Siirry sisältöön

Ohjeita sydänpotilaille koronavirusinfektion varalle

Koronavirusepidemia leviää ja yhä useampi suomalainen sairastuu tautiin.

Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri
Julkaistu 17.3.2020
Päivitetty 22.5.2020

Suurin osa sairastaa taudin lieväoireisena. Riskiryhmiin kuuluvilla oireet saattavat olla vaikeampia. Riskiryhmiin kuuluvat erityisesti ikääntyvät eli yli 70-vuotiaat. Riski on korkein yli 80-vuotiailla. Vaikean infektion vaaraa voivat lisätä monet krooniset eli pitkäaikaiset sairaudet kuten vaikea sydänsairaus, vaikea keuhkosairaus, pitkään sairastettu diabetes, maksan tai munuaisten vajaatoiminta tai vastustuskykyä heikentävä sairaus (esim. leukemia). Lisäksi riskiä lisää vastustuskykyä heikentävä lääkitys, kuten elinsiirron (esimerkiksi sydämensiirron) jälkeen tarvittava lääkitys. Muutoin terveillä infektion vaaraa voi lisätä päivittäinen tupakointi tai merkittävä ylipaino (painoindeksi eli BMI yli 40).

Monet sydänpotilaat miettivät, onko oma sairaus kuvauksen täyttämä vaikea tapaus. Sydänsairauksien osalta on hyvä tietää, että sairauksien kirjo on hyvin laaja lievästä rytmihäiriötaipumuksesta vaikeaan vajaatoimintaan. Lisäksi sama sairaus voi olla eri ihmisillä vaikeusasteeltaan erilainen, ja yhdellä ihmisellä voi olla samanaikaisesti useita sydänsairauksia (esimerkiksi läppävika, sepelvaltimotauti ja rytmihäiriö). Näiden syiden vuoksi riski on aina yksilöllinen.

Oireet ja COVID-19-viruksen toteaminen

Oireet ovat äkillisen hengitystieinfektion oireita. Niitä ovat tyypillisesti yskä, kurkkukipu, kuume, lihaskivut ja päänsärky. Ne ovat usein lieviä ja muistuttavat lievää flunssaa. Suurin osa sairastaa taudin lieväoireisena. Sairauden toteamiseksi ei tarvita virustutkimusta, vaan tauti sairastetaan kuten tavallinen flunssa.

Jos tauti etenee vaikeampaan muotoon, ihminen sairastuu keuhkokuumeeseen. Silloin hengitysilman happi ei siirry verenkiertoon. Ilmaantuu hengenahdistusta. Sairaalan päivystyksessä voidaan todeta alentuneet happiarvot. Vaikeutuvien oireiden merkki voi olla myös korkea kuume (yli 38 astetta).

Virustartunta todetaan näytteestä, joka otetaan nenänielun limakalvolta pumpulitikulla. Näytteitä ei oteta oireettomilta. Lieväoireisilta näyte otetaan lääkärin harkinnan mukaan. Vaikeaoireisilta näyte otetaan aina. Tällä tarkoitetaan potilaita, jotka ovat joutuneet hengitysvaikeuksien vuoksi hoitoon sairaalan päivystykseen. Lisäksi hoitohenkilökuntaa testataan muita herkemmin.

Flunssan oireissa

Jos epäilet koronavirusinfektiota, tee oirearvio Omaolo-palvelussa tai soita koronaneuvontaan. Sinut ohjataan tarvittaessa virustestiin.

Lepää ja hoida oloasi tavanomaisin flunssan hoitokeinoin. Flunssa voi johtua muustakin taudinaiheuttajasta kuin koronaviruksesta.

Flunssaisena ei saa koskaan harrastaa liikuntaa. Tämä pätee myös koronavirukseen. Muista kuitenkin vuodepotilaanakin jumpata jalkojasi ja nousta välillä liikuskelemaan, sillä täysi liikkumattomuus altistaa jalan veritulpalle.

Parasetamoli on hyvä kuumelääke. Julkisuudessa on esitetty väitteitä, että tavalliset tulehduskipulääkkeet (kuten ibuprofeeni) olisivat koronavirusinfektiossa haitallisia. Varsinaista tieteellistä näyttöä asiasta ei ole. Sydänpotilaita on neuvottu joka tapauksessa hoitamaan kuumetta ja kipua parasetamolilla, joten ohjetta ei ole syytä muuttaa tässäkään tilanteessa.

Ota sydänlääkkeesi säännöllisesti infektiosta huolimatta.

Soita apua, jos oireesi vaikeutuvat. Tällainen oire on erityisesti hengenahdistus, korkea kuume tai heikkenevä vointi. Eli vaikka yleisesti neuvotaan hoitamaan tauti kotona, vaikeutuvissa oireissa pitää ottaa yhteyttä eikä sinnitellä kotona liian pitkään.

Lue lisää kotihoidosta THL:n sivustolta.

Infektion paraneminen

Virukseen ei ole lääkettä. Sairaus paranee itsestään, kun elimistö käy vastahyökkäykseen. Lieväoireisilla sairaus paranee siis odottamalla. Tavanomaisesti oireet kestävät noin viikon verran.

Vaikeaoireiset tarvitsevat hengitystä tukevaa hoitoa. Sairaalassa annetaan lisähappea ja tuetaan hengitystä laitehoidoilla.

Infektion paranemista ei tutkita virustestillä, sillä toistaiseksi ei ole tarkkaa käsitystä, miten testiä tulkitaan paranemisvaiheessa.

Paranemisvaiheessa elimistö valmistaa vasta-aineita virukselle. Näitä vasta-aineita voidaan mitata verestä. Positiivinen vasta-ainetestin tulos kertoo, että henkilö on sairastanut tämän virustaudin. Negatiivinen tulos kertoo, että henkilö ei ole sairastanut tautia ja voi siis vielä epidemian aikana hyvinkin sairastua. Vasta-ainetestit eivät ole 100% luotettavia, joten tuloksen tulkinta ei ole aivan yksiselitteistä. Tällä hetkellä THL käyttää testejä tutkiessaan virustaudin sairastaneiden osuutta väestössä, mutta muussa käytössä testin käytön tarve on vielä selkiytymättä.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset