdessä mukana -hankkeen projektikoordinaattori Essi Siljoranta kertoo.

Iloa yksinäisille

Viime syksynä pidetyn klovnikoulutuksen piti olla ainoa laatuaan, mutta koska ensimmäiset senioriklovnit osoittautuivat hitiksi, tänä viikonloppuna klovneja koulutetaan lisää.

– Aina klovnien ei tarvitse olla edes kauhean hauskoja, Essi Siljoranta sanoo. Joskus, kun ilahduttajat ovat menneet ikäihmisen luo, on selvinnyt, että kyläpaikan emäntä tai isäntä ei ole päässyt minkäänlaiseen vuorovaikutukseen päiväkausiin.

– Vanhukset arvostavat pelkästään sitä, että he tulevat kuulluiksi ja nähdyiksi, Siljoranta sanoo.

Senioriklovnien koulutuksessa on kerrottu ensin, mitä klovneria on.

– Tärkeintä on, että klovnin temput epäonnistuvat aina, Sairaalaklovneissa toimiva kouluttaja Dan Söderholm sanoo.

Yhdessä käydään läpi myös sitä, mikä on oikea tapa lähestyä ikäihmisiä, samoin kuin kontaktiin pääsemistä.

– Kenestäkään ei tule ammattilaista muutaman päivän kurssilla, mutta kun on intoa, motivaatiota ja halua olla vuorovaikutuksessa toisen osapuolen kanssa, ilon tuomisessa ollaan jo pitkällä, Sairaalaklovneissa lapsia ilahduttava Söderholm sanoo.

Klovni saa kiukutella

Harjoituksissa kaikilla on hauskaa. Klovnisisääntulojen aikaan jokainen punanenä kävelee ensin pisteestä a pisteeseen b. Seuraavan sisääntulon aikaan klovnikokelaiden on äkättävä se, että heillä on yleisöä.

– Nyt luon teille vähän ongelmia, kurssin vetäjä sanoo kolmannen ja vaativimman vaiheen kohdalla.

Raija Salomaa-Pakariselta pääsee itseltäänkin tirsku kesken komennon. Ohjaaja on pistänyt Salomaa-Pakarisen näyttämään poskellaan, minne tämä on menossa. Seuraavan esiintyjän on osoitettava, onko hänellä hattu hyvin, huivi hyvin, hame hyvin. Monta kertaa samat temput toistettuaan esiintyjä vastaa.

– Ottaa ihan pikkuisen pannuun.

Kolmannella kurssilaisella on harjoituksessa nenäliina kädessään. Kun kurssin vetäjä pyytää klovnia esittelemään nenäliinaansa, klovni vastaa uhmakkaasti.

– Ei! En näytä käytettyä nenäliinaa!

Dan Söderholm kannustaa.

– Huomaatteko, kuinka hahmo alkoi elää!

Kiukutteleminenkin on siis klovneille sallittua.

Suomessa jälkijunassa

Dan Söderholmin mukaan maailmalla ollaan paljon Suomea pidemmällä, mitä klovneihin ja vanhustyöhön tulee.

– Ympäri maailmaa on jo parikymmentä vuotta hyödynnetty klovneriaa vanhustyössä. Suomessa vasta kokeillaan – itsekin vedän Helsingissä yhtä kokeilua.

Söderholmille vanhustyössä tärkeää on jatkuvuus.

– Minä ja kollegani olemme pyörineet pari vuotta parin viikon välein samoissa palvelutaloissa ja saaneet hyvinkin henkilökohtaisia ystäviä.

Hämeenlinnassa kuka tahansa ikäihmisen läheinen voi ottaa yhteyttä Setlementtiliittoon ja pyytää senioriklovneja vanhuksen luo kylään. Kotikäynnille lähtee aina niin klovnipari kuin Setlementin työntekijä tai vapaaehtoinen.

Joulupukista klovniksi

Ensimmäisen klovnikurssin käyneet treenaavat myös isolla porukalla.

He ovat kehitelleet muun muassa voimistelunäytöksen, jossa yksi klovneista pyörittää haravaa, toinen on niin kankea, että kuperkeikka ei onnistukaan – ja yksi voimistelijarouva on jo valmiiksi pyörätuolissa.

Syksyllä klovneina aloittaneet Risto Saarinen ja Olli Tuomi ovat tulleet tänään seuraamaan, kuinka tämän kurssin ainut mies Toivo Lensu pärjää kymmenen naisen joukossa.

– Minä olin aloittanut vapaaehtoistyön vanhusten palvelutalossa eläkkeelle jäätyäni, mutta kun kuulin klovnikurssista radiosta, innostuin heti. Mietin myös, josko siitä olisi meriittiä, että olen toiminut joulupukkina vuodesta 1962 asti, Risto Saarinen sanoo.

Mainosalalta eläkkeelle jääneelle Olli Tuomelle senioriklovnit on ensimmäinen vapaaehtoistoimintakokeilu.

– Meidän porukkamme on tehnyt yhteensä jo yli parikymmentä klovnivierailua.

Risto Saarisella on tänäänkin näyttävä, miehen itse tekemä klovnimeikki. Olli Tuomi kertoo saaneensa toissapäivänä uudet, riittävän isot esiintymishousut.

– Vaikka olen siviilissä ulospäin vakavahenkisen näköinen, vaimoni on sanonut, että senioriklovnit on minulle juuri oikea paikka.

Uusista kurssilaista kaikki uskovat, että vapaaehtoistoiminta tulee antamaan paljon myös tekijöilleen.

– Olin jo pitkään kaivannut ryhmää, joka tekisi vanhustyötä. Yhteisöllisyys on tärkeää kaikille, vauvoista vaariin. Suorastaan sosiaalisen kuoleman torjumista, Asta Ruotsalainen sanoo. Risto Saarinen ja Olli Tuomi komppaavat Ruotsalaista.

– Sitä paitsi – meistä tulee keskenämme ystäviä, klovniveljiä ja – sisaria.