Uni, missä viivyt?

Meillä jokaisella on yksilöllinen unentarve. Osa unentarpeesta tulee geeneistä, mutta myös elämäntavat ja -tilanne vaikuttavat nukkumiseen.

Se, mitä teemme valveilla, vaikuttaa unentarpeeseen. Ruumiillinen tai henkinen ponnistelu, raskaus ja esimerkiksi sairaudet lisäävät levon tarvetta.

Suomalaiset nukkuvat keskimäärin reilut seitsemän tuntia vuorokaudessa. Osa vähemmän ja osa enemmän.

Nukkuessa elimistö palautuu ja energiavarastot täyttyvät. Unen aikana myös psyyke saa lepoa ja palautuu. Aivot tykkäävät unesta, koska unen aikana aivoissa tapahtuu välttämättömiä huoltotoimenpiteitä. Unen aikana päivän aikana opitut tiedot ja taidot siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin.

Yhä useampi ei ehdi nukkua riittävästi tai kärsii unettomuudesta. Tutkijat ovat huomanneet, että univaje lisää riskiä sairastua diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin.

Unta voi huoltaa ja hoitaa

Terveydenhuollon ammattilaiset tarjoavat lääkkeetöntä hoitoa sekä lyhyt että pitkäkestoiseen unettomuuteen. He tukevat unetonta, etsivät unettomuuteen taustalla olevia syitä ja laukaisevia tekijöitä ja ohjaavat potilaan omatoimiseen unenhuoltoon.

Unta voit hoitaa myös itse. Riittävän pimeä huone ja hiljainen nukkumispaikka auttavat nukahtamaan. Myös mieluummin viileä kuin lämmin huone on eduksi nukkumiselle.

Pienessä asunnossa toisten nukkumistavat voivat tuottaa häiriötä hänelle, joka nukkuu herkästi.

Myös ravinnolla ja liikunnalla on vaikutusta vireystilaan ja nukahtamiseen. Tukeva ateria väsyttää ja kahvi taas piristää, ainakin osaa meistä.

Vallitseva mieliala vaikuttaa uneen ja nukahtamiseen. Kun mieli käy ylikierroksilla, on ajatuksista vaikea päästä irti ja nukahtaminen tuntuu mahdottomalta. Alavireinen mieli taas pyörittää huolia ja murheita.

Huolihetki on keino analysoida ja pilkkoa mieltä askarruttavia huolia. Yleensä huolien purkamiseen suositaan kirjoittamista, koska kirjoittamisen on havaittu huojentavan taakkaa. Älä jätä huolten vatvomista nukkumaanmenon hetkeen, koska yöllä muut ärsykkeet vaimenevat ja huolet saavat tilaa.

Omaa kehoa rauhoittamalla ja rentouttamalla voi rauhoittaa myös mieltä. Rentoutumismenetelmiä löytyy monia, ja oman yksilöllisen ja toimivan keinon löytämiseen kannattaa käyttää aikaa. Jollekin käy luonnon äänien kuuntelu, jollekin sauna ja toiselle kävely tai käsityöt.

Mindfulness sopii monelle, sillä siinä keskitytään läsnäoloon ja hengitykseen. Tutustu Anne Kuusiston kirjoittamaan artikkeliin Mielen hyvinvointia mindfulness-harjoittelusta ja testaa, toimiiko menetelmä sinulla.

Lähteenä Minna Huotilaisen, Leeni Peltosen, Helmi Uusitalon ja Silja Vahtokarin kirja Uni ja unettomuus – Näe nukkuminen uusin silmin Otava 2022

Lue myös Terhi Mäkiniemen juttu Hengitä tasapainoisemmin