Skip to content

Kylmäuinti koukuttaa ja lisää kylmänsietoa

Terveisiä avannosta, toivottavat Anne-Marie Kainulainen ja Tarja Leponiemi. Käynti avannossa virkistää, talviuimarit vakuuttavat.

Tiina Eloranta, toimittaja
Julkaistu 19.2.2021
Anne-Marie Kainulainen käy avannossa Ahvenistonjärven rannalla Hämeenlinnassa. Ahvenistolla on hyvät lenkkipolut ja talvella hiihtoladut, joissa saa kropan lämpimäksi ennen avannossa käyntiä, Anne-Marie kertoo. Kuva: Anne-Marie Kainulainen

Ilmeisesti avantouinti teettää sitä, etten ollut huomannut tänään olevan näin kylmä päivä, Tarja Leponiemi toteaa. Kun Tarjan ystävä mainitsi ulkona olevan 19 astetta pakkasta, Tarja oli hieman ihmeissään.

Tarja innosti mukaan hänen ystävänsä Ulla.

– Avantoon mentiin ja parin pienen uidun ympyrän jälkeen ei kaduttanut taaskaan yhtään.

Tarja tekee ahkerasti somepostauksia avantoreissuistaan. Tämän vuoksi monet ystävät ovat ottaneet häneen yhteyttä, ja nyt he käyvät avannossa erilaisilla kokoonpanoilla.

Myös Anne-Marie Kainulainen pulahtaa kylmään veteen ystävän kanssa.

– Viisi vuotta sitten ystäväni houkutteli minut mukaansa kokeilemaan avantouintia. Olen aina ollut kova palelemaan ja aluksi epäilin, että pystynkö edes kastautumaan kylmässä vedessä. Mutta yllätys oli suuri, kun neljä asteinen vesi tuntuikin yllättävän lämpimältä, vaikka ulkona oli 20 astetta pakkasta.

Anne-Marie jäi heti koukkuun. Alkuun hän vain kastautui vedessä, mutta hiljalleen kylmänsieto kasvoi ja hän pystyi uimaan hetken.

– Aikanaan jopa inhosin talvea koska palelin koko ajan. Mutta kun aloitin avannossa käymisen, paleleminen on melkein poistunut ja nautin talvesta. Kun on kylmä ja aurinkoinen päivä, haluan lähteä ulos, mieluiten hiihtämään. Nykyään kuuma ilma aiheuttaa huonon olon, huimausta ja tykytystä. Joten kummasti talven pakkasista on tullut mieluisia.

talviuinti avanto

Kylmäuinti toisinaan taitaa jopa hieman karkottaa rytmihäiriöitä muutaman tunnin ajaksi, Tarja Leponiemi arvelee. Kuva: Tarja Leponiemi

Kylmään veteen sydänsairaudesta huolimatta

Reilu kaksi vuotta sitten Anne-Marien sydämestä kuului sivuääni, jonka syyksi osoittautui kaksipurjeinen aorttaläppä. Myös aortta oli laajentunut.

Sydänleikkauksesta on nyt kaksi vuotta ja sydän voi hyvin. Toki moni asia on muuttunut ajasta ennen diagnoosia ja leikkausta, Anne-Marie kertoo.

– Väsyn yhä edelleen helpommin kuin ennen, palautuminen liikkumisen jälkeen on hitaampaa ja reagoin kiireeseen ja stressiin lievillä rytmihäiriöillä. Lisäksi vuosi leikkauksen jälkeen todettu levottomat jalat -oireyhtymä tuo haasteita elämään juuri väsymyksen kautta, ja tuo väsymyshän heikentää palautumista ja tuo rytmihäiriöitä. Eli arki on ollut tasapainottelua.

Myös Tarjan sydäntä vaivaa rytmihäiriöit. Sekä eteislepatusta että supraventrikulaarisia takykardioita (SVT) on hoidettu katetriablaatioilla eli katetrihoidolla, jolla tarkoitetaan rytmihäiriötä aiheuttavan rakenteen arpeuttamista.

– Sitkeimpänä on harvinaisemman tyyppinen SVT, jota on hoidettu ablaatioilla näiden muiden operaatioiden ohessa. Vaiva on jälleen palannut, ja minulla on runsaasti rytmihäiriöitä yötä päivää, käytännössä vuorokauden ympäri.

Nyt Tarja on jonossa uuteen tutkimukseen ja toimenpiteeseen Meilahteen, mutta mukaan operaatioon tarvitaan osaajia Saksasta. Koronatilanteen vuoksi toimenpidettä ei voida tehdä, kunnes ulkomaalainen asiantuntija pääsee jälleen Suomeen.

– Voisi sanoa, että odotusaika pitkittyy nyt huomattavasti ja elämä hankaloituu sen myötä entisestään, Tarja sanoo.

Erilaiset rytmihäiriöt ovat muuttaneet Tarjan elämän täysin. Jaksaminen on paljon rajallisempaa nyt kuin ennen. Hän on tottunut urheilemaan ja kovat treenit ovat olleet hänelle henkireikä ja tapa haastaa itseään. Nykyisin suht rauhallinen kuntoliikunta on sopivin tapa liikkua.

– Äärikokemuksia kaipaan kuitenkin yhä todella paljon. Kokeilin avantoa tavallaan korvikkeena sille, etten voi haastaa kehoani ja päätäni enää entiseen malliin kovalla urheilulla. Jäinkin kerrasta koukkuun avantoon ja kylmäuintiin.

Nyt Tarja on käynyt kolmen kuukauden ajan useamman kerran viikossa pulahtamassa ja nykyisin ihan uimassakin. Vedessä vietetty aika on pidentynyt ja hommaan on tullut varmuutta, hän kertoo.

– Tässä harrastuksessa keho ja mieli tyhjenevät ja hyvä olo jatkuu tuntikausia. Jatkuvissa rytmihäiriöissä eläminen on raskasta ja koen, että kylmäuinti hoitaa myös mieltä. Kehoon pysyy tavallaan positiivinen yhteys, sillä kehotuntemukset eivät muutoin ole aina niin positiivisia.

Tarja Leponiemi talviuinti

Tässä harrastuksessa keho ja mieli tyhjenevät ja hyvä olo jatkuu tuntikausia, Tarja Leponiemi kertoo.

Kylmää ei kannata pelätä, sanovat talviuimarit

Tarja päätti heti alkuun, ettei halua pelätä. Hän kuuntelee kehon tuntemuksia ja pulahtaa veteen aina ystävän tai ystävien kanssa. Hän on kertonut kaikille avoimesti tilanteestaan. Kylmäuinti on Tarjalle henkireikä, josta hän ei luopuisi mielellään.

Kylmäuinti vaatii varustelua. Neopreenikengät ja -käsineet ovat Tarjalle ehdoton juttu.

Kädet ja jalat meinaavat palella kovastikin, joten nämä varusteet kannattaa hankkia ihan mukavuussyistä, Tarja suosittelee. Lisäksi avantouintipaikoilla ja laitureilla on monesti liukasta ja kaiteet jäässä, joten kengät ja hanskat lisäävät turvallisuuttakin.

– Puen kotona uikkarit aina valmiiksi päälle, ja joskus heitän niskaan kylpytakin, joskus löysät housut ja villapaidan ja aina pitkän toppatakin. Näin rannalla riisuminen on nopeaa ja pulahtamaan pääsee näppärästi.

Anne-Marie pakkaa reppuun pyyhkeen, avantokengät, uimapuvun, lämpimät vaihtovaatteet, paksut rukkaset ja lämmintä juotavaa. Reppu selässä hän käy lenkillä luonnossa, jotta keho lämpiää. Vasta lenkin jälkeen hän kastautuu avantoon.

Saunaa Tarja välttää.

–  Sauna ei tunnu miellyttävältä rytmihäiriöissä, uuvun helposti ja verenpaineet meinaavat laskea liikaa. Siksi menenkin avantoon aina ilman saunaa.

Myös Anne-Marie välttää saunaa, sillä hän joutuisi sydämen takia viilentämään kehoa kauan saunan ja uinnin välissä.

Sydänleikkauksen jälkeen Anne-Marieta on mietityttänyt kylmän veden aiheuttama verenpaineen hetkellinen muutos. Hän on saanut sydänlääkäriltä luvan käydä avannossa, kunhan joku muu on mukana.

– Silti välillä pohdituttaa. Toki kävinhän avannossa silloin kun sydän ei ollut kunnossa, joten nykyään se on itseasiassa turvallisempaa minulle.

Kun Tarja oli ensimmäisiä kertoja vedessä pidemmän aikaa, rytmihäiriöt vähenivät useaksi tunniksi. Sittemmin tilanne on tasaantunut eikä valitettavasti vastaavaa vaikutusta ole ollut, hän kertoo.

Kylmäuinti tuo lämpimän tunteen

Anne-Marie löytää kylmäuinnista monta hyvää asiaa: se on helpottanut palelemista ja aamulla avannossa käynti piristää, kun illalla se auttaa rauhoittumaan.

– Parasta on se tunne, kun nousen vedestä pois. Veri kiertää kehossa ja tuo lämpimän tunteen, vaikka ulkona olisi 20 astetta pakkasta. Pukeutumisen jälkeen keho tuntuu pumpulin kevyeltä.

Tarjaa palkitsee itsensä ylittäminen ja äärikokemuksen saaminen. Avantouinnin parissa hän tapaa myös ystäviään.

– Ja toki tärkeimpänä mielen ja kehon rentoutuminen. Kylmän siedon kehittyminen on myös näppärä sivutuote. En palele enää ja ulkona saattaa kovatkin pakkaslukemat mennä niin sanotusti ohi, kun ei tunnu kylmältä.

kylmäuinti avanto

Tarja Leponiemi käy uimassa ihan missä vain, jos saa seuraa. Useimmin hän käy ystävien kanssa Hausjärven Ryttylässä Ykslammin avannossa, mutta tänä talvena on käynyt myös Tampereella ja Nummelassa. – Mereen haluaisin myös ja se haave pitäisikin vielä toteuttaa talven aikana. Myös 8-ja 10-vuotiaat lapseni ovat lähteneet äidin seuraksi ja pulahtaneet itsekin samalla. Kuva: Tarja Leponiemi

Talviuinti (suomenlatu.fi)

Kylmässä vedessä talviuimarin verenpaine kohoaa aluksi, mutta perusverenpaineen on havaittu laskevan säännöllisen talviuinnin myötä. Talviuinnin on todistetusti todettu auttavan ainakin kipuihin, parantavan kylmään sopeutumista sekä yleistä terveydentilaa. Talviuinti nostaa hieman elimistön antioksidanttitasoa. Antioksidantit ovat välttämättömiä elimistön terveenä pysymiselle.

Lue lisää Suomen ladun artikkelista Talviuinnin terveysvaikutukset

 

SVT on rytmihäiriö, jolle ovat tyypillisiä äkillisesti alkavat ja päättyvät sydämen tykyttelykohtaukset.

Eteislepatus tulee englanninkielisistä sanoista ”atrial flutter”. Siksi sitä sanotaan usein myös ”flutteriksi”.

 

Lue seuraavaksi

Search

Found 0 results