Suussa voi muhia piilosairaus

Hampaiden reikiintyminen ja iensairaudet voivat aiheuttaa äkillisen tai jatkuvan infektion elimistössä. Tulehdustila missä tahansa kohdassa kehoa rasittaa aina sydäntä.

– Akuutti infektio saattaa olla tappava, ja hidas elimistön puolustusreaktio, inflammaatio, on elimistölle jatkuva rasitus, joka vanhentaa ihmistä, sanoo Oral Hammaslääkäreiden lääketieteellinen johtaja, erikoishammaslääkäri Eva Siren.

Suusta verenkiertoon pääsevät bakteerit kiinnittyvät helposti ja mielellään sydämeen, jos siellä on vaurioituneita kohtia tai teko-osia. Hampaiden harjauskin voi lähettää bakteereja verenkiertoon, jos suussa on kova ientulehdus tai muita pahoja infektioita.

Oireeton tulehdus yllättää

Kaikkia suun infektioita ei itse huomaa. Esimerkiksi juurikanavainfektioista 80 prosenttia on oireettomia.

– Jos reikiintyminen alkaa hammasvälistä eikä aiheuta särkyä tai turvotusta, sitä ei erityisesti huomaa, mutta hammasydin menee hitaasti kuolioon. Sitä ei havaita ennen kuin hammaslääkäri ottaa koko leuan röntgenkuvan, Siren kertoo.

Myös iensairaudet voivat olla lähes oireettomia, ja ientulehdus saattaa tuhota hampaan kiinnitystä syvälle, ennen kuin ongelma huomataan.

Siren kannustaa hoitamaan hampaat ajoissa hyvin. Koko leuan röntgenkuva kannattaa ottaa heti, kun sydänsairaus on todettu. Hampaistosta saattaa tulla ikävä lisämurhe, jos pitää päästä pian isoon operaatioon, jonka vuoksi suussa ei saa olla infektioita.

– Nopea hammassaneeraus ennen leikkausta on melkein aina poistohoitoa. On raskasta, jos ennen sydänleikkausta joudutaan vielä poistamaan iso kasa hampaita, Siren toteaa.

Myös ison sydänoperaation jälkeen infektioriski on koholla, ja on tarkkaan mietittävä, miten poistetut hampaat korvataan. Omahoidon opetus on tässä vaiheessa tärkeää, ettei suu aiheuta riskiä uudessa terveystilanteessa.

Sylkitesti ennustaa iensairauksia

Siren on tutkinut juurikanavabakteereita ja seurannut läheltä Helsingin yliopiston parodontologian professorin Timo Sorsan tutkimusryhmän työtä, jonka tuloksena syntyi iensairauksia ennustava testi.

Periosafe-testi on ollut tutkimuskäytössä muun muassa HUS-alueen terveyskeskuksissa. Oral Hammaslääkärit on ottanut sen kliiniseksi kärkihankkeekseen, tavoitteena havaita mahdollisimman varhain, kuka on sairastumassa iensairauksiin. Testi maksaa Oralilla 29 euroa.

– Se on sylkitesti, joka mittaa ientaskunesteestä aktiivista entsyymiä ja näyttää, onko kiinnityskudoksen tuhoa käynnissä vai ei, Siren kiteyttää.

Hän suosittelee testiä esimerkiksi yleissairauksia sairastaville, kuten sydänpotilaille. Myös nuoria, terveitä hammashoidon potilaita testataan, kun halutaan selvittää, onko alttiutta sairastua iensairauksiin.

Kiinnityskudostuho alkaa 25–35 ikävuoden välissä. Parasta olisi torjua se tai pysäyttää se mahdollisimman varhain.

– Mitä aikaisemmin tauti pysäytetään, sitä vähemmän vahinkoa ehtii syntyä. Kadonnutta kiinnitystä kun ei saa takaisin, Siren sanoo.

Jos testin tulos on positiivinen, potilaan suusta löytyy keskimäärin vähintään kaksi syventynyttä ientaskua. Testin avulla pystytään myös arvioimaan, miten annettu hoito tehoaa todettuihin iensairauksiin.

Omahoito kannattaa opetella

Terveys 2000 ja 2011 -tutkimusten mukaan jonkinasteista iensairautta sairastaa yli 70 prosenttia suomalaisista aikuisista.

– Sitkeä uskomus on, että vanhemmiten hampaat irtoavat. Se ei johdu iästä, vaan hoitamattomasta iensairaudesta, Siren muistuttaa.

Toisille tulee herkemmin reikiä, toisille kiinnityskudoskatoa. Molempia voi torjua opettelemalla hoitamaan suuta ja hampaita oikein:

– On kuin rahaa laittaisi pankkiin, kun omahoito toimii hyvin. Hyvä suuhygienisti on kuin personal trainer!

Gingiviitti eli ientulehdus: suun pehmytkudosten tulehdus, bakteereita ientaskuissa

Parodontiitti eli kiinnityskudossairaus: kiinnityskudoskato, joka hoitamattomana tuhoaa hammasta kiinnittävää sidekudosta ja luuta

Peri-implantiitti: implantin ympärille leukaluuhun kehittyvä tulehdus, joka hoitamattomana irrottaa implantin