Suussa piileksii sydänriski eli parodontiitti
Suussa esiintyvät parodontiittibakteerit ovat yhteydessä sepelvaltimotautiin. Tulevaisuudessa bakteerien määrää kartoitetaan yksinkertaisilla sylkinäytteillä.
Parodontiittia eli hampaiden kiinnityskudostulehdusta aiheuttavien bakteereiden on jo pitkään uumoiltu olevan yksi sydänsairauksien riskeistä. Sepelvaltimopotilaiden verestä on löydetty näiden mikrobien kohonneita vasta-aineita. Myös eläviä ja kuolleita bakteereja on löydetty valtimoiden tulehduspesäkkeistä.
Tutkimuksissa on osoitettu, että parodontiittia aiheuttavat bakteerit pystyvät infektoimaan valtimojen pintasoluja ja lisäämään näin sydämen verisuonen seinämän tulehdustilaa.
Viimeisimmässä suomalaistutkimuksessa sepelvaltimotautia sairastavilta löydettiin kohonneita määriä parodontiittia aiheuttavia patogeenejä syljestään. A. actinomycetemcomitans -bakteerin havaittiin aiheuttavan verenkiertoon levitessään tulehdusta ja häiriöitä rasva-aineenvaihduntaan osallistuvissa kudoksissa.
– Bakteerit muun muassa lisäävät huonojen, tyydyttyneiden rasvahappojen , sekä vähentävät hyvien, monityydyttymättömien rasvahappojen, osuutta rasvakudoksissa. Lisääntynyt tulehdus voi myös kasvattaa valtimon seinämien vaahtosoluja. Nämä kaikki tekijät kohottavat riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja sydäninfarktiin, väitöstutkimuksen tehnyt FT Kati Hyvärinen sanoo.
Syljen perusflooraa
A. actinomycetemcomitans ei sinänsä ole vaarallinen pieneliö. Sitä esiintyy normaalistikin suurella osalla suomalaisista. Bakteeri tarttuu lapsen suun bakteerikasvustoon, samalla tavoin kuin kariesta aiheuttava Streptococcus mutanskin, ensimmäisen ikävuoden paikkeilla.
Parodontiittibakteerien olemassaolo suussa ei välttämättä ole haitallista, määrä sen sijaan on. Kun esimerkiksi vastustuskyky alenee, taudinaiheuttajat alkavat lisääntyä ja aiheuttaa tulehduksia. Parodontiittibakteerien yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin on selvitetty noin kymmenessä tutkimuksessa maailmalla. Tavallisesti tutkimuskohteena ovat ientaskuista otetut bakteerinäytteet. Hyvärisen tutkimuksessa asiaa lähdettiin selvittämään syljestä.
– Sylkinäyte kuvaa suun kokonaistilaa paremmin, koska sylki huuhtoo kaikkia suun pintoja. Näyte on myös helppo ottaa, ja siihen ei tarvita välttämättä hammaslääkäriä, Hyvärinen kertoo.
Pikanäyte on Hyvärisen mukaan vielä tulevaisuutta, mutta se voisi olla esimerkiksi indikaatiopaperin kaltainen testi, joka vaihtaa väriä bakteerien tuottaman entsyymin ylittäessä tietyn määrän. Patogeenien määrän syljessä voisi silloin tarkastaa omahoitaja tai jopa henkilö itse.
Fakta
Suomessa 64 prosentilla hampaallisista aikuisista on suussaan ainakin yhden hampaan tukikudostulehdus.
Viidenneksellä hampaallisista aikuisistamme on suussaan merkkejä vaikeasta parodontiitista.
Lähteet:
Hyvärinen K. Proatherogenic effects of common pathogens on liver, adipose tissue and coronary artery disease. Doctoral dissertation. University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Dentistry 2013.
Mustapha IZ, Debrey S, Oladubu M, Ugarte R. Markers of systemic bacterial exposure in periodontal disease and cardiovascular disease risk: a systematic review and meta-analysis. J Periodontol. 2007 Dec;78(12):2289-302.
Kozarov EV, Dorn BR, Shelburne CE, Dunn WA Jr, Progulske-Fox A. Human atherosclerotic plaque contains viable invasive Actinobacillus actinomycetemcomitans and Porphyromonas gingivalis. Arterioscler Thromb Vasc Biol. 2005 Mar;25(3):e17-8.