Marjaana Lahti-Koski: Kevättä askelissa

Kuulun siihen harvenevaan joukkoon, jonka aamurutiinina on painetun sanomalehden lukeminen. Aamutuimaan on virkistävää kipaista postilaatikolla ja samalla tunnustella päivän säätilaa ja miettiä, millaisissa kamppeissa kannattaa lähteä aamulenkille tai töihin vievää junaa odottamaan.

Sen sijaan en kuulu siihen joukkoon, jonka mielestä kevät on ehdottomasti paras vuodenaika. Päinvastoin pidän kovin ankeana alkukevättä, jolloin lumi on sulanut ja roskat paljastuneet sen alta, tiet pölisevät ja kaikkialla on likaisen harmaata. Mutta sitten koittaa aamu, jolloin postilaatikolla käydessä ensimmäisen kerran kuulen mustarastaan laulun. Siellä se jossain lurittelee ja antaa lupauksen luonnon heräämisestä. Ei aikaakaan, kun koivu on jo hiirenkorvalla.

Kevät herättelee myös meitä ihmisiä. Pimeän kauden jälkeen valo saa ihmiset ulos ja liikkeelle. Polkupyörät kaivetaan varastoista ja veneet vedetään vesille. Haravointi ja muu puutarhassa puuhastelu tuo monelle mieluista tekemistä ja liikettä arkeen. Toivon, että jokainen meistä voisi omalla tavallaan kokea liikkumisen iloa ja erityisesti liikunnan löytämisen iloa.

Sydänviikko on varma kevään merkki. Tänä vuonna sitä vietetään tavanomaista myöhemmin, mutta tutuin teemoin: Yhdessä liikkuen hyvää sydämelle. Perinteinen sydänterveyden teemaviikko toteutetaan keväisessä säässä yhdessä ulkoillen ja liikkuen. Tämä ei onnistuisi ilman upeita vapaaehtoisia, jotka toimivat suurella sydämellä ympäri Suomen. Lämmin kiitos sinulle Sydänliiton vapaaehtoinen!