Siirry sisältöön

Elvytystapahtuma tavoitti yhdeksäsluokkalaiset

Rytmikäs musiikki kajahtaa ostoskeskuksen kaiuttimista. 1, 2, 3, 4... 30 painallusta ja kaksi puhallusta musiikin tahdissa. Seinäjoen koulujen yhdeksäsluokkalaiset harjoittelevat elvyttämistä potilainaan Mini-Anne-elvytysnuket.

Outi Rantala
Julkaistu 13.3.2017
Päivitetty 28.5.2018
Seinäjoen Torikeskuksen kolmessa kerroksessa kävi hulina, kun nuoret harjoittelivat hengenpelastustaitoja 112-päivän aikoihin helmikuussa.

Seinäjoella järjestettiin helmikuussa ensi kertaa elvytystapahtuma, joka tavoitti koko yhdeksäsluokkalaisten ikäryhmän. “Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa” oli tapahtuman kantava ajatus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin päivystyskeskuksen ensihoidon ylilääkäri Sami Länkimäki ja koulutushoitaja Riikka Halmesmäki halusivat toteuttaa maailmalla tunnetun Kids Save Lives -tyyppisen tapahtuman. Yhteistyökumppaneita ei ollut vaikea puhua mukaan, sillä asia koettiin yhteisesti erittäin tärkeäksi.

– Yritämme saada elvytystaidosta kansalaistaidon. Jos mitään ei tehdä, niin elottoman ennuste huononee jo ensimmäisen minuutin aikana merkittävästi, Halmesmäki muistuttaa.

Rohkeutta auttaa

Länkimäen mukaan suurimpia esteitä tiedottomana makaavan ihmisen auttamiseen on pelko siitä, että auttaa väärin.

– Paineluelvytyksellä ei voi vahingoittaa hengenvaarallisesti ketään. Murtunut kylkiluu on pieni hinta siinä tilanteessa.

Aliina Vuorela, Veera Korpela ja Janika Korkeamäki Ylistaron yläasteelta eivät ole koskaan joutuneet tilanteeseen, jossa ihmistä olisi elvytetty. Harjoittelu antaa varmuutta.

– Oli tosi opettavaista. Ennen en olisi uskaltanut mennä auttamaan, Aliina sanoo.

Veera uskoo, että tapahtuma vaikutti laajemminkin kuin vain heihin, jotka saivat käytännön harjoitusta.

– Tapahtumasta jäi hyvä mieli. Varmaan myös ne, jotka olivat katsomassa, oppivat elvytystä.

Harjoitellessa saa tuntuman siitä, mitä elvytys omalta fysiikalta vaatii.

– Painelu oli yllättävän raskasta. Jos tulee tositilanne, niin osaisin mennä auttamaan, Janika arvelee.

Ensihoitoala tutuksi

Koululaisia ohjasivat vihreäpukuisten ensihoidon ammattilaisten rinnalla punahaalariset ensihoitoon suuntautuvat opiskelijat. Univormut antoivat Milla Lahden mielestä vakuuttavuutta tapahtumalle. Hän opiskelee uudessa perustason ensihoitaja -koulutuksessa.

– Tapahtuma oli hyvin organisoitu. Samalla tehdään ensihoitajan ammattia tutuksi.

Mette Nygårdilla on ensihoitoon suuntautuvan lähihoitajan ammattitutkinto valmis keväällä 2017.

– Jäi älyttömän hyvä fiilis tapahtumasta. Kyseessä on taito, mikä kaikkien pitäisi osata.

Toisen vuoden lähihoitajaopiskelija Elena Garbali on samaa mieltä.

– Tällaiset tempaukset ovat tärkeitä. Elvytystaitojen osaaminen luo turvallisuutta.

Mini-Annet kouluille

Seinäjoen kouluille lahjoitettiin 150 Mini-Anne-elvytysnukkea. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin päivystyskeskus ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos sekä koulutuskeskus Sedu ja useat yritykset olivat tapahtuman ja lahjoitusten takana. Tempauksella muistutettiin Euroopan elvytysneuvoston suosituksista, joiden mukaan yli 12-vuotiaille tulisi järjestää elvytyksen harjoittelua kaksi kertaa vuodessa.

– Suomi on jäljessä muusta Euroopasta. On aika saada tämä asia kuntoon. Mitä nuorempana taidon hankkii, sitä paremmin oppi jää selkäytimeen, Länkimäki sanoo.

Hänen mielestään maallikkoelvytykseen tarkoitettuja defibrillaattoreita eli sydäniskureita tulisi löytyä kaikista paikoista, joissa ihmiset liikkuvat suurin joukoin. Tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa esimerkiksi ostoskeskusten ja messuhallien sydäniskurien määristä. Tonnin tai kahden sijoitus laitteeseen on pieni hyötyyn verrattuna.

– Ensimmäiset 10 minuuttia ovat tärkeät, ja ajoissa jo ennen ambulanssin saapumista annettu apu parantaa potilaan selviytymismahdollisuuksia merkittävästi. Jos hyötyä mitataan rahassa, niin yhden työikäisen kammiovärinäpotilaan elvyttäminen säästää 1–2 miljoonaa euroa. Tietenkin paras tulos on se, että perhe saa pitää läheisensä.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset