Vahvuuksien ja osaamisen polku löytyi sydänyhdistyksestä

– Kokemukset vapaaehtoistoimijana ovat olleet hyviä, hedelmällisiä ja onnistuneita ja toivon, että voin jatkaa tässä tärkeässä tehtävässä mahdollisimman pitkään, sanoo Lahden sydänyhdistyksen liikuntavastaava Satu Kakko.

Satu on 61-vuotias eläkkeellä oleva fysioterapeutti, jonka perheeseen kuuluu puoliso Timo, neljä aikuista lasta ja neljä lastenlasta.

– Olen aina ollut innostunut kaikesta uudesta ja kokeilunhaluinen, hyvällä tavalla yllytyshullu, Satu kuvailee itseään. Kuntohoitajana toimiessaan hän osallistui aktiivisesti yhdistystoimintaan ja vastasi muun muassa valtakunnallisten kuntohoitajapäivien järjestämisestä. Fysioterapeuttina hän oli kehittämässä asiakkaiden liikuntatoimintaa ja aloitti fysiopumppiryhmät. Viimeiset työvuotensa hän työskenteli Lahden kaupungin nuorten matalan kynnyksen psykososiaalisen tuen yksikössä.

Sairaus pysäytti

Vuoden 2008 heinäkuussa Satu sairastui yllättäen vakavasti. Hänen aorttansa dissekoitui, eli verisuonen sisäseinämä repesi pitkältä matkalta, aina aorttaläpästä lähtien reiteen asti. Myös yksi sepelvaltimoista vaurioitui.

– Jouduin leikkaukseen, jossa aorttaa tuettiin proteesilla ja aorttaläpän tilalle laitettiin mekaaninen tekoläppä. Tapahtuman seurauksena myös sydämen sähköiseen toimintaan tuli katkoksia ja minulle laitettiin sydämen tahdistin. Repeämän syyksi paljastui MYH-11-sileälihasgeenivirhe, joka aiheuttaa koko verisuoniston haurautta ja altistaa siten dissekoitumille sekä aneurysmille eli verisuonten pullistumille. Kyseinen geenivirhe on hyvin harvinainen. Olin Suomessa ensimmäinen, jolla geenivirhe todettiin ja lisäkseni se on löydetty vain kolmelta sukulaiseltani.

Viime syksynä ollessaan miehensä kanssa Espanjan Aurinkorannikolla Satu koki, että omaa tilannetta oli mahdollista tarkastella objektiivisemmin, kun keho ja mieli lepäsi. Hän kypsyi ajatukselle omien kokemusten ja ammatillisen osaamisen hyödyntämisestä vapaaehtoistyössä.

– Tunsin olevani valmis, koska omat pulmani oli ratkaistu ja henkinen tasapaino löytynyt. En ollut aikaisemmin tehnyt vapaaehtoistyötä, mutta olin ollut edesmenneen äitini tukena ja apuna toistakymmentä vuotta hänen menetettyään näkökykynsä lähes täysin. Näissä merkeissä kohtasin vapaaehtoistoimijoita, jotka olivat korvaamattomia niin avustettavilleen kuin hoivahenkilökunnalle ja avustettavien läheisille. Hoitotyössäni olin myös kohdannut vapaaehtoistoimijoita, joiden panosta arvostin ja ihailin.

Yhteydenotto avasi ovia

– Otin yhteyttä sydänkuntoutusohjaajaani ja kerroin, että haluaisin ohjata liikuntaa ja toimia sydänpotilaiden vertaistukena. Häneltä sain sydänpiirin ja sydänyhdistyksen yhteystiedot.

Vielä samana syksynä Satu osallistui Lahden sydänyhdistyksen lähettämänä Sydänliiton Voimaa ja tasapainoa yhdistysväelle -liikunnanohjauskoulutukseen Seinäjoella. Seuraavaksi oli vuorossa Liikkuva yhdistys -valmentajakoulutus.

– Liikkuva yhdistys -valmentajakoulutus osui yhdistyksellemme hyvään aikaan, koska meillä ei ollut vielä säännöllistä liikuntatoimintaa, eikä minulla ollut valmista toimintamallia.

Valmentajakoulutus auttoi hahmottamaan, mitkä asiat ovat tärkeitä liikuntatoiminnan käynnistämisessä, jotta liikuntatoiminta olisi turvallista, näkyvää ja laadukasta.

– Teimme yhdistyksen liikuntatoiminnalle tavoitteet ja saimme arvokkaita vinkkejä jo toimivista liikuntamalleista sekä tietoa siitä, mistä ja miten hakea avustuksia. Minut nimitettiin yhdistyksemme liikuntavastaavaksi ja myöhemmin vertaistukihenkilöksi. Osallistun sydänkerhon ohjaamiseen ja syksyllä Sydänliiton kerhonohjaajakoulutukseen ja vertaistukikoulutukseen.

Helmikuussa Satu alkoi ohjata Lahden sydänyhdistyksen liikuntaryhmää, jonka osanottajamäärä ilahdutti. Mutta huolta aiheutti syksylle suunniteltu matka. Ongelma ratkesi ajoissa.

– Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Vierumäeltä on halukas aloittamaan opiskelijayhteistyön. Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun liikuntaneuvoja ja kaksi liikunnanohjaajaopiskelijaa ohjaavat liikuntaryhmääni matkani ajan. Matkalta palattuani aloitan Lahden ammattikorkeakoulun fysioterapeuttikoulutuksen kokemusasiantuntijana.

Yhteistyö Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun kanssa poiki idean diabetes-, hengitys- ja sydänyhdistyksen liikuntatoiminnan yhdistämisestä.

– Nyt olen ohjannut hengitysyhdistyksen ja sydänyhdistyksen yhteisen jumpan, jossa osallistujia oli yhteensä 22 ja lisää on tulossa. Hengitysyhdistyksen liikuntavastaava ohjaa hengitysyhdistyksen ja sydänyhdistyksen yhteisen kuntosaliharjoittelun, ja hengitysyhdistys on kutsunut sydänyhdistyksen väkeä vesijumppavuorolleen ja terveyskuntomittaustilaisuuden järjestämiseen. Myös Lahden sydänyhdistyksen ja Tiirismaan latuyhdistyksen yhteistyö on käynnistynyt.

– Olemme sopineet yhteisestä ulkoliikuntatapahtumasta syyskuussa 2018 ja talviliikuntatapahtumasta 2019. Ulkoliikuntatapahtuma on suunnattu vauvasta vaariin ja se on täynnä monenlaista aktiviteettia. Sydänyhdistys tuo tapahtumaan laillistetun ravitsemusterapeutin, joka ohjaa terveellisen retkievään valmistamisen.

Satu jatkaa opiskelua osallistumalla Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavan elintapaohjauksen VESOTE-hankkeen liikuntaneuvonnan, ravitsemusneuvonnan ja uniterveyden verkko-opiskeluun.

Vapaaehtoistoimija kaipaa tukea

– Olen tämän vuoden aikana oppinut, että vapaaehtoistyö on vastuullista, luottamuksellista ja merkittävää toimintaa, ja että on tärkeää osallistua liiton järjestämiin vapaaehtoistoiminnan koulutuksiin pitääkseen tiedot ja taidot ajan tasalla myös jaksamisen näkökulmasta. Kohtaamistyö on haastavaa, siksi vapaaehtoistoimijoiden keskustelu, yhdessä rentoutuminen ja ajanvietto ovat tärkeitä oman hyvinvoinnin vuoksi.

Sydänliitolta Satu kaipaa tueksi niin sanottua vapaaehtoistoimijafoorumia, verkostoitumista ja yhteisiä ”vapaaehtoistoimijoiden päiviä”.

– Vapaaehtoisena koen syvää yhteisöllisyyttä. Yhteiset liikuntahetket tuottavat iloa ja mielihyvää, kuten kaikki yhdessä tekeminen ja onnistuminen. Oman ammattitaidon hyödyntäminen vapaaehtoistyössä ja pystyvyyden tunne voimaannuttavat yhtä lailla kuin apu ja tuki, joita voin tarjota. Tuntuu hyvältä viestiä, kuinka oman terveydentilan vakavistakin muutoksista voi selvitä ja kannustaa löytämään omat vahvuudet ja voimavarat, kun toimintakyky muuttuu, ja että muutos ei ole este nauttia ja iloita elämästä. Olen löytänyt itsestäni muusikon, balettitanssijan ja liikunnanohjaajan. Lapsuuden balettiharrastus on herännyt henkiin aikuisbalettina. Olen myös säveltänyt ja sanoittanut musiikkia sekä esiintynyt ja käsitellyt näin monia tunteita sanoituksissa ja melodioissa. Vahvuuksien ja osaamisen omiin maisemiin täytyy vain löytää polku, jonka etsimisessä haluan auttaa.

Aurinkorannikolla Satu tapasi fysioterapian lehtorinsa Marja-Liisa Hagelbergin, jonka kanssa hän tutustui Aurinkorannikon sydänyhdistykseen taka-ajatuksena mahdollinen yhteistyö Lahden sydänyhdistyksen kanssa.