Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Helpoin valinta ratkaisee

Voimme auttaa ihmisiä terveyttä edistäviin valintoihin tarjoamalla hyviä vaihtoehtoja ja purkamalla vähäisimpiäkin esteitä parempien valintojen edestä.

8.1.2019
·
Moila Ant-Wuorinen ja Eeva Rantala
·
”Lounaalla seurasin työpaikkaruokailussa jonoa ja täytin lautasen ensin salaatilla ja sitten sydänmerkityllä risotolla, koska se oli tehty­ minulle helpoksi.” Kuva: Johannes Romppanen

Pyöräilin aamulla töihin, sillä se on nopein tapa kulkea kotoani työpaikalle. Töissä valitsin portaat kolmanteen kerrokseen, sillä silloin ei tarvinnut kaivaa avainta hissiä varten. Lounaalla seurasin työpaikkaruokailussa jonoa ja täytin lautasen ensin salaatilla ja sitten sydänmerkityllä risotolla. Päiväkahvin aikaan nappasin kahvihuoneen pöydältä hedelmän välipalaksi. Kaikki nämä päätökset tein automaattisesti ilman, että olisin tiedostanut päätöksiäni valintahetkellä. Terveellisyyttä ei tarvinnut miettiä, sillä hyvää tekevät valinnat oli tehty minulle helpoiksi.

Kuinka ärsyttävää onkaan, kun joku puuttuu elintapoihin sormea heristämällä: ÄLÄ tee, ÄLÄ syö, ÄLÄ juo. Kieltävään tai käskevään sävyyn annetut neuvot saavat monet ärsyyntymään, herättävät usein kapinahengen ja houkuttavat vain harvoja muuttamaan elintapojaan paremmiksi.

Motivoivampaa on, jos saa itse valita, mitä tekee. Voimme kuitenkin auttaa ihmisiä terveyttä edistävään suuntaan tarjoa­malla hyviä vaihtoehtoja ja purkamalla vähäisimpiäkin esteitä parempien valintojen edestä.

Elinympäristöllä on väliä

Ihmisen on arvioitu tekevän päivässä jopa 10 000 päätöstä. Näistä valtaosa tapahtuu automaattisesti, jopa tiedostamatta, ilman perusteellista harkintaa päätösten mahdollisista seurauksista. Ympäristöllä, jossa valinnat tehdään, on voimakas vaikutus päätöksiin.

Saatavilla olevien vaihtoehtojen valikoimaa, järjestystä ja esillepanoa kutsutaan valinta-arkkitehtuuriksi. Sen muuttamisella on merkittävä vaikutus ihmisten toimintaan. Tuuppauksesta puhutaan, kun valinta-arkkitehtuuria muokataan sellaiseksi, että se auttaa ihmistä tekemään oman etunsa mukaisia valintoja intuitiivisesti. Myös sellaisissa tilanteissa, joissa ei ole aikaa tai energiaa huolelliseen harkintaan ja järkiperäiseen päättelyyn.

Tuuppauksen juuret ovat käyttäytymistieteen ja käyttäytymistaloustieteen tutkimuksessa, ja sen vaikuttavuus perustuu ymmärrykseen ihmisen käyttäytymistä ohjaavista lainalaisuuksista. Tuuppausta on sovellettu monilla elämän alueilla, esimerkiksi autettaessa ihmisiä tekemään kannattavampia eläkesäästösopimuksia tai pyrittäessä lisäämään työturvallisuutta vaarallisissa työympäristöissä. Viime vuosina myös terveystutkijat ovat kiinnostuneet aiheesta.

Tuuppaus pyrkii tekemään toivotusta vaihtoehdosta helpommin havaittavan, vähemmällä vaivannäöllä saavutettavan tai houkuttelevamman siinä tilanteessa, jossa valinta tehdään. Perinteisiin keinoihin, esimerkiksi lainsäädäntöön tai verotukseen, verrattuna tuuppaaminen on lempeämpi ja vähemmän määräävä tapa vaikuttaa käyttäytymisen muutokseen.

Käytännössä tuuppaus voi tarkoittaa esimerkiksi hyvinvointia tukevien ruokien valikoiman kasvattamista, niiden näkyvyyden parantamista tai esillepanon kohentamista. Toisaalta se voi olla vähemmän terveellisten ruokavaihtoehtojen myyntipakkausten ja annoskokojen pienentämistä, jolloin näitä ruokia on helpompi nauttia kohtuudella. Keskeistä kuitenkin on, ettei mitään vaihtoehtoja kielletä eikä valinnoista koituviin kustannuksiin tehdä merkittäviä muutoksia. Tuuppauksessa oleellista on lisäksi, että ihmisiä pyritään tuuppaamaan ainoastaan sellaisiin suuntiin, jotka ovat heidän omasta näkökulmastaan toivottavia ja hyväksyttäviä.

Ainahan sitä on tehty

Käytännön toimet, joilla tuuppausta toteutetaan, eivät usein ole maata mullistavan erikoisia. Toimiva tuuppaus voi olla muistilapulle kirjoitettu lyhyt viesti tai kirkkaanvärisellä teipillä lattiaan muotoiltu nuoli. Oleellista tuuppaamisessa onkin ymmärtää, miksi ihmiset toimivat niin kuin toimivat, ja ajoittaa tuuppaus oikeaan aikaan ja paikkaan, jotta se tulee huomatuksi ja se voi vaikuttaa.

Hyvin suunniteltuna esimerkiksi pieni kannustus matkalla hissille saattaa saada valitsemaan portaat tai ainakin pysähtymään hetkeksi miettimään valintaa. Uutta tuuppauksessa on se systemaattinen ja pitkäjänteinen kehittämis- ja tutkimustyö, jossa käyttäytymistieteen oivalluksia sovelletaan elinympäristön valinta-arkkitehtuurin muokkaamiseen pyrkimyksenä auttaa ihmisiä toimimaan tavoilla, jotka tekevät heille hyvää pitkällä tähtäimellä.

Stop Diabetes

Itä-Suomen yliopiston, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa Stop Diabetes (StopDia) -tutkimushankkeessa (www.stopdia.fi) tuuppauksen periaatteita hyödynnetään työympäristöjen valinta-arkkitehtuurin muokkaamiseen tavoitteena ehkäistä tyypin 2 diabetesta ja muita elintavoista riippuvaisia kroonisia sairauksia.

Hankkeessa on tuotettu työnantajien käyttöön suunniteltu työkalupakki, joka koostuu konkreettisista keinoista muokata sosiaalista ja fyysistä työympäristöä sellaiseksi, että pienten hyvinvointia tukevien­ tekojen tekeminen työpaikalla muistuisi työntekijöiden mieleen ja olisi heille houkuttelevampaa ja vaivattomampaa.

Työkalupakin toimia testataan parhaillaan noin sadassa eri työyksikössä Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan alueilla, ja tuloksia saadaan vuoden 2019 loppupuolella. Lue lisää StopDia-hankkeesta.

Tuupataan yhdessä toisiamme

Jokainen voi olla valinta-arkkitehti ja tuupata niin itseään kuin läheisiään kohti parempia tottumuksia.

Astiat, aterimet ja annoskauhat voi vaihtaa pienempiin, jolloin annoskoko ja nautitun ruoan määrä kohtuullistuvat huomaamatta. Kasviksia ja hedelmiä voi asetella syöntivalmiina kauniisti tarjolle paikkoihin, joissa aikaa vietetään, jolloin niitä tulee nautittua enemmän. Vähemmän terveelliset herkut sitä vastoin kannattaa siivota pois näkyviltä houkuttelemasta.

Ruokasisustus vaikuttaa myös lasten valintoihin. Vihreitä arvoja voi edistää miettimällä, miten lajittelu muistuisi mieleen ja hoituisi mahdollisimman kätevästi. Liikkeelle puolestaan tulee lähdettyä todennäköisemmin, jos liikunta on aikataulutettu kalenteriin ja jos liikuntavälineet on jo edellisenä päivänä laitettu esille tai treenikassi pakattu ovelle odottamaan.

Työpaikalla voi kotiin lähtiessä nostaa työpöydän seisoma-asentoon, jolloin seuraavana päivänä työnteko todennäköisemmin ainakin alkaa seisten. Tuomalla työpaikalle hedelmiä, pähkinöitä ja muita terveellisiä välipaloja, päätyy suuhun todennäköisemmin jotakin fiksua, ja vireystila pysyy paremmin yllä. Työkaveritkin voi saada innostumaan, jos hyviä välipaloja tuo kahvihuoneen pöydälle kaikkien nautittavaksi.

Tuuppaus voi toimia myös, jos olet huolissasi läheisesi hyvinvoinnista, mutta suora puuttuminen aiheuttaa vastustusta. Kun tarjoat mahdollisuuden, johon toinen voi tarttua ilman painostusta tai pakkoa, madallat kynnystä paremman valinnan edessä kunnioittaen samalla läheisesi itsemääräämisoikeutta.

 

Tuuppaa itsesi parempiin valintoihin

Kaupassa

Mitä reittiä kuljet kaupassa? Ostatko listan kanssa vai ostatko aina samat tuotteet? Ostatko varmuuden vuoksi vierasvaraa pakkaseen? Jonotatko tavalliselle kassalle vai käytätkö itsepalvelukassaa?

Kotona

Miten sijoittelet ruoat jääkaappiin? Entä kuivakaappiin? Miten sijoitat ­kasvikset ja hedelmät? Kuoritko tarvittavan määrän kerralla, vai pidätkö valmisteltuja kasviksia jääkaapissa syöntivalmiina? Onko pöydällä karkkikulho vai pähkinöitä? Kannatko mukanasi vesipulloa? Olisiko hedelmien menekki suurempaa, jos ne pilkkoisi valmiiksi itselle/perheelle?

Uni

Mikä on viimeinen asia illalla, mitä teet? Missä säilytät puhelintasi yöllä? Onko makuuhuone ympäristöltään viihtyisä ja rauhallinen?

Liikkuminen

Millä kotoa liikutaan ja miten vaihtoehdot on meidän perheessä rajattu? Mennäänkö kävellen tai pyörällä vai autolla? Helpottuisiko lenkille lähtö, jos liikuntavaatteet olisivat töistä tullessa valmiina eteisessä odottamassa?

Tuuppauksella voidaan vaikuttaa käyttäytymiseen:

  • muokkaamalla valintaympäristöä, esim. lisäämällä hyviä vaihtoehtoja ja tekemällä niistä helpommin havaittavia, huomiota herättäviä,
  • vähemmällä vaivannäöllä saavutettavia ja houkut­televampia
  • kieltämättä vaihtoehtoja
  • vaikuttamatta merkittävästi ­taloudellisiin tai muunlaisiin ­kannustimiin
  • vetoamatta faktatietoon tai ­rationaalisiin perusteluihin

Lue seuraavaksi