Yksi sormus löytää heidät, yksi heitä hallitsee
Henkilökohtaiset mittauslaitteet voivat avata monet silmät ja auttaa ihmistä ymmärtämään omaa käyttäytymistään.
Viime syksynä Englannin prinssi Harryn oikean käden nimettömään ilmestyi sormus. Vasemmassahan oli tuore vihkisormus. Uusi, näyttävä rengastus herätti heti kansainvälistä huomiota. Suomi mainittiin: aarteeksi paljastui oululainen älysormus Oura.
Reilu kolmannes suomalaisista käyttää teknologisia sovelluksia tai älylaitteita, kuten aktiivisuusrannekkeita. Digitaaliset askelmittarit, kuntoilijan sykevyöt ja kotikäyttöiset verenpainemittarit ovat olleet saatavillamme jo muutamia vuosikymmeniä. Kymmenen tuhatta päivittäistä askelta on jokamiehen terveystavoite. Valitettavasti moni verenpainemittari jäi ensi-innostuksen jälkeen kaapin hyllylle. Se on edelleen kotitalouden tärkein mittauslaite.
Mittaus terveyden tukena
Mittausinnostus on kasvanut nopeasti ja tarvittavat välineet muuttuneet aktiivisuudesta, unesta ja stressistä monipuolisesti kertoviksi kapineiksi. Suurin osa älylaitteiden ja terveyssovellusten käyttäjistä hyödyntää niitä elintapojensa tarkastelussa ja parantamisessa. Vain harva hyödyntää mittaamista sairauden hoitamisessa.
Älykellot, -rannekkeet ja -sormukset keräävät tietoja, joista hyötyisivät myös ammattilaiset, kunhan vain kehitetään luotettavat ja turvalliset järjestelmät mittaustiedon hyödyntämiseksi terveydenhuollossa. Taas Suomi mainitaan: suomalainen Hintsa Performance -yhtiö on kehittämässä alustaa juuri tähän tarkoitukseen.
Itsensä jatkuva määrittely ja omaan napaan tuijottelu on joidenkin mielestä yhtä turhamaista ja tuhoisaa kuin valtasormuksen tavoittelu J.R.R. Tolkienin tarussa sormusten herrasta. Markkinoilla onkin monenkirjavia, asiantuntijoiksi julistautuneita klonkkuja, jotka lupaavat seuraajilleen ihanteellista suorituskykyä, optimaalista terveyttä ja lähes ikuista elämää.
Henkilökohtaiset mittauslaitteet voivat avata monet silmät ja auttaa ihmistä huomioimaan omaa käyttäytymistään.
Ihmisen itse mittaama tieto voi olla merkittävä lisä ammattilaisen muodostaessa kokonaiskuvaa esimerkiksi huonosti nukkumisen syistä. Sairaudesta toipuvaa mittaaminen voi kannustaa sitoutumaan kuntoutukseen.
Kuluttajille kaupiteltavien mittareiden ja terveydenhuollon hyväksymien laitteiden rajapinta ei ole ihan helposti ylitettävä. Lääkinnällisten laitteiden ja tarvikkeiden markkinointi ja käyttö on tiukasti säänneltyä ja valvottua EU:ssa. Suomessa terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaatimusten mukaisuutta valvoo Valvira. Kuluttajalle markkinoitavat laitteet eivät ole yhtä tiukasti säänneltyjä ja valvottuja.
Teknologia vapauttaa rutiineista
Viimeisten 20 vuoden aikana terveysteknologian vienti Suomesta on viisinkertaistunut. Pari vuotta sitten viennin arvo ylitti jo kaksi miljardia euroa. Ala työllistää yli 12 tuhatta henkilöä. Suomi mainittaneen jatkossakin monista terveysteknologian innovaatioista, kuten pitkälle tuotekehitetyistä älyvaatteista, jotka ilman erillisiä laitteita mittaavat sairaalassa potilaan tai kotona olevan toipilaan elintoimintoja.
Teknologian arkipäiväistyminen herättää myös pelkoja. Kohtaako oikea ihminen enää lainkaan vanhoja ja sairaita, vai viruvatko he vuoteissaan robotti seuranaan? Joku on myös väläytellyt työnantajan pian kiinnostuvan helposta tavasta tarkistaa työntekijöidensä päivittäinen suoritustaso. Tuomiovuori siintää jo.
Jospa sittenkin itse kirjoitamme tarulle onnellisen lopun: Teknologia vapauttaa hoitavan henkilöstön sellaisista rutiineista, jotka varastavat liikaa aikaa potilaan kohtaamiselta. Hoitotyön ammattilaiset keskittyvät siihen, missä ihminen on korvaamaton eli kiireettömässä vuorovaikutuksessa kuuntelemaan ja havainnoimaan toista ihmistä, käymään virikkeellistä keskustelua hoivattavan kanssa. Myös työnantajan kiinnostus työntekijöiden suoritustasoa kohtaan alkaa ohjata resursseja oikeisiin kohteisiin ja mahdollistaa joustoja työssä. Konnuilla kaikki on hyvin ja Suomi mainitaan empatian edelläkävijänä.