​Hyvinvointi lähtee sydämestä ja toteutuu arjessa

Keskustelua toivotaan erityisesti uusista tavoista ja mahdollisuuksista sydänpotilaiden sujuvan hoidon toteutumiseen tulevissa hoitoympäristöissä.

Perinteisen ammattilaisten antaman hoidon lisäksi on ihan lähitulevaisuudessa tarjolla monenlaisia omahoidon tukeen liittyviä innovaatioita. Lähes jokainen sydänpotilas on hyödyntänyt jo vuosia erilaisia digitaalisia palveluita omassa elinympäristössään, esimerkkinä nostan vaikkapa pankki- tai lipunvarauspalvelut; ei terveys- ja sosiaalipalveluiden digitalisaatio todellakaan niin isoa loikkaa tarkoita kuin puheissa annetaan ymmärtää.

Omalla vastaanotollani käyvistä asiakkaista yli 80 prosenttia kuuluu ikääntyneeseen väestöryhmään ja ajanvaraus näyttää toteutuvan lähes 100-prosenttisesti nettivarauksena. Yhä useampi ikääntyvä on valmis käyttämään Kanta-palveluita ja myös haluaa. Sähköinen lääkemääräyksen uusimispyyntö ja käyntitekstien tarkastaminen alkaa olla tuttua yhä useammalle. Ammattislangin vuoksi kirjausten ymmärtäminen voi kuitenkin olla ajoittain vaikeaa. Sote-viestinnässä olisi tarpeen joskus palata viestinnän perusperiaatteisiin eli selkokielisyyteen tai ”Keep it simple” -periaatteeseen.

Pirstaloitunutta tietoa

Tulevaan uudistukseen liittyen on esitetty epäilyjä myös hoitoon liittyvien tietojen tai hoidon pirstaloitumisesta. Mielestäni tieto on jo pirstaloitunut ja usein potilaan on vaikea hahmottaa hoitonsa kokonaisuutta.

Asiantuntijalääkärinä hoitoon liittyviä lausuntoja antaessani huomio on kiinnittynyt erityisesti siihen, että hoito on joka vaivan kanssa eri paikassa tai erikoisalalla. Tällöin kokonaisuudesta on erittäin haasteellista tehdä johtopäätöksiä jopa ammattilaisen, saatikka sitten hoidetun tai hänen omaisensa.

Perusterveydenhuollossakin on tapahtunut isoja muutoksia. Yleislääkärin rooli hoidon koordinoinnissa on siirtynyt taka-alalle kun sairaanhoitaja vastaa yhä useamman pitkäaikaissairaan hoidosta. Yleislääkärille ohjautuvat vaikeammin sairaat tai muuten erityishoitoa tai laajempaa hoitosuunnitelmaa vaativat, mikä vaatii jatkuvaa osaamisen vahvistamista.

Moniammatillinen työskentelytapa on joka tapauksessa hyväksi sekä potilaille että ammattilaisille. Seuraavakin vaihe on jo käynnistynyt, eli se vaihe, missä vielä terveet ja jo sairastuneet monitoroivat itseään ja ovat monin tavoin aktiivisempia. Oma arki ja siinä pärjääminen on meille kaikille tärkeä juttu.

Osaako ihminen itse valita hänelle oikean hoitopaikan palveluvalikoimineen vai shoppaileeko hän epätoivoisesti oikeaa etsien?

Lainsäädännössä on jo vuosia sitten edellytetty hoito- ja palvelusuunnitelman laatimista sitä tarvitseville. Tähän ryhmään kuuluvat myös valtimosairauksia sairastavat. Suunnitelman tarkoitus on paitsi linjata hoitoa ja siihen liittyviä palveluita, myös antaa sairastuneelle aktiivisempi rooli hoidossaan. Kovin harvalla kuitenkin on olemassa ammattilaisen kanssa yhdessä tehty hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelma, joka tukee ja vahvista arjessa pärjäämistä.

Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat erityisenä huolena

Erityinen huoli on paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat, ns. tuki- ja yhteistyöasiakkaat. Tässä vaiheessa terveydenhuollon ammattilaiset suorastaan huutavat avuksi sosiaalipalveluiden asiantuntijuutta. Joskus tulee pohdittua, onko monituottajainen palvelujärjestelmä jo nyt liian monimutkainen?

Entistä tärkeämmäksi nousevat asiakaslähtöiset hoitopolut – yksilölliset tarpeet ja voimavarat huomioiden. Järjestöt ovat avainasemassa kehittämässä palveluja Pohjois-Pohjanmaan ihimisten tarvitsemaan suuntaan, tuomassa hoitoketjuihin oman hoitonsa asiantuntijoiden äänen ja asiantuntemuksen. (www.ihimiset.fi)

Pohjois-Pohjanmaa on neljänneksi suurin maakunta. Väestö on maan nuorinta, mutta siitä huolimatta sairastavuus on korkeampaa kuin maassa keskimäärin.

Kansantautien esiintyvyys on maakunnassa suurta ja pitkät etäisyydet maakunnan sisällä aiheuttavat omat erityishaasteensa palvelujen järjestämiselle. Positiivistakin tilastoistamme löytyy: pohjoispohjalaiset kokevat elämänlaadun paremmaksi ja ovat onnellisempia kuin maassamme keskimäärin.

Palvelujärjestelmän toimivuus ja turvallinen ja virikkeellinen elinympäristö ovat osaltaan vaikuttamassa kuntalaisten kokemaan elämäntyytyväisyyteen. Emme voi kuitenkaan tuudittautua jatkuvan tyytyväisyyden olotilaan, työtä riittää edelleenkin asiakkaiden ja potilaiden mahdollisimman hyvän elämän edistämiseksi.

Kokonaisvaltainen hoito

Ammattilaiset ovat kiinnittäneet erityisesti huomiota valtimopotilaiden kokonaisvaltaisen hoidon järjestämiseen – miten ennaltaehkäistä valtimotapahtumien uusiutuminen ja varmistaa vaikuttava hoito.

Kehittämistyö käynnistyi ensin sydänpotilaan hoito- ja kuntoutuspolun selkeyttämiseksi ja yhteistyön tiivistämiseksi. Hyvin pian mukaan otettiin valtimosairauksien koko kirjo, koska kyse on yhteisestä riskikasaumasta ja yhteisistä potilaista.

Monialaisen työryhmän tuella Tulppa-avokuntoutuksen jalkauttaminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntiin on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Erityisen positiivista on, että kaikki kunnat ovat innolla mukana. Tulppa-ohjaajakoulutukseen on ollut suorastaan tunkua. Elintapojen merkitys ja ohjauksen tärkeys on selvästikin tunnistettu. Lisäksi koulutuksissa on ollut mukana vertaisohjaajia sydän- ja aivoyhdistyksistä.

Vertaisohjaajat ovat merkittävä voimavara osana valtimopotilaan kuntoutuspolkua. Ryhmistä kerätään jatkossa seurantatietoa ja arvioidaan mm. potilaiden kokemaa elämänlaatua toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi.

Maakunnassa on jo vuosien ajan tehty yhdessä pitkäjänteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Työn tulee olla jatkuvaa, jotta se tulee osaksi kaikkien osapuolien arkea.

Yhteistyö ei synny rakenteiden kautta vaan ihmisten kesken. Tässä järjestöillä on vahva rooli, ja niiden pitää uskaltaa ottaa reippaasti vastuuta itselleen.

Järjestöt sairaalassa -hanke on oivallinen esimerkki tavasta, jonka avulla Oulun yliopistollisen sairaalan potilaat ja heidän omaisensa saavat halutessaan järjestöammattilaisen, vapaaehtoisen ja/tai vertaisen tarjoamaa tietoa ja tukea hoidon aikana.

Toinen merkittävä järjestöjä yhdistävä ja yhteistyön kulttuuria rakentava keskus on Oulun keskustassa sijaitseva Kumppanuuskeskus. Keskuksessa toimii 30 alan järjestöä ja yhdistystä. Kumppanuuskeskuksen neuvontapiste tarjoaa kansalaisille sosiaali- ja terveysalan matalan kynnyksen neuvontaa ja ohjausta.

Tulevaisuudessa palveluohjausta tarvitaan yhä enemmän, jotta pohjoispohjalaiset ihimiset löytävät tarvitsemiensa palvelujen piiriin.

Olemme isojen muutosten äärellä

Valtimosairauksien ja altistavien riskitekijöiden varhainen tunnistaminen ja niihin vaikuttaminen tuottavat merkittäviä säästöjä ja yksilötason positiivisia vaikutuksia. Kansalaisen näkökulmasta terveys ja hyvinvointi lisääntyvät. Lisäksi saadaan päättäjien toivomia euromääräisiä säästöjä maakunnan kukkaroon, mikä sekin on tärkeää tulevien palvelutarpeiden turvaamiseksi.

Olemme isojen muutosten äärellä. Sitä emme vielä tiedä, mitä kaikkea muutos tuo tullessaan. Entisestä on ensin päästettävä irti, muistettava ottaa mukaan olemassa oleva hyvä ja tehtävä viisaita päätöksiä tulevia sukupolvia ajatellen.

”Aiemman kokemuksen tulisi olla majakka, joka näyttää meille tietä, eikä laituri, johon kiinnitämme aluksemme.”

Päivi Hirsso

Pohjois-Pohjanmaan sydänpiirin puheenjohtaja
LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri