Sonja ei löytänyt vertaistukea, mutta antaa sitä itse
Synnytyssairaalan vastaanottoon saapui viimeisillään raskaana oleva nuori nainen. Hänen mielessään myllersi. Nytkö minä synnytän? Kuitenkin kaikki menisi varmasti hyvin, olihan hän nuori ja terve. Mutta kaikki ei mennyt hyvin. Kukaan ei olisi voinut kuvitellakaan, miten perusteellisesti kaikki muuttui.
Auta sydänsairastunutta. Tee lahjoitus vertaistuen järjestämiseksi.
Helsinkiläinen Sonja, 24, odotti lasta. Kuten kuvitella saattaa, lähestyvä synnytys ja elämä täysin avuttoman pienen vauvan äitinä mietityttivät. Mitään syytä huoleen ei kuitenkaan ollut. Sonja uskoi kyllä pärjäävänsä.
Yllättäen lähtö synnytyssairaalaan tapahtui äkillisesti ambulanssikyydillä, sillä Sonjalle oli kehittynyt raskausmyrkytys. Äidin ja vauvan vointia seurattiin erityisen tarkasti. Sonjalta otettiin erilaisia testejä ja myös hänen sydänsähkökäyränsä mitattiin.
Huolestuttavana löytönä havaittiin, että Sonjan pulssi oli hälyttävän matala.
Synnytyssalista sydänteholle
”Heti kun vauva syntyi, minut vietiin suoraan sydäntehohoitoon. Jouduin operaatioon, jossa minulle asennettiin sydämen tahdistin. Lopulta palasin kotiin leikkaushaavan ja muutaman viikon ikäisen lapseni kanssa”, Sonja kertoo.
Kaiken kukkuraksi kotona oli sairaalareissun aikana sattunut vesivahinko.
Sonja muistelee vaikeimpia hetkiään:
”Joulun alla jouduimme muuttamaan vakuutusyhtiön asuntoon toiselle puolelle kaupunkia. En ehtinyt pitää leikkaushaavasta kunnolla huolta ja se tulehtui. Jouduin uudelleen sairaalaan, jossa tahdistin vaihdettiin uuteen.”
Mielessä myllersi
Myös Sonjan identiteetti oli kokenut kovan kolauksen. ”Kuolenko minä? Mikä minua oikein vaivaa?” Lääkäritkään eivät osanneet selittää, miksi Sonjan pulssi oli niin alhainen, että hän tarvitsi tahdistinta. Minkäänlaista sydänvikaa ei löydetty.
Sonjalla oli tarve puhua kokemastaan. Hän etsi Sydänliiton verkkosivuilta ikäistään vertaistukihenkilöä. Vaikutti kuitenkin siltä, että sydänsairastuneet vertaistukihenkilöt olivat paljon Sonjaa vanhempia. Yksinäisyys asian kanssa tuntui ahdistavalta.
Varmista vertaistuen riittävyys. Lahjoita nyt.
Sonja sai apua terapiasta. Myös aika teki tehtävänsä. Hiljalleen ajatukseen tottui. Tahdistin ei lopulta rajoittanutkaan elämää juurikaan.
Arvot järjestyivät uudelleen
Tapahtumaketju muutti Sonjan ajatusmaailmaa. Nykyisin Sonja miettii enemmän sitä, mitä elämältä haluaa. Hän toimii aktiivisesti mukana erilaisissa luottamustehtävissä. Yksi tärkeä rooli on toimia Sydänliiton vertaistukihenkilönä.
Miksi Sonjalle on tärkeää toimia vertaistukihenkilönä?
”En haluaisi kenenkään enää joutuvan tilanteeseen, jossa ei ole ketään oman ikäistä, jonka kanssa keskustella kokemastaan. Siksi haluan toimia vertaistukena juuri nuorille. Yhteydenottoja tulee harvoin, mutta ne tuntuvat sitäkin tärkeämmiltä.”
Nyt Sonjalla on elämässä asiat hyvin. Hänellä on kotonaan viisivuotias lapsi. Sonja valmistuu pian liiketalouden tradenomiksi. Työkseen hän haluaisi tehdä jotakin merkityksellistä. Jotakin sellaista, jossa voisi jättää maailmaan hyvän jäljen.
Vain saman kokenut ymmärtää
Joka päivä lukuisa joukko suomalaisia joutuu Sonjan tavoin kohtaamaan tilanteen, jossa oman sydämen toiminta on uhattuna. Sairastuminen huolettaa ja pelottaa. Tällöin koulutettu vertaistukihenkilö on äärimmäisen tärkeä apu. Vain saman kokenut ymmärtää, miltä sairastuminen tuntuu. Ja puhuminen helpottaa.
Me Sydänliitossa teemme työtä, jotta sairastuneet eivät jäisi yksin, vaan jokainen vertaistukea etsivä löytäisi etsimänsä. Siksi pyydämme, tekisitkö lahjoituksen ja tukisit tärkeää toimintaamme? Lahjoitusvaroja tarvitaan vertaistukihenkilöiden kouluttamiseen ja sairastuneita tukevan toiminnan järjestämiseen.
Valitse itsellesi sopiva summa ja tee tärkeä lahjoituksesi.