Teko sydämen hyväksi voi olla myös ilmastoteko

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi 9. lokakuuta Rovaniemellä avatessaan arktista biodiversiteettikokousta: ”Ilmastonmuutos ei saa olla otsikoissa vain silloin kun sitä koskeva raportti julkaistaan. Sen on oltava tehtävälistamme kärjessä koko ajan. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on meidän vastuumme tulevia sukupolvia kohtaan.”

Samaan aikaan minä vastailin maa- ja metsätalousministeriön lähettämään kyselyyn, jossa peräänkuulutettiin Sydänliiton roolia edistää valmiutta sopeutua ilmastonmuutokseen. Vastaamista varten kertasin Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman sekä hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ilmastonmuutosraportin, johon presidenttimme puheessaan viittasi.

Siis, mitä vastata ministeriön kyselyyn? Vastasin rehellisesti, ettemme vielä tee kaikkeamme, ja että meillä on parannettavaa mm. sen suhteen, miten käsittelemme mm. äärisääilmiöiden riskejä sydänpotilaille. Keskellä viime kesän helteitä muistuttelimme lämmön vaaroista ja juomisen tärkeydestä, mutta vastaisen varalle meillä täytyy olla parempi valmius neuvoa sydänpotilaita helteen vaaroista selviytymiseen. Ilmastonmuutos tulee lisäämään säiden ääri-ilmiöitä. Joku vuosi voi olla loputonta paahdetta ja kuivuutta. Joku toinen vuosi sadetta päivästä toiseen, tulvia ja synkeitä päiviä siinä määrin, että se alkaa näkyä, ihan oikeasti, alakuloisuutena ja joillekin jopa lievänä masennuksena.

Joidenkin teemojen osalta sain toisaalta vastata, että Sydänliiton toimissa ilmastonmuutokseen vaikuttaminen ja varautuminen näkyy itse asiassa hyvin, joskaan ei alleviivatusti. On nimittäin niin, että aika moni asia, joka on hyväksi sydämen terveydelle, on hyväksi myös ilmastolle ja biodiversiteetille. Ruokavalio, jota suosittelemme, on kasvispainotteinen. Suosimme kotimaisia juureksia, marjoja ja viljaa. Sydänmerkki-ohjeista löytyy kalareseptejä moneen lähtöön. Olemme pitäneet aika hyvin esillä kotimaisen kalan asiaa.

Yhteistyö Suomen Ladun kanssa

Sydänliitto on jo pitkään hyödyntänyt työssään luonnon terveysvaikutuksia. Edistämme luontoliikuntaa parhaillaan käynnissä olevalla yhteistyöllämme Suomen Ladun kanssa. Olemme myös puolustaneet lähiluontoliikuntapaikkoja osana sydänterveellistä arkiympäristöä. Vuoden alussa ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen antoi tukensa viestillemme Sydän-median haastattelussa.

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma korostaa sekin viheralueiden merkitystä: ne puhdistavat ilmaa ja kaupunkien hulevesiä, tekevät haitta-aineita myrkyttömiksi, sitovat ilmakehän hiilidioksidia ja pienentävät tulvariskejä. Ilmastonmuutoksen edetessä kaupunkipuistojen merkitys lämpötilojen tasaajana ja hulevesitulvien torjujana tulee kasvamaan.

Lähipuistojen, turvallisten kävely-, hiihto-ja pyöräreittien edistäminen ja luonnossa ja kävelyreiteillä liikkuminen niin maalla kuin kaupungeissa ovat hyviä esimerkkejä toiminnoista, jotka ovat meille Sydänliitossa ensi sijassa sydänterveysasioita, mutta samalla myös ilmastotekoja.

Presidentti Niinistö, kuten myös mainittu ilmastoraportti, korosti, että vaikka tilanne on äärimmäisen vakava ja ilman radikaaleja lisätoimia suorastaan tuhoisa, ei ole syytä menettää toivoa. Presidentin sanoin: ”Meillä on edelleen mahdollisuus pelastaa arktinen alue ja pelastaa maailma, mutta emme voi hukata aikaa.” Tämä innostakoon sydänväkeäkin työssämme näkemään mahdollisuuksia sekä vähentää kasvihuonepäästöjä että edistää sydänterveyttä. Luontevasti ja sydänterveys ensi sijassa. Molemmissa kun on kyse myös vastuustamme seuraavia sukupolvia kohtaan.