Hyppää sisältöön
Etusivu / Elämää sairauden kanssa / Urheilutausta auttoi toipumisessa ja harrastukset pitävät virkeänä

Urheilutausta auttoi toipumisessa ja harrastukset pitävät virkeänä

Sydäninfarkti yllätti Eino Määtän lenkkipolulla. Ohikulkijoiden apu pelasti miehen. Toipuminen on kestänyt pidempään, kun kalkkeutuneet suonet tuppaavat tukkeutua uudelleen.

Tiina Eloranta, toimittaja
Julkaistu 18.10.2021
Päivitetty 20.10.2021
Eino Määttä harrastaa kansantansseja. Kuva Martti Lepojärvi

Eino Määtän palkintokaapin pokaalirivit vaikuttavat. Yli neljänkymmenen vuoden pöytätennisuran varrella kaapissa komeilee muisto Suomen mestaruudestakin.

Urheilutaustasta huolimatta Einon sepelvaltimot kalkkeutuivat kuin varkain.

– Olen elämäni aikana käynyt sydänfilmissä ja verikokeissa kymmeniä kertoja ja aina olen saanut puhtaat paperit.

Eino työskenteli sosiaalialalla neljäkymmentä vuotta. Viimeksi erityishuoltopiirin sosiaalijohtajana kehitysvammahuollossa. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2005.

– Ajattelin, että onpa mukavaa jäädä terveenä eläkkeelle. Mutta sitä mukavuutta ei kestänyt kauan, kun sydäninfarkti iski.

Pari vuotta eläkkeelle jäämisensä jälkeen Eino oli kävelylenkillä, kun sydän pysähtyi. Ohikulkijat soittivat hätäkeskukseen ja aloittivat heti elvytyksen.

Sydän pysähtyi viideksitoista minuutiksi

– Ilman ensiapua ja maallikkoelvytystä olisin kuollut, Eino Määttä kertoo.

Ambulanssi kiidätti infarktipotilaan Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan, jossa hänelle tehtiin ohitusleikkaus. Tilanne oli kriittinen.

– Kävi kuitenkin niin onnellisesti, että selvisin siitä hengissä ilman suurempia vaurioita.

Tapahtuma jätti kuitenkin jälkensä, sekä fyysisesti että psyykkisesti.

Pitkän kuntoutuksen jälkeen kunto alkoi kohentua ja Eino pystyi elämään normaalia elämää. Hän palasi kilpakentille takaisin. Noin viisi vuotta tapahtuman jälkeen Eino voitti omassa sarjassaan pöytätenniksen Suomen mestaruuden.

– Kilpakumppanit totesivat, että on se ihme mies, kun nousi haudan partaalta Suomen mestariksi.

Sydänoireet palaavat

Sydäntapahtumasta kului noin kymmenen vuotta, kunnes sydänoireet palasivat. Eino tunsi ahdistusta rinnassaan ja hän väsyi pienistäkin ponnisteluista.

Syksyllä 2020 hän meni vihdoin lääkäriin. Tutkimuksissa ei havaittu mitään erityistä, mutta lääkäri passitti hänet Oysiin tarkempiin tutkimuksiin.

Varjoainekuvauksessa näkyi kaksi pahaa tukkeumaa.

– Pahinta tukkeumaa yritettiin avata kaikilla keinoilla ja vempeleillä, mutta sitä ei saatu avatuksi. Operaatio kesti noin tunnin ja olin siinä vaiheessa niin väsynyt, että operaatio piti keskeyttää ja uusi yritys tehtiin noin kuukauden kuluttua. Toinenkin yritys kesti yli tunnin ja tulin niin pahoinvoivaksi, että oksennus tuli rinnuksille. Lopulta lääkärit totesivat, että saivat tukoksen avattua.

Seuraavana päivänä toipilas pääsi sairaalasta. Hän ehti olla kolme päivää kotona, kun ankara rintakipu iski. Sellaista kipua Eino ei ollut aikaisemmin kokenut. Kun rintakipu ei mennyt ohi, vaimo tilasi ambulanssin.

Eino kiidätettiin suoraan toimenpidehuoneeseen.

Kalkkeutunut suoni oli mennyt uudelleen tukkoon.

– Siitä kuitenkin selvisin jälleen hengissä ja elämä jatkuu 12 pillerin voimalla päivässä.

Kolmeen kertaan laajennettu sepelvaltimo

Sydänsairaiden hoidossa on ongelmana se, että sairautta voi olla vaikea todeta, Eino huomasi.

Kaiken tämän jälkeen Einon mieltä jäi kaivamaan, miksi pallolaajennus on pitänyt tehdä kolmeen kertaan. Sehän on huomattavasti helpompi operaatio kuin ohitusleikkaus, hän pohtii.

Kysytään asiaa Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkalalta.

Kaikkien sepelvaltimohaarojen sairastuminen ikään kuin kuuluu sepelvaltimotautiin. Sen vuoksi Einon sydäntä leikattiin aikoinaan.

– Pahasti kalkkisten suonten pallolaajennus ei suinkaan ole mikään pikkujuttu, vaan erittäin vaativa toimenpide eikä ole mitenkään harvinaista, että komplikaatioita syntyy. On harmillista, että lopputulos ei ollut paras mahdollinen.

Erittäin kalkkiseen suoneen on haastavaa asentaa stenttiä parhaalla mahdollisella tavalla. Kun pallolaajennettu kohta menee tukkoon, se aiheuttaa kivut ja uuden infarktin.

sydäniskurin luovutus Eino Määttä

Sydäniskuria luovuttamassa Martti Lepojärvi, Oulun kapungin edustajana Pasi Laukka, sitten Eino Määttä, oikealla Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiirin toiminnanjohtaja Tiina Jurvelin.

Mukaan sydänyhdistyksen toimintaan

Sairastumisen jälkeen Eino Määttä liittyi paikalliseen sydänyhdistykseen.

– Se oli hyvin merkittävä asia minun elämässäni. Sydänyhdistystoiminnasta tuli minulle elämäntehtävä.

Eino kuului 12 vuotta sydänyhdistyksen hallitukseen. Hän oli mukana kaikessa: varainhoitajana, hallituksen varapuheenjohtajana, kokemusasiantuntijana, vaalikeräysvastaavana kymmenen vuotta, sydänpiirin hallituksen jäsenenä kuusi vuotta ja monessa muussa tehtävässä.

– Olimme vaimon kanssa kymmenen vuoden ajan mukana kaikissa kerhoissa ja tapahtumissa, vaimo emännän tehtävissä ja minä siinä apuna. Se oli kuin perheyritys.

Eino kävi sairastumisen ja kuntoutumisen jälkeen kokemusasiantuntijakurssin. Hän kävi kymmenissä tilaisuuksissa, lähinnä eri oppilaitoksissa ja kerhoissa, kertomassa omasta kuntoutumisestaan.

– Otin vapaaehtoistyön sydämeni asiaksi.

Nyt Eino toivoo, että yhdistystoimintaan tulee mukaan uusia toimijoita. Itse hän sai avun sydänyhdistyksen keskusteluryhmästä, jossa hän sai jakaa tuntemuksia muiden saman kokeneiden kanssa.

Nykyään Eino on Oulun sydänyhdistyksen kunniajäsen.

Harrastukset auttavat jaksamaan

Puoli vuotta sydäntapahtumien jälkeen Eino Määttä palasi vanhojen harrastusten pariin.

– Olen käynyt jo muutaman kerran pingistreeneissä. Vaimo kyllä muistuttaa, että ota varovasti ja nitrot mukaan. Yritän palata mukaan myös kilpailutoimintaan. Olemme vaimon kanssa käyneet kilpailumatkoilla veteraanien EM- ja MM-kisoissa ympäri maailmaa, kymmeniä kertoja

Pisimmät matkat pariskunta on tehnyt Japaniin ja Brasiliaan. Viimeiset MM-kisat olivat ennen koronaa Espanjassa, jossa oli 6000 pelaajaa. Seuraavat kisat ovat ensi kesänä Italiassa.

Kahden vuoden päästä Eino pääsee yli 80-vuotiaitten sarjaan. Siinä sarjassa on noin 50 pelaajaa, kun nuoremmissa ikäluokissa niitä on 500.

– Joten mahdollisuudet paranevat iän myötä, jos pysyy terveenä ja hengissä, Eino kertoo.

Koronan jälkeen myös muut harrastuspiirit ovat avautuneet. Jäätyään eläkkeelle vuonna 2005 Eino liittyi Eläkeliiton tanhupiiriin.

– Se on tosi mukava harrastus ja se on myös tutkitusti parasta dementian torjuntaa. Olemme esiintyneet kymmenissä eri tilaisuuksissa jopa tuhansien katsojien edessä. Olemme käyneet useita kertoja Kaustisten musiikkijuhlissa esiintymässä.  Mutta tässäkin lajissa, kuten sydänyhdistyksessä, väki vanhenee.

Kesäaikaan pariskunnalla riittää tekemistä myös mökillä ja puutarhan parissa. Heillä on kesämökki Kuusamossa ja siirtolapuutarhapalsta Oulussa. Ja lisäksi pitää mennä metsään poimimaan marjoja, Eino kertoo.

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi