​Oikeus voida hyvin painosta riippumatta

Tilastotkin sen minulle kertovat, kuulun enemmistöön – ylipainoisiin suomalaisiin, joille painoa kertyy pikkuhiljaa koko ajan lisää.  FinTerveys-tilastojen mukaan vuonna 2017 valtaosa suomalaisista oli ylipainoisia tai lihavia. Peräti 72 prosenttia miehistä oli ylipainoisia tai lihavia (26 %, BMI ≥ 30 kg/m2) ja naisista 63 prosenttia (28 %). Ylipainosta sairauksien riskitekijänä saa pitkän luettelon ja huoli vain lisääntyy.

Miten tässä näin kävi? Minullekin – ravitsemuksen, syömisen ja terveysviestinnän ammattilaiselle? Pitäisikö sitä ruveta laihduttamaan? Eihän tässä olisi kuin muutama kilo matkaa ”normaalipainoon”. Asiantuntijakaan ei ole immuuni ympäristöstä kumpuaville paineille ja ajatuksille. Lisäksi nykyinen 24/7-ympäristömme, jossa kaikkea on tarjolla koko ajan, haastaa painonhallintaa. Nykyisin on lähes ihme pysyä normaalipainoisena. Ainakin jos sattuu olemaan ruoan ystävä, kuten minä.

Kiristävistä vaatteista huolimatta ajatukset laihduttamisesta saavat nopean lähdön mielestäni. Olen päättänyt, että en laihduta. Laihduttaminen johtaisi – tilastojen valossa – siihen, että kiloja tulee takaisin korkojen kera. Se taas ei tee hyvää kenellekään. Yhtä lailla tiedämme, että jos ylipainoa on reilusti, pienikin painonpudotus tuo jo terveyshyötyä. Ristiriitaista eikö?

Tietoa ja syyllistämistä

Keinot tuntuvat olevan vähissä. Vuosikymmenien aikana taistelussa meidän suomalaisten ylipainoa vastaan tarjolla on ollut tietoa, lukuja, syyllistämistä, vinkkejä, laskureita ja mitä erilaisempia tapoja laihtua – toiset radikaaleja ja toiset maltillisempia. Mediassa olemme tottuneet koko kansan laihdutuskuureihin ennen ja jälkeen lomakausien.

Uusimmat tuulet painonhallinnan saralla puhaltavat onneksi myönteisemmästä suunnasta. Enää keskustelu ei pyöri vain sen ympärillä, paljonko syödään ja liikutaan. Ymmärrämme entistä enemmän, että painonhallinnassa on kyse kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja omista voimavaroista. Tervetullut trendi on myös kehopositiivisuus. Jokaisella on oikeus voida hyvin painostaan riippumatta. Kaikilla on oikeus tehdä itselleen hyvinvointia tuottavia valintoja omassa elämässään. Siis nyt heti, ei vasta pudotettujen kilojen jälkeen.

Suhde kehoni kanssa kestää läpi elämän, joten siitä haluan pitää huolta. Teen töitä jatkuvasti, että hyväksyn kehoni muuttuvan vuosien varrella – kera kilojen ja kremppojen. Painonhallinnan näkökulmasta kehopositiivisuus voi tarkoittaa esimerkiksi toistuvan laihduttamiskierteen lopettamista ja keskittymistä myönteisiin muutoksiin syömisessä, liikkumisessa ja nukkumisessa. Terveyttään voi edistää aina. Muutosten myötä painonnousu voi pysähtyä tai paino lähteä laskuun. Matkaa ei tehdä kieltojen ja kurittamisen kautta, vaan hyvää oloa etsien.

Pieniä onnistumisia

Tutkimustiedon mukaan hyvän lisääminen on meille helpompaa kuin rajoittaminen ja usein se samalla syrjäyttää elintavoistamme niitä huonompia vaihtoehtoja. Pieniä onnistumisia kannattaa kerryttää varastoon, sillä aina tulee se päivä tai ajanjakso elämään, kun hommat eivät mene kuin Strömsössä. Väsyttää, stressaa eikä voimavarat riitä ajattelemaan syömisiä tai liikuntaa. Näissä hetkissä kannattaa erityisesti vaalia aiempia onnistumisia. Se helpottaa palaamista uudelleen hyviin rutiineihin.

Itselleni esimerkiksi riittävä uni tuottaa haasteita – olen iltavirkku ja valvon helposti liian myöhään. Kun univelkaa kertyy ja väsyn, ei liikunta huvita ja syömisen hallinta on vaikeampaa. Yritän siis luoda itselleni olosuhteet, jossa nukun hyvin ja painonhallinta on minulle helpompaa. Välillä onnistun, välillä en. Onneksi joka päivä on uusi mahdollisuus.

Petaa siis itsellesi onnistumisia elintapojen muutoksessa ja painonhallinnassa. Ensi kerralla, kun tiukat laihdutuskuurit pyörivät mielessä, mieti ensin, millaiset valinnat auttavat sinun hyvinvointiasi? Mitä hyvää voit lisätä arkeesi? Millainen liikunta tuottaa iloa ja hyvää oloa? Millainen ruoka saa sinut voimaan hyvin? Laita siis hyvä kiertämään itsellesi – olet sen ansainnut!