COVID-19-virus tarttui varotoimista huolimatta

Raija Smeds työskentelee lähihoitajana vanhusten hoivalaitoksessa. Kun covid-19-virus lähti leviämään, työpaikalla ryhdyttiin tiukkoihin varotoimiin. Lähihoitajana hän kuitenkin joutui osastolle, jonne koronavirus oli jo karannut. Raija altistui ja sairastui. Suojavarusteista huolimatta saman kohtalon koki useampi työkaveri ja valitettavasti myös muutama asukas. Kaikki samassa yksikössä olevat testattiin.

Koronatestiin heti

Koronavirustestiin Raija Smeds pääsi heti, kun oireet alkoivat. Oli viikonloppu ja Raija otti yhteyden Omaoloon, mistä annettiin toimintaohjeet. Raija kertoo, että hänelle testi tehtiin Haartmanin sairaalan takapihalla testiteltassa. Soitto testituloksesta tuli seuraavana päivänä. Tulos oli odotetusti positiivinen.

– Testiin pääsyyn vaikutti varmaan työskentely sosiaali- ja terveysalalla ja jo työpaikalla jylläävä koronaepidemia, Raija arvelee.

– Testin tulos ei aiheuttanut minkäänlaista paniikkia mutta kyllä se tietenkin vähän mietitytti, kuinka tästä selvitään ja olenkohan kerennyt sairastuttaa jo muita. Puoliso joutui jäämään kolmeksi viikoksi karanteeniin kotiin. Hän ei sairastunut. Itse olin eristyksissä kaksi viikkoa. Nyt sitten olen luottavainen, että ehkä jonkinasteinen immuniteetti on olemassa.

Oireet moninaisia

Raija sairasti koronavirustautia noin puolitoista viikkoa. Lämpö pysyi alle 38 asteessa. Lämmön lisäksi oireiksi kertyi oksettava olo, vihlontaa ja jomotusta etenkin lantio–alaselkä–alavatsa-alueella sekä jaloissa varpaita myöten. Makuaisti vääristyi ja kaikki maistui omituiselle ja samalle. Yskää, päänsärkyä eikä keuhkotuntemuksia hänellä ei ollut juuri ollenkaan.

– Pääsin siis vähällä, vaikka olo olikin ajoittain erittäin epämiellyttävä. Kaikki oireet ovat hävinneet pikkuhiljaa, maku- ja hajuaisti palautuivat. Selkäsärky jatkui vaihtelevasti vielä pari viikkoa, mutta nyt sekin on jo helpottanut.

Kahdeksi viikoksi karanteeniin

Karanteeniin Smedsit varautuivat etukäteen. He hankkivat muun muassa ruokatarvikkeita. Varautumisessa Raija huomioi myös lääkkeiden riittävyyden. Lähellä asuva poika kävi kerran tuomassa oven taakse täydennystä varastoihin.

– Ei eristyksessä ollut mitään ongelmaa, ulos ei päässyt enkä olisi jaksanut sinne mennäkään. Yhteydenpito ulkomaailmaan onnistui puhelimella ja teeveestä tuli ohjelmaa ympäri vuorokauden. Puoliso sai ulkoilla, mutta turvavälit piti muistaa.

Sepelvaltimotauti yllätti

Raija Smedsin elämä mullistui jo ennen koronaan sairastumista.

– Terveyden saralta suurin mullistus minulle on ollut sepelvaltimotauti ja siitä seuranneet sydänoireet.

Närästysoireiden takia hän hakeutui lääkäriin elokuussa 2014. Siitä seurasikin vähän pidempi reissu, Raija muistelee: – Lähetteellä Meilahteen päivystykseen, varjoainekuvaukseen ja pallolaajennus saman tien. Vasemmassa sepelvaltimossa oli kaksi ahtaumaa peräkkäin, 95 prosenttinen ja 70 prosenttinen. Ne laajennettiin ja stentattiin. Menin siis melko terveenä lääkärille ja tulin takaisin kotiin sairaampana kuin osasin aavistaakaan.

Närästyksen kaltaiset oireet ehtivät vaivata kuukauden verran ennen kuin Raija hakeutui hoitoon. Hän oli ihmetellyt jo aiemmin keväällä väsymystä, joka iski muun muassa portaita noustessa tai reippaammin kävellessä.

Raija Smeds valmistui lähihoitajaksi vuonna 2013. – Alan vaihto oli parhaimpia päätöksiä tähänastisessa elämässäni, Raija kertoo. Kuva: Anna Kara.

Sairastuminen tuo tullessaan pelkoa ja epävarmuutta

Pallolaajennus ja kaikki siihen kuuluva yllätti Raija Smedsin totaalisesti. Hän ei ehtinyt edes jännittää tai pelätä toimenpidettä. Myöhemmin iski epävarmuus ja pelko kaikesta tulevasta. Silloin Raijalle muistui mieleen isän sydänoireet ja kuolema kymmeniä vuosia aiemmin.

– Ehkä tämä korona aiheutti kuitenkin enemmän pelkoa, kun siitä on päivittäin uutisoitu melkeinpä pelkästään niitä kamalampia asioita. Sairastin itse taudin kuitenkin lievänä eikä mitään pahoja oireita ollut.

Koronan kanssa Raija on ollut vähän epävarma, kuuluuko hän varsinaiseen riskiryhmään vai ei. Terveydenhuollosta vakuutettiin, että Raija ei kuulu riskiryhmäänkään, koska sepelvaltimotauti on pysynyt vakaana eikä mitään sydänoireita ole ollut.

Kuitenkin pieni epävarmuus kalvaa Raijaa: kuinka olisi käynyt, jos hän olisi sairastunut vakavasti.

– Kaikki läheiset ja tapaukseni tietävät ovat muistuttaneet, että kuulun riskiryhmään. Kun sairastuin koronaan, kyselivätkin säännöllisin väliajoin kuulumisia.

Tällä hetkellä Raija Smeds on helpottunut siitä, ettei kukaan läheisistä ole sairastunut. Mutta tulevaisuudesta ei tiedä, kenelle tauti iskee seuraavaksi ja millä voimalla.

Takaisin töihin

Raija Smeds oli kaksi viikkoa pois töistä ja töihin paluu sujui hyvin. Koska työpaikalla oli saman kokeneita enemmänkin, aiheesta on ollut helppo puhua ja kertoa kokemuksista. Se on vertaistukea parhaimmillaan, Raija tuumii.

– Koronavirustauti tai siis COVID-19 on kyllä monimuotoinen tauti. Osa työtovereistani, myös minä, sairasti sen lievemmän muodon mutta joukkoon mahtui myös niitä, jotka joutuivat sairaalahoitoon ja jopa tehohoitoon. Kaikilla yhteinen piirre oli haju- ja makuaistin häviäminen. Suurin osa sairastuneista on palannut pikkuhiljaa jo takaisin töihin.

Taudin uusiutuminen ei Raijaa varsinaisesti pelota.

–  Mutta kyllä se pientä jännitystä aiheuttaa, kun ei esimerkiksi tiedä, onko mitään immuunia kehittynyt ja minkälaiseksi virus muuntuu. Painetta ja stressiä aiheuttaa enemmänkin, jos sama toistuu työpaikalla, etätöiden tekeminen on aika vaikeaa hoito- ja hoiva-alalla.

* * *

Oireet ja COVID-19-viruksen toteaminen

Teksti Anna-Mari Hekkala

COVID-19-viruksen aiheuttamat oireet ovat äkillisen hengitystieinfektion oireita. Niitä ovat tyypillisesti yskä, kurkkukipu, kuume, lihaskivut ja päänsärky. Ne ovat usein lieviä ja muistuttavat lievää flunssaa. Suurin osa sairastaa taudin lieväoireisena.

Jos tauti etenee vaikeampaan muotoon, ihminen sairastuu keuhkokuumeeseen. Silloin hengitysilman happi ei siirry verenkiertoon. Ilmaantuu hengenahdistusta. Sairaalan päivystyksessä voidaan todeta alentuneet happiarvot. Vaikeutuvien oireiden merkki voi olla myös korkea kuume (yli 38 astetta).

Virustartunta todetaan näytteestä, joka otetaan nenänielun limakalvolta pumpulitikulla.

Sydänsairaus ei lisää riskiä saada virustartunta. Jos COVID-19 -tautiin sairastuu, sydänsairaus voi kuitenkin lisätä vaaraa sairastua vakavammin. Lisätietoja aiheesta artikkelista Kuulunko sydänsairauteni vuoksi COVID-19 riskiryhmään?

Lue lisää:

Ohjeita sydänpotilaille koronavirusinfektion varalle Tietoa pallolaajennuksesta löydät artikkelista Pallolaajennus avaa suonen tukoksen  ja sepelvaltimotaudista ylilääkäri Anna-Mari Hekkalan artikkelista Sepelvaltimotauti.

Koronavirustaudin oirearvio on lisätty Omaoloon.