Tyhjiä sieluja ja rakkauden kerjäläisiä
BMW ja Jeep Cherokee, omistusasunto Tokiossa, pari omaa baaria ja rikas vaimo – japanilainen unelma? Tai kouluvuosien lemmitty, lukioajan rakastettu, ankeudesta pelastanut vaimo. Tai klassinen musiikki, amerikkalainen jazz ja aamu-uinti uimahallissa. Siinä ainekset, joista lähtee rakentumaan Haruki Murakamin intensiivinen, lukemaan houkutteleva romaani Rajasta etelään, auringosta länteen.
Haruki Murakamin kehitys- ja miksei rakkausromaani Rajasta etelään, auringosta länteen on omassa lajissaan kiehtova. Murakami, kirjallisen käsityön mestari, kirjoittaa vangitsevalla kielellä tarinaa, jota ei millään malta jättää tauolle. Siinä puhkeaa eloon monta kukkeaa henkilöä, joiden polut yhtyvät ja erkanevat. Mutta yksi on heille yhteistä: sisäinen autius, ammottava musta aukko.
Romaanin päähenkilö on Hajime, neljääkymmentä kohti kulkeva perheen ainoa poika ja ainoa lapsi. Ainokaisen osa on määrittänyt häntä siitä saakka, kun hän joutui tekemisiin toisten lasten kanssa – niiden, joilla oli sisaruksia. Onneksi kokemusta jakamaan tuli Shimamoto, tyttö, joka ontui. Lapset ystävystyivät niin syvästi, että sidoksesta kehkeytyi rakkausside, joka ei koskaan unohtunut.
Koulunvaihdoksen tähden lapset joutuivat eroon toisistaan. Hajime tutustui Izumiin, he seurustelivat, mutta suhde katkesi. Muutaman merkityksettömän yrityksen jälkeen Hajime avioitui Yukikon kanssa. Vauras appiukko rahoitti Hajimen yrittäjäuran alun. Siitä alkoi menestys: Hajimella on romaanin käynnistyessä kaksi tulosta tekevää baaria, ja hän nauttii niiden pyörittämisestä. Perheeseen kuuluu kaksi lasta, on kesähuvila ja maallista hyvää juuri sopivasti.
Se, mitä Hajime kertoo elämästään ennen avioliittoa, pistää melkein palelemaan. Toki musiikki tuo sisältöä tyhjiin tunteihin, ja uiminen, mutta on kuin miehen sisin kumisisi tyhjyyttä. Mitkä ovat hänen arvonsa, millaisia ovat hänen henkiset pyrkimyksensä?
Kun Yukikosta tulee hänen puolisonsa, elämä saa merkitystä. Mutta tutustuuko hän koskaan vaimoonsa?
Shimamoto palaa osaksi Hajimen tarinaa, samoin Izumi. Samalla tulevat mukaan arvoitukset, joihin kirjailija ei anna suoraa vastausta, viiltävä traagisuus ja siekailemattomat seksuaalisuuden kuvaukset.
Murakamin laatu tulee ilmi siinä, miten elävästi hän kuvaa sisäisesti halvaantuneita henkilöitään. Yhtä taitavasti hän maalaa Tokiota sanoillaan näkyväksi, sen rytmiä ja kiireisyyttä. Hän pudottelee milloin verkkaan, milloin tiheämmin sisäisiä ja ulkoisia tapahtumia tai pohdintoja kiihdyttämään lukuprosessia. Kun on loppupäätelmien aika, olisi myös uuden romaanin vuoro. Murakamin tyylissä on jotain, mikä pakottaa lukemaan lisää hänen tuotantoaan.
Haruki Murakami: Rajasta etelään, auringosta länteen. Keltaisen kirjaston romaani. Tammi 2017.