Hyppää sisältöön
Etusivu / Sydänsairaudet / Sydänpysähdyksen vaaratekijöitä tutkimassa

Sydänpysähdyksen vaaratekijöitä tutkimassa

Lauri Holmström, 32, päätyi tutkimaan sydänpysähdyksen vaaratekijöitä sattuman oikusta.

Julkaistu 28.10.2024
Päivitetty 11.12.2024

Jo lääketieteen opintojen alussa Lauri Holmström kiinnostui tutkimuksen tekemisestä ja etsi tutkimusryhmää, johon liittyä. Kun mahdollisuus liittyä kardiologian tutkimusryhmään tuli eteen, hän päätti tarttua tilaisuuteen.

– Vaikka sydänpysähdys tapahtuu usein äkillisesti ja odottamatta, on usein taustalla ollut jo pitkään sydänpysähdykselle altistaneita riskitekijöitä. Näitä ovat kohonnut verenpaine, lihavuus, alkoholin liikakäyttö, diabetes, korkea kolesteroli ja tupakointi. Vaikka nämä riskitekijät eivät yleensä aiheuta oireita, hoitamattomana ne johtavat sydänsairauden kehittymiseen ja mahdollisesti jopa äkilliseen kuolemaan.

Usein sydänpysähdykseen äkillisesti kuolleella ei ole ollut todettua sydänsairautta elämänsä aikana, mutta kuoleman jälkeisessä ruumiin­avauksessa todetaan vaikea sydänsairaus, joka olisi voitu ehkäistä, todeta, ja jota olisi voitu hoitaa, Holmström kertoo.

Vuosina 2021–2023 Holmström työskenteli tutkijana yhdysvaltalaisessa Cedars Sinai Medical Centerissä.

– Ulkomailla asuminen ja työskentely tuo uutta perspektiiviä sekä ammatillisesti että muutenkin. Työskentelin Kaliforniassa. Siellä oli paljon innostusta uusia ajatuksia ja innovaatioita kohtaan, ja tutkimustyötä arvostettiin ja tehtiin ammattimaisesti.

Työskentely ulkomailla toi Holmströmille uudenlaista ymmärrystä tutkimustyön merkityksestä.

– Suomessa on kyllä laadukasta tutkimustoimintaa, mutta Suomi on hyvin pieni paikka, ja isot tutkimusyhteistyöt tapahtuvat maailmalla. Suomessa työskennellessäkin oppii monia asioita, mutta verkostoituminen ja tutkimus­yhteistöiden luominen tapahtuu usein edelleen kasvotusten.

Tutkija toivoo, että tutkimustulokset lisäävät sekä lääkärien että valtaväestön tietoisuutta sydän­pysähdyksen esiintyvyydestä, riskitekijöistä ja ennaltaehkäisystä.

– Vaikka sydänpysähdys on odottamaton ja vaikeasti ennustettava tapahtuma, voi sitä siitä huolimatta ehkäistä ja siihen varautua. Jokaisen kannattaa pitää huolta omasta terveydestään ja opetella toimintapajoja elvytystilanteessa siltä varalta, että joku lähellä oleva ihminen sattuisi tarvitsemaan välitöntä apua. Sydänpysähdys on sairas­kohtaus, joka ei katso aikaa eikä paikkaa.

Huomio riskitekijöiden mittaukseen ja hoitoon

– Äkkikuoleman tutkimus nojaa pitkälti lääketieteellisten kysymysten ratkaisuihin. Äkkikuolema ei ole kuitenkaan pelkästään lääketieteellinen ongelma, vaan myös terveydenhuollon ongelma. Meillä on kyllä jo tiedossa tehokkaita keinoja äkkikuoleman ehkäisemiseksi, mutta niiden toteutumisessa väestö­tasolla on paljon petrattavaa. Näillä keinoilla tarkoitan edellä mainittujen riskitekijöiden mittausta ja hoitoa, joka jää usein valitettavan puutteelliseksi, vaikka kyseessä on suhteellisen halpaa, turvallista, ja tehokasta hoitoa, Lauri Holmström kertoo.

Lauri Holmström

1. Holmström on kotoisin Sievistä Pohjois-Pohjanmaalta.

2. Hän valmistui lääkäriksi Oulun yliopistosta 2020 ja väitteli samana vuonna tohtoriksi sydänperäisistä äkkikuolemista. Holmström työskentelee tällä hetkellä kardiologiaan erikoistuvana lääkärinä Lapin keskussairaalassa.

3. Sydäntutkimussäätiö myönsi nuoren tutkijan Soisalo-palkinnon 2024 Holmströmille. Palkinto myönnetään lupaavalle nuorelle, alle 40-­vuotiaalle sydän- ja verisuoni­sairauksien tutkijalle.

 

Lue myös Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkalan artikkeli Eteisvärinä tutuksi

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi