Tässäkö tää oli?

”Tässäkö tää oli?” kysyy Arttu Wiskari biisissään. Sama kysymys voi herätä sairausdiagnoosin tai -tapahtuman äärellä. Yhtäkkiä tulevaisuus on täynnä epävarmuutta, pelkoa ja avoimia kysymyksiä. Tähänkö kaatuivat unelmat yhteisestä vanhenemisesta? Tuntuu kuin oma elämä pysähtyisi, vaikka ympärillä muut jatkavat elämäänsä kuten ennenkin. On joutunut kuoppaan, josta ei pääse ylös. Pysähdyksen jälkeen elämä kuitenkin jatkuu. Vaikka kuinka haluaisi, se tuskin palaa entiselleen. On sopeuduttava elämään sairauden kanssa tai pahimmillaan elämään ilman läheistään.

Tunteiden kirjo voi vaihdella kiukusta suruun, toiveikkuudesta ahdistukseen. Tunteet hyökyvät välillä kuin jättiaalto, välillä kaikki on yhdentekevää eikä mikään tunnu miltään. Tunteita voi olla vaikea käsitellä ja niiden kohtaamisen sijaan mieli haluaisi pitää hankalat tunteet ja pahan olon loitolla. Läheisilleen voi olla vaikea sanoa, miltä oikeasti tuntuu. Silloin vertaistuen merkitys, saman kokeneiden kohtaaminen on arvokasta ja vertaansa vailla. Sydänyhteisö on paikka, jossa sydänsairauteen sairastunut tai hänen läheisensä voi löytää vertaisen, joka kuuntelee, jakaa kokemuksia, rohkaisee ja jakaa tietoakin.

Oman elämäni iso pysähdys tuli 2,5 vuotta sitten, kun puolisoni sai diagnoosin parantumattomasta sairaudesta. Yhteinen taipaleemme päättyi siitä reilun vuoden päästä. Surun kuoppa oli syvä, mutta vähitellen valoisemmalta tuntuvat hetket lisääntyivät. Liikunta, luonto ja lemmikit ovat tärkeitä selviytymiskeinojani. Kiitollisuus lapsista ja ystävistä kantaa. Samoin merkityksellinen työ sydänyhteisössä.

On hyvä muistaa, että jokainen kohtaaminen – kasvokkain, puhelimessa, verkossa – on mahdollisuus antaa ja ammentaa vahvistavaa voimaa. Voimaa ja lämpöä jokaiselle.

Tutustu myös mindfulness-harjoituksiin – kokeile ja löydä oma suosikkisi.

Kaikkea hyvää on ruokakirja juuri Sinulle, joka etsit lisää kasvispainotteisia, maukkaita ja terveellisiä ruokaohjeita. Tutustu ja tilaa. Kaikkea hyvää -ruokakirja.