Hyppää sisältöön
Etusivu / Terveys & Hyvinvointi / Mielen hyvinvointi / Fiilistely tuo pysähtyneisyyttä
Anu Cavén, Asiantuntija, markkinointi ja viestintä
Julkaistu 27.8.2024
Kuva Anna Kara

Jos jossain koen olevani hyvä, sen on oltava asioiden fiilistely. Fiilis on puhekielistynyt Englannista tuleva lainasana, joka viittaa mielialaan, tunteeseen tai vireeseen. Fiilistely on tästä johdettu verbi, jolla on usein myönteinen tarkoitusperä. Kun fiilistellään jotain, siitä yleensä pidetään tai se tuottaa mielihyvää.

Miten sitten fiilistelen?

Arvostan kiehtovia yksityiskohtia ja luovuutta. Saatan keskittyä hyvään kuulokkeissani soivaan kappaleeseen, herkutella kauniilla ruoka-annoksella tai huomata kanssamatkustajan kivan sukkavalinnan. On mahdollista fiilistellä myös jo ennakkoon tai jälkikäteen eri asioita – kuten ystävän näkemistä, matkaa jonnekin tai mennyttä kesää.

Fiilistely sopii tarkkailijaluonteelleni, joka pyrkii näkemään ympärillään kauneutta. Se on keinoni ymmärtää maailmaa. Tärkein oivallukseni fiilistelystä kuitenkin on se, että se toimii myös palautumiskeinona. Fiilistely tuo pysähtyneisyyttä. Tajuamattaan sitä tekee pitkin päivää lukuisia mikrotaukoja, jotka tukevat myös hyvinvointia, palautumista ja empatia­taitoja.

Kyse ei ole siitä, että eläisi vain pää pilvissä. Siinä ei ole myöskään kyse vertailusta. Kyse on enemmän arvon antamisesta ehkä pieneltäkin vaikuttaville asioille ja keskittymisen siirtämisestä asioihin, jotka tuottavat itselle iloa.

Fiilistely on vaikuttanut ajatteluuni. Koen monen asian merkityksellisemmäksi, kun pysähdyn fiilistelemään niitä. Merkitys voi olla myös yhteinen, sillä voimme jakaa läheistemme kanssa samat ilon aiheet tai fiilistellä toisten puolesta.

Ihaninta on fiilistelyn helppous, sillä se on mahdollista jo ajatuksen tasolla ja parissa sekunnissa. Se jopa välillä katkaisee erilaiset stressitunteet, sillä se ohjaa ajatuksen hetkeksi asioihin, joista henkilö pitää.

Palautumisen tarpeet ovat yksilöllisiä, sen kertovat jo kokemuksetkin.

Mihin asioihin sinä kiinnität huomiota? Mitä sinä fiilistelet?

 

Lue myös psykologi Anniina Virtasen haastattelu, jossa hän kertoo miten palautuminen vaikuttaa terveyteen, jaksamiseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Psykologinen palautuminen on taito, joka kannattaa ja jota on mahdollista opetella oman tasapainoisemman arjen tueksi.

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi