Yhteinen ateria – parempi mieli

Kodikas hälinä ja lasten kiljahdukset täyttävät Tampereella sijaitsevan Pispan päiväkeskuksen tilavan olohuoneen, kun Hyhkyn päiväkodin lapset ja päiväkeskuksessa vierailevat ikäihmiset ovat kokoontuneet leipomispäivänä Yhteiseen keittiöön.

Keskelle suurta ruokapöytää on kumottu muhkea taikina.

− Täällä haisee pehmeä pullataikina! Meinaan leipoa monta pullaa ja aion syödä kaikki, innostuu pöydän ääreen tupsahtava päiväkotilainen Arttu Laakso.

Artun vieressä pullia pyörittelee Kreeta Laitakari. Hänen mielestään leipomista ei voita mikään.

− Leivon aina kun mummi tai kummitäti tulee meidän kotiin, Kreeta täsmentää.

Irene Kolua naurattaa lasten innostus. Kolu kertoo, että heitä oli lapsuudenkodissa neljä siskosta, jotka kaikki olivat nopeita leipureita.

− En ole leiponut pitkään aikaan, enkä tiedä, osaanko enää. Tässä pullassa on ainakin ryppyjä, eikä siinä saisi olla, Kolu tuumii.

Irene Kolu asuu yksin ja käy viikoittain Pispan palvelutalossa saunomassa. Tänään hänet kutsuttiin saunan jälkeen leipomaan lasten kanssa.

− On kiva, että järjestetään tällaista yhteistä leipomista.

Opiskelijat mukana

Yhteinen keittiö on valtakunnallinen hanke, jossa toteutetaan käytännössä hallituksen ”Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta” -kärkihanketta.  Yhteiset keittiöt ovat kaikille avoimia tiloja, joita on perustettu nyt viidelle eri pilottipaikkakunnalle. Tampereen lisäksi pilotteja toteutetaan Lahdessa, Porvoossa, Seinäjoella ja Vihdissä. Kaksivuotisen hankkeen aikana on tarkoitus laajentaa Yhteisten keittiöiden toimintaa 36 paikkakunnalle 18 maakuntaan.

Pöydän päässä isoa taikinaa vaivaa Tampereen ammattikorkeakoulun sairaanhoidon opiskelija Minttu Metsävainio-Aminu. Ammattikorkeakoulu on yksi Yhteinen keittiö -hankkeen yhteistyökumppaneista.

− Osallistumme Yhteiseen keittiöön täällä palvelukeskuksessa, koska teemme samalla opintoja gerontologian kurssiimme liittyen, Metsävainio-Aminu kertoo.

Myös Gisma Bushara on TAMKin sairaanhoidon opiskelija. Hänen mielestään Yhteinen keittiö on luonteva tapa koota yksin asuvia ja itsensä yksinäisiksi tuntevia ihmisiä tapaamaan toisiaan. Bushara itse ei ole aiemmin osallistunut Yhteiseen keittiöön, mutta on innostunut tilaisuudesta erityisesti vanhusten puolesta.

Uunista alkaa levitä huoneeseen huumaava pullan tuoksu. Helvi Vuorela katselee sivusta pullien pyörittelyä.

− Se on hyvä taikina, kun ei tartu käsiin kiinni, Vuorela huomauttaa.

Myös Vuorela asustaa yksin ja käy päiväkeskuksessa saunomassa. Tänään hän jäi seuraamaan leipomista ja toki myös kahville, kun kerran tuoretta pullaa on tarjolla.

− Ei täällä aina ole näin kova meno, mutta on hauskaa seurata, kun eri-ikäiset touhuavat yhdessä, Helvi Vuorela kehuu.

Tuetaan arjessa selviytymistä

Marjo-Riitta Rikala toimii Tampereen Yhteinen keittiö -hankkeen projektikoordinaattorina. Hän kertoo, että Yhteisten keittiöiden tavoitteena on uusi toimintakulttuuri, jossa eri-ikäiset ihmiset toimisivat yhdessä ja tapaisivat toisiaan vaikkapa yhteisen ruoanlaiton ja ruokailun merkeissä.

Yhdessä tekeminen vähentää yksinäisyyden tunnetta, ja Yhteisten keittiöiden ideana on tukea ylipäätään arjessa selviytymistä. Rikala muistuttaa, että vaikka hanke on vain kaksivuotinen, toimintaa on tarkoitus jatkaa hankkeen jälkeenkin.

− Yhteiset keittiöt ovat siis tulleet jäädäkseen.

Vaikka tämänpäiväiseen Pispan palvelukeskuksen leipomispäivään on kutsuttu vain päiväkeskuksessa käyviä ikäihmisiä ja päiväkodin lapsia, tarkoitus on Rikalan mukaan saada kaikenikäiset mukaan Yhteisiin keittiöihin.

− Näin saamme myös näitä päiväkeskustiloja hyötykäyttöön kuntalaisille, kun toimintaa on tarkoitus järjestää iltaisinkin.

Asukkaat mukaan järjestämään ohjelmaa

Hyhkyssä sijaitsevan Pispan palvelukeskuksen lisäksi Tampereen pilottikohteita ovat Peipontuvan korttelikerho Peltolammilla ja Koilliskeskus Linnainmaalla. Väkeä on käynyt tilaisuuksissa Rikalan mukaan kymmenestä viiteenkymmeneen. Kun Yhteinen keittiö juhli Pispan päiväkeskuksessa lokakuussa vanhusten viikkoa, tutustuttiin yhdessä päiväkotilasten kanssa vanhoihin keittiövälineisiin.

Rikala kertoo, että hanketta käynnisteltäessä asukkaille tehtiin kysely, millaista toimintaa he haluaisivat Yhteiseen keittiöön ruoan laiton ja ruokailemisen lisäksi. Toiveita tuli terveysiskuista ja musiikin kuuntelusta digineuvontaan ja tietovisoihin.

− Tarkoitus on, että myös asukkaat osallistuisivat ohjelman järjestämiseen.

Hankkeen alussa Yhteisten keittiöiden toimintaan haettiin vapaaehtoisia, joita Tampereen Marttayhdistys koulutti. Ruoalla onkin tärkeä merkitys Yhteisissä keittiöissä, sillä yhteisen aterian ääressä on helpompi tutustua muihin ja kokea yhteenkuuluvuutta. Kun Yhteisessä keittiössä valmistetaan ruokaa, se on aina terveellistä ja edullista perusruokaa.

Tampereella Yhteinen keittiö -hanketta koordinoi Tampereen kaupunki, ja yhteistyökumppaneina ovat Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopistollinen sairaala, joka jakaa muun muassa terveystietoutta. Mukaan on tulossa myös yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita.

Kirkkohallituksen hallinnoiman hankkeen valtakunnallisia yhteistyökumppaneita ovat Marttaliitto, Ehyt ry, Helsingin Diakonissalaitos ja Maa- ja kotitalousnaiset.