Paljon julkisuutta ovat saaneet eräiden lääkärikollegoiden nykyisiä terveysseulontoja kritisoivat mielipiteet. Pitääkö itsensä terveeksi tuntevalta mitata kroonisten sairauksien riskitekijöitä? Onko tarvetta laajoihin syöpäseulontoihin? Tehdäänkö terveistä sairaita?
Suomalaiset ovat tottuneet sairauksien seulontaan jo vuosikymmeniä sitten. Aikoinaan keuhkojen pienoisröntgentutkimukset ja niiden ohessa terveydentilaan liittyvät haastattelut ja toimenpiteet ovat tuttuja iäkkäämmille suomalaisille. Verenpaineen mittaus on pitkään kuulunut rutiiniterveystarkastuksiin niin äitiysneuvoloissa kuin ajokorttitarkastuksissa. Henkeä uhkaavien verenpainekriisien esiintyminen on pudonnut murto-osaan tilanteesta, jolloin verenpainetta ei seurattu eikä aktiivisesti hoidettu.
Vuoden 1989 kolesterolikonsensuskokouksen seurauksena mittaukset alkoivat ”tukkia” terveydenhuoltoa. Mutta niistä selvittiin kunnialla. Kolesteroliarvoja oli mitattu vastaanotoilla jo 1970-luvun alusta alkaen, ja johtajien terveystarkastukset olivat arkea. Pohjois-Karjala-projekti toi verenpaine- ja kolesterolimittaukset tutuksi koko väestölle. Seulonnoilla saatiin väestön huomio kiinnitettyä omiin elintapoihin: tupakointiin, ruokatottumuksiin ja liikuntaan. Tuloksia ei pidä väheksyä. Väestötasolla sekä verenpainelukemat että kolesteroliarvot ovat alentuneet tuntuvasti 1960- tai 1970-lukujen tilanteesta: valtimotukoksien ja -kuolemien määrä on pienentynyt murto-osaan.
Seulonnat ovat laajentuneet käsittämään myös verensokerin mittaukset. Ne ovat halpoja, ja koska meillä on tehokkaat keinot estää tyypin 2 diabeteksen kehittyminen terveellisellä ruokavaliolla, liikunnalla ja painon pysyvällä pudotuksella, on diabeteksen ja lieväasteisempien sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden seulonta myös perusteltua.
Ehkä eniten puhuttaa nyt miesten eturauhassyövän seulonta PSA-testin avulla. Asiantuntijatkaan eivät ole yksimielisiä, joskin seulontoihin suhtaudutaan suurella varauksella. Tuoko seulonta esille sellaisia syöpätapauksia, joista ei ole mitään haittaa jäljellä olevan elämän aikana? Jo todettua syöpää ei voi samalla tavalla estää muuttamalla elämäntapoja kuin lievää verenpaineen nousua tai suurentuneita kolesteroli- ja sokeriarvoja. Mutta tärkeää on muistaa, että terveet elämäntavat auttavat myös joidenkin syöpien ennaltaehkäisyssä puhumattakaan tupakan turmiollisesta vaikutuksesta sekä syöpä- että sydän- ja verisuoniterveydelle.
Uutta tietoa on tulossa myös suosituksien mukaisen ruokavalion ja liikunnan vaikutuksista muistihäiriöiden ehkäisyyn. Eräs suosikkisananlaskuistani, ”Tunne oma tilasi, anna arvo toisellekin”, viestittää laajasti ja viisaasti ihmisten välistä kanssakäymistä. Väestötasolla meillä on perustellut syyt seuloa niiden kroonisten sairauksien riskitekijöitä, joiden korjaaminen auttaa niin yksilön kuin väestön terveyttä. Eikä seulontojen motivoivaa vaikutusta voi väheksyä.
Matti Uusitupa