Toimiiko Tulppa-kuntoutus?

– On tärkeätä aika ajoin selvittää, kuinka hyvin Tulppa-kuntoutus vastaa osallistujien tarpeisiin, sanoo kuntoutusmallin vaikuttavuutta tutkiva Piia Pietilä.

Tulppa-kuntoutuksen toimivuutta ja vaikuttavuutta selvitetään nyt Kuntoutussäätiön toteuttamalla vaikuttavuustutkimuksella.

Tulppa-kuntoutuksella on pitkä historia. Ensimmäinen Tulppa-ryhmä kokoontui jo vuonna 1999 Pohjois-Karjalassa. Tulppa-kuntoutusta järjestetään monissa Suomen terveyskeskuksissa. Kuntoutuksessa saa tietoa, taitoa ja tukea valtimosairauden kanssa elämiseen.

Kuntoutus toteutetaan pienryhmissä, jonka ohjaajina toimivat terveydenhuollon ammattilaiset ja koulutettu vertaisohjaaja.

Tutkimuksella tietoa päätöksenteon pohjaksi

Sydänliitto käynnisti 2017 tutkimushankkeen Tulppa-kuntoutusohjelman vaikuttavuudesta. Tutkimuksessa ovat mukana Etelä-Karjalan, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen alueilla järjestettävät Tulppa-ryhmät. Tutkimuksen vertailuryhmiin osallistujat rekrytoitiin Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta. Näillä alueilla ei järjestetä Tulppa-kuntoutusta.

Tutkimusta toteuttavaa Kuntoutussäätiön psykologitutkija Piia Pietilää sydänterveyteen liittyvä tutkimus on vetänyt puoleensa jo opiskeluajoista lähtien.

– Tein graduni osana laajempaa tutkimushanketta, jossa käsittelin ohitusleikkauspotilaiden kokemia rintakipuja ja ahdistuneisuutta.

Myöhemmin Pietilä on tutkinut sydänterveyden edistämistä kohderyhmänä terveet työikäiset naiset sekä ollut kehittämässä ja tutkimassa yli 60-vuotiaille sepelvaltimotautipotilaille suunnattua kuntoutusmallia.

– Viime vuosina olen perehtynyt myös muille sairausryhmille kehitettyyn kuntoutukseen ja sopeutumisvalmennukseen. Monipuolisuus on auttanut näkemään kuntoutumisprosessiin liittyviä yhteisiä tekijöitä eri sairausryhmillä, ja myös selkeyttänyt käsitystäni valtimotauteihin liittyvistä erityispiirteistä.

Sepelvaltimotauti on syöpäsairauksien ohella Suomen suurin kansansairaus. Uusien sydäninfarktien ehkäisy ja terveyden säilyminen mahdollisimman hyvänä sairastumisen jälkeen on tärkeää sekä kansantaloudellisesta että inhimillisestä näkökulmasta. Sydänkuntoutuksen vaikutuksista tarvitaan näyttöjä, jotta ymmärrys sydänkuntoutuksen merkityksestä lisääntyy ja tulevaisuudessa resursseja kohdennetaan kuntoutukseen.

– Tulppa-kuntoutusta on toteutettu pitkään. On tärkeätä aika ajoin selvittää, kuinka hyvin se vastaa osallistujien tarpeisiin, ja onko kuntoutuksella toivottuja vaikutuksia. Tulppa-kuntoutuksesta on aikaisemmin tehty erilaisia selvityksiä, mutta ei sellaista vaikuttavuustutkimusta, jossa on mukana myös vertailuryhmä. Vaikuttavuuden ohella tutkimuksessa kartoitetaan sekä Tulppa-kuntoutukseen osallistuvien että ohjaajien näkemyksiä Tulppa-kuntoutuksen kehittämistarpeista.

Parasta on ihmisten kohtaaminen ja yhdessä tekeminen

Pietilä on tavannut tutkimukseen osallistuvia ensitietopäivillä ja yleisöluennoilla. Hän kokee nämä kohtaamiset erittäin tärkeiksi. Myös osallistujien yhteydenotot tutkimuksen herättämissä kysymyksissä ovat olleet avartavia.

– Keskustelut ovat lisänneet ymmärrystäni esimerkiksi siitä, miten isoja vaikutuksia yllättävällä sairauskohtauksella on sekä sairastuneelle itselleen että hänen läheisilleen.

Sydäninfarktin hoito on Suomessa erinomaista. Potilas kotiutetaan normaalisti hyvin nopeasti toimenpiteen jälkeen. Monet kokevat epävarmuutta ja pelkoja uudessa tilanteessa. He tarvitsisivat enemmän tukea ja tietoa. Sairaalassa saadut ohjeet eivät jää välttämättä muistiin, kun mieli on myllerryksessä ja ihminen vasta yrittää ymmärtää tapahtunutta.

– Valtimotaudin lääkehoitoon sitoutuminen ja sydämelle terveellisten elintapojen toteuttaminen ovat erittäin tärkeitä. Niiden asettuminen osaksi normaalia arkea ottaa aikansa.

Sydänliitto on järjestänyt yleisöluentoja, joiden yhteydessä Pietilä on esitellyt tutkimusta ja kertonut mahdollisuudesta osallistua vertailuryhmään. Tavoitteena ollut 150 osallistujan vertailuryhmä saavutettiin kesän kynnyksellä.

– Olimme toki iloisia, että saavutimme tavoitteen, mutta taisi meitä kaikkia vähän harmittaakin, koska tavoitteen täyttyminen merkitsi yhteistyön päättymistä yleisöluentojen osalta.

Yhteistyötä Sydänliiton kanssa on tehty tutkimuksen suunnitteluvaiheesta alkaen. Liitto on esimerkiksi auttanut tarvittavien kontaktien luomisessa ja siten helpottanut muun muassa Tulppa-ohjaajien tavoittamista ja osallistujien rekrytointia. Monialainen yhteistyö on mahdollistanut tutkimuksen toteutumisen.

– Olen päässyt tutkimuksen myötä tutustumaan moniin upeisiin sydänkuntoutuksen ammattilaisiin, jotka ovat edesauttaneet tutkimuksen toteutusta muista kiireistään huolimatta, koska pitävät sitä tärkeänä. On ollut myös ilahduttavaa huomata, kuinka hyvin sydänkuntoutujat ovat sitoutuneet tutkimukseen. Tutkimuskyselyt ovat usein raskaita täyttää, mutta vastausprosentti näyttää tästä huolimatta erittäin hyvältä. Olen kovin kiitollinen yhteistyöstä.

Tutkimustuloksia Tulppa-kuntoutuksen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta julkaistaan vuonna 2021.

Tulppa-kuntoutus

Pienryhmissä toteutettua kuntoutusta valtimotautia sairastaville.

• Pyritään vähentämään riskitekijöitä elintapaohjauksella, lievittämään sairauden tuomaa pelkoa ja ahdistusta, sekä puuttumaan ajoissa masennukseen.
• Tulppa-kuntoutus on Sydänliiton kehittämä toimintamalli kuntoutuksen järjestämiseen perusterveydenhuollossa.
• Tulppa-kuntoutusta on tarjolla terveyskeskuksissa 13 sairaanhoitopiirin alueella.

Valtimotautipotilaan kuntoutus – Tulppa-kuntoutusohjelman vaikuttavuus -tutkimus

• Käynnistyi vuonna 2017
• Toteuttaja Kuntoutussäätiö, rahoittaja Sydänliitto
• Tutkimusryhmässä noin 150 Tulppa-kuntoutukseen osallistuvaa, vertailuryhmässä noin 150 sepelvaltimotautia sairastavaa, jotka eivät osallistu Tulppa-kuntoutukseen.
• Selvitetään Tulppa-kuntoutuksen toimivuutta sekä vaikutuksia osallistujien elintapoihin, riskitekijöiden tasoon, psykososiaaliseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn verrattuna vertailuryhmään. Seuranta-aika yksi vuosi.
• Mahdollisella jatkotutkimuksella selvitetään Tulppa-kuntoutuksen vaikutuksia osallistujien terveyspalveluiden käyttöön sekä kuolleisuuteen.