Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Elämän jatkoaika innosti lahjoittamaan sydäntutkimukselle

Nunnanlahden Uuni Oy:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Juhani Lehikoinen on lahjoittanut Itä-Suomen yliopistolle miljoona euroa viisivuotisen sydän- ja rintaelinkirurgian professuurin rahoittamiseksi. Lahjoituksen kimmokkeena on omakohtainen kokemus sydänkirurgiasta KYSissä.

23.5.2017
·
Timo Elo, Kimmo Brandt
·
Juhani Lehikoinen opastaa, miten vuolukiviuuni sytytetään oikeaoppisesti.

– Sain 14 vuotta sitten elämälleni jatkoaikaa, jonka ansiosta olen voinut panostaa edelleen yritystoimintaan tulisijateollisuudessa. Tänä aikana myös yrityksemme on kasvanut parhaimmilleen. Kiitoksena tästä olen halunnut kohdentaa varoja tutkimus- ja kehitystyöhön lahjoitusprofessuurin kautta, Nunnanlahden Uuni Oy:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Juhani Lehikoinen sanoo.

Mitä Nunnanlahdessa tapahtui 14 vuotta sitten?

– 2.1.2003 oli kova pakkanen ja olin lähdössä Helsinkiin. Edellisenä päivänä olin vieraillut Juuan sairaalassa enoa katsomassa. Sieltä autolla palatessani havaitsin autotallissa bensan hajua. Aamulla ennen lähtöä lentokentälle päätin tarkistaa, vuotaako autosta bensiiniä. Kutsuin korjausmiehen kaveriksi ja käynnistimme auton, mutta hajua ei enää tullut. Ilmeisesti pakkanen oli aikaansaanut moottorin toimintahäiriön, joka autotallin lämmössä oli palautunut ennalleen. Ajoin auton ulos, jotta voisimme tutkia sitä tarkemmin. Siinä autosta noustessani se tapahtui! Tuntui kuin pari äijää olisi riippunut kurkussa kiinni, Lehikoinen kertoo.

– Rupesin pitkäkseni odottelemaan ja kuulostelemaan, mistä on kysymys. Sitten nousin varovasti ylös ja menin sisään ottamaan pari aspiriinia. Ajattelin vaivan johtuvan sydämestä. Kaverille tuli tietysti hätä ja hän ehdotti lähtöä terveyskeskukseen. Sinne mentiin, mutta mitään ongelmaa ei todettu. EKG-käyrä ja verikoe eivät kertoneet sydäninfarktista eivätkä muustakaan vastaavasta. Sitten havaittiin oikean jalan ikään kuin kulkevan hieman perässä ja terveyskeskuslääkäri päätti lähettää minut Joensuuhun tutkimuksia varten.

Diagnoosi varmistuu

Iltaviiden aikaan aamulla otettujen aspiriinitablettien vaikutus alkoi lakata ja rinnassa tuntua oudolta.

– Päätettiin ryhtyä tutkimaan, mikä siellä painaa. Ultraäänilaitteella havaittiin aortan tienoilla ikään kuin teemakkarapötkö, joka pysyi koossa ulkokuorensa varassa. Sisäpuolen kaksi kerrosta olivat revenneet.

– Jos koko aortta olisi revennyt, olisi mennyt henki, Lehikoinen sanoo.

Diagnoosina oli aortan dissekaatio, jossa verisuonen sisäkerros repeää. Tällöin veri pääsee suonen välitilaan ikään kuin polkupyörän sisä- ja ulkokumin väliin.

– Siinä vaiheessa munuaisvaltimokin oli tukkeutunut. Olin koko ajan tajuissani, mutta onneksi pystyin pitämään itseni rauhallisena enkä lähtenyt liikaa tunteilemaan.

Sitten lähdettiin ambulanssilla Kuopioon hälytyspäivystykseen, jossa kaikki oli valmiina leikkausta varten.

– Sikäli oli onnea onnettomuudessa, että pystyin suggestoimaan itseni niin, ettei verenpaine noussut. Otin asiat siltä kantilta, että hötkyily pois. Olen rauhallinen luonne, mutta syntynyt tilanne vaati vielä lisää rauhallisuutta, Lehikoinen kertoo.

Leikkaus kesti 16 tuntia. Siinä käytettiin sydän-keuhkokonetta ja elimistön lämpötila laskettiin 16 asteeseen aivojen suojaamiseksi. Koko nouseva aortta ja aortan kaari korvattiin verisuoniproteesilla ja asennettiin aorttaläppäproteesi.

Lehikoinen oli Kuopiossa 11 päivää teho-osastolla, jonka jälkeen hänet siirrettiin Joensuuhun pariksi viikoksi.

– Sain monenmoiset lääkkeet veren hyytymisen ehkäisyyn ja verenpaineen hallintaan.

– Aikaisemmin minulla oli todettu verenpainetauti, jota stressi ei ainakaan ollut helpottanut. Nyttemmin olen yrittänyt olla stressaantumatta, mutta tällä alalla se on helpommin sanottu kuin tehty.

Sanoit saaneesi jatkoaikaa elämälle ja siksi olet tehnyt tämän miljoonalahjoituksen yliopistolle.

– Se on ollut peruslähtökohta, koska yhtiölläkin on tänä aikana mennyt hyvin. Tukemalla sydän- ja rintaelinkirurgian tutkimusta ja kehittämistä haluan olla edistämässä hyvää hoitoa Savo-Karjalan asukkaille myös tulevaisuudessa.

– Erityisesti haluan kiittää apulaisylilääkäriä ja sydänkirurgia Ensio Bergiä sekä koko hoitohenkilökuntaa saamastani hoidosta. Pohjois-Karjalan keskussairaala hoiti myös alkuvalmistelut huolella ja kiitettävästi, Lehikoinen sanoo.

Hyvää voi myös kierrättää

Lehikoisen tarina on oivallinen esimerkki siitä, että hyvää voi myös kierrättää. Voi antaa takaisin saatuaan jotakin niinkin arvokasta kuin lisäaikaa elämälle.

– Olen ajatellut tilannetta Savo-Karjalassa, jossa on runsaasti sydänsairaita. Meidänkin yrityksessämme on ollut useita tapauksia. Olen myös kuullut maakunnassa suoritettavan viisi sydänoperaatiota siinä missä Etelä- ja Länsi-Suomessa tehdään yksi. Suhde on tällainen. Voin sanoa, että täkäläinen voimakkaasti ylhäältä päin saneltu elinkeinokulttuuri on omiaan aiheuttamaan yrittäjille tarpeettomia ja ylimääräisiä rasitteita ja sitä kautta stressiä. Näkisin tämän olevan osatekijänä alueen sydänsairauksiin. Turhia rasitteita tehdään välittämättä seuraamuksista.

Vuolukivilajeja on moneksi

Nunnanlahden Uuni on Lehikoisen vuonna 1982 perustama paikallisia vuolukivilajeja hyödyntävä yritys. Se sijaitsee Juuan Nunnanlahdessa ja työllistää noin 80 henkilöä. Konserniin kuuluvat emoyhtiö Nunnanlahden Uuni Oy ja tytäryhtiö NunnaUuni Oy.

Yritys tunnetaan varaavista tulisijoistaan, joita se valmistaa oman esiintymän Mammutti-nimisistä vuolukivilajeista. Yritystoiminnan menestyksen perustana on vuolukivilajien tuntemus sekä niiden ominaisuuksien hyödyntäminen varaavien tulisijojen rakenteissa. Savukanavien muodot ja mitoitukset ovat peräisin Nunnanlahden vanhoilta uunimestareilta.

– Vuolukivilajit poikkeavat toisistaan rakennetekstuuriltaan, raekooltaan sekä mineralogiselta koostumukseltaan, joista muodostuvat oleelliset lämpövaikutukset sekä työstö- ja värisävyominaisuudet. Erikoista on sekin, että rakennesuunnaltaan väärin päin tulipesään asennettuna huippuhyvä vuolukivilajikin purkautuu ja hajoaa käytössä korkeassa kuumuudessa, Lehikoinen sanoo.

Tutkimus- ja tuotekehitystyön tuloksena on syntynyt useita patentteja ja mallisuojarekisteröintejä. Puiden kaasun polttaminen muodostaa puhtaan palamisen perustan, joka vaikuttaa lämmön varautumistehokkuuteen.

– Alalla on meneillään murroskausi, jossa kaivataan tulisijoille yhtenäistä testausmenetelmää, jonka avulla selvitetään eri tulisijojen lämpöominaisuudet ja savukaasupäästöt. Tällaista testiä ei kuitenkaan Suomessa ole eikä omia testejämme hyväksytä täällä, Saksassa kylläkin.

– Nyt valitetaan puunpolton tuottavan pienhiukkasia ja epäpuhtauksia, muttei tehdä mitään asian korjaamiseksi. Kaiken lisäksi kehotetaan sytyttämään tulisijassa puut päältä, jolloin päästöt ovat pahimmillaan. Kitupoltto ja päältä sytytys ovat alan suosikkeja. Ne ovat myös kaikkein tuhoisimpia lämmitystapoja – ja nokipalojen aiheuttajia!

– Meillä on patentoitu ratkaisu, Kultainen Tuli -palomenetelmä. Tällä arinalla alta sytytettäessä puut kaasuuntuvat tasaisesti ja kaasut palavat korkeassa 800–1000 asteen lämpötilassa suurella teholla lähes täydellisesti ja puhtaasti. Arinakeksinnön ansiosta puunpolton päästöt ovat pudonneet minimiin, mikä myös täyttää taajamaympäristön asettamat tiukat vaatimukset. Ensimmäinen pesällinen sytytetään puitten alta ja kun se on syttynyt, lisätään uusia puita ja keskellä oleva rakoarina suljetaan, jolloin puut eivät pääse kaasuuntumaan liikaa. Näin savukaasujen hiukkaspäästöt ja epäpuhtaudet ovat minimissään – ja lämmön tuotto ja varautuminen on maksimaalista.

– On olemassa käsitys, jonka mukaan vuolukiviaines olisi aina samanlaista. Tosiasiassa vuolukivilajeja voidaan erotella rakenteen ja koostumuksen mukaan useita kymmeniä eri lajeja. Hyvin lämpöä varaavan vuolukivilajin ansiosta syntyy erinomainen lämmönkestävyys ja -varaavuus.

Nunnanlahdessa oli jo 1900-luvun alussa vuolukiviuuneja valmistava uunimestarien ammattikunta, jonka uunit olivat erityisen kuuluisia hyvien lämpöominaisuuksiensa ansiosta. Tulipesän, uunin tärkeimmän osan, vuosikymmenten kestävyys, hyvät paisto-ominaisuudet sekä tasainen lämmönluovutus takasivat mestareille myös tulevaisuuden leivän.

Vanhat uunintekijät osasivat kokemusperäisesti valita oikean vuolukivilajin kuumiin paikkoihin. He tunsivat vuolukivilajien ominaisuudet. Myös Lehikoisen ukki ja isä olivat uunimestareita.

Tuttu myös arvorakennuksista

– Kaivoksemme helposti työstettävät vuolukivilajit tulivat 1900-luvun alkuvuosina tunnetuksi myös jugend-rakennusten julkisivuissa. Tuolloin kaivoksen vuolukiveä vietiin rakennusmateriaaliksi Helsinkiin, Pietariin, Turkuun, Tampereelle ja Imatralle. Niistä on myös muotoiltu veistoksia esimerkiksi Kansallisteatterin, Kansallismuseon sekä Helsingissä Aleksanterinkadulla sijaitsevan Pohjola-talon koristamiseksi. Pohjola-talon ovenpielessä komeilevat ”peikot” lienevät monelle tuttuja. Kaivoksemme vuolukivilajit lohkesivat erittäin hyvin – ja lohkeavat edelleen – ja niitä on helppo veistää.

– Kaivosesiintymämme nukkui Ruususen unta vuodesta 1917. Tein valtauksen siitä vuonna 1981. Isä puhui aina minulle, että louhoksen nykyisellä paikalla sijaitsee hänen mielestään paras vuolukiviesiintymä. Tässä on kuumuutta hyvin kestävää vuolukivilajia vuosisadoiksi. Paikka oli kuitenkin jäänyt kilpailijoilta valtaamatta, joten päätin ryhtyä toimeen.

– Isä ei enää ollut sitä näkemässä. Hän oli kuollut edellisenä vuonna ja oli jo sitä ennen ollut pari kolme vuotta heikossa kunnossa.

– Kyllähän minäkin nuorempana isän minulle tästä puhuessa sanoin suoraan, ettei hän turhaan tyrkyttäisi vuolukiveä koskevia ajatuksiaan minulle. Ikipäivänä en ryhtyisi tähän hommaan! Mutta tässä sitä nyt ollaan.

Ennen kaivostoiminnan aloittamista Lehikoinen työskenteli metallialalla, joten hän osasi itse valmistaa ja suunnitella kaikki louhoksella tarvittavat koneet ja laitteet. Sikäli oli helppo päästä pienellä pääomalla alkuun.

Sittemmin toiminta laajeni. Vuolukivituotteita meni kaikkialle maailmaan. Nunnanlahden Uuni Oy on myös saanut vastaanottaa kansainvälistymispalkinnon.

– Uunia hankittaessa kannattaisi tarkistaa tulipesän rakennusmateriaali, arinaratkaisu sekä polttaako tulisija puuta puhtaasti, jolloin päästöt ovat vähäiset. Toisena tärkeänä näkökohtana on lämmön varastointi ja kolmantena sen tasainen ja pitkään kestävä luovutus huonetilaan, Juhani Lehikoinen opastaa tulevia uuninostajia.

Siirtyessämme ulos Lehikoisen omakotitalon pihamaalle isäntämme osoittaa sormella savupiippua, josta nousee vain aavistuksen verran vaaleaa savuharsoa. Sisällä tuvassa takka roihuaa täysillä.

Lahjoituksesta todettua

Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkösen mukaan on upeaa, että yksityinen taho haluaa näin merkittävällä tavalla tukea yliopistoa sekä lääketieteellistä tutkimus- ja kehitystyötä.

– Tällainen tuki tarjoaa mahdollisuuden tiettyjen alojen kohdennettuun kehittämiseen, hän sanoo.

– Professuurin myötä KYSistä tulee yksi alan merkittävistä keskuksista Suomessa, toteaa sydän- ja rintaelinkirurgian klinikkaylilääkäri Pekka Jaakkola KYSin Sydänkeskuksesta.

Lue seuraavaksi

T
Terveys & Hyvinvointi
Lue artikkeli
E
Palveluita sairastuneelle
Lue artikkeli
E
Sairastuneen liikunta
Lue artikkeli