Aorttaläppä sijaitsee sydämen vasemman kammion ja aorttavaltimon välissä. Läppä avautuu sydämen supistuessa, jolloin eteenpäin syöksyvä veri pääsee virtaamaan vapaasti verisuonistoon. Kun läppä ahtautuu, se ei enää avaudu normaalisti. Silloin verenvirtaus läppäaukossa vaikeutuu, mikä lisää vasemman kammion työtä. Ajan mittaan kammion lihasseinämät paksuuntuvat, ja myöhemmin kammio voi myös laajentua, jolloin ilmenee sydämen vajaatoimintaa. Läppävika tulisi korjata ennen vajaatoiminnan kehittymistä.

Aorttaläpän ahtauma on tavallisin toimenpidehoitoon johtava läppävika.

Aorttaläpän ahtauman syyt

Tavallisimmin aorttaläpän ahtauma johtuu läpän kalkkiutumisesta. Sen kehittyminen eroaa kuitenkin valtimoiden kalkkiutumisesta, eikä läpän ahtautumista pysty ehkäisemään elintavoilla tai lääkkeillä kuten valtimotautia. Ahtauma kehittyy hitaasti, vuosikymmenten kuluessa usein lähtökohtaisesti rakenteeltaan terveeseen kolmipurjeiseen (kolmekuspiseen) läppään. Hitaan etenemisen vuoksi aorttaläpän ahtauma ilmeneekin yleensä vasta ikääntyessä.

Aorttaläppä voi olla synnynnäisesti poikkeava, kaksipurjeinen (bikuspinen). Tätä ilmiötä esiintyy noin 0,5 %:lla väestöstä, ja se on yleisin synnynnäinen sydämen rakenteellinen poikkeavuus. Kaksipurjeista läppää esiintyy pojilla tyttöjä useammin, ja ominaisuus voi periytyä. Ahtauma kehittyy kaksipurjeiseen läppä aikaisemmin, usein keski-iässä.

Aorttaläpän ahtauman oireet

Aorttaläpän ahtauma on vuosikausia oireeton. Vasta kun ahtauma on kehittynyt vaikea-asteiseksi, alkaa oireita ilmaantua.

Tyypillisiä oireita ovat rasituksessa esiintyvä ahdistus, rintakipu ja uupuminen, sekä pitkälle edenneessä ahtaumassa rasitukseen liittyvä pyörtyminen.

Jos liikkuminen on ikääntymisen ja muiden sairauksien vuoksi vähäistä, voi potilas kokea olevansa edelleen oireeton, vaikka läppäahtauma olisi jo kehittynyt vaikeaksi.

Tutkimukset ja seuranta

Aorttaläpän ahtauman voi kuulla stetoskoopilla tyypillisenä sivuäänenä. Lääkärin kuuntelu onkin yleensä ensimmäinen tutkimus, jolla ahtauma todetaan.

Sydämen ultraäänitutkimus on läppävikojen perustutkimus, eikä muita kuvantamistutkimuksia yleensä tarvitakaan. Ultraäänitutkimuksella nähdään läpän rakenne ja toiminta, lasketaan veren virtausnopeuksia, sekä määritetään läppävian vaikeusaste. Samalla tutkitaan muut läpät ja sydänlihaksen toimintaa. Tutkimuksessa lasketaan läpän avautumispinta-ala. Huomioimalla kaikki mittaustulokset määritetään loppulausunnossa ahtauman vaikeusaste. Vaihtoehtoja on neljä: lievä (lat. levis), keskivaikea (lat. moderata), vaikea (lat. gravis) tai kriittinen. Vaikeassa aorttaläpän ahtaumassa läpän avautumisala on pienentynyt alle yhden neliöcm, kriittisessä vieläkin pienemmäksi.

Tarvittaessa, kun suunnitellaan vaikea-asteisen aorttaläpän ahtauman toimenpidettä, voidaan tehdä lisäksi tietokonetomografia (TT). Sen avulla lasketaan läpän kalkin määrä, sekä tutkitaan aortan ja muiden suurten verisuonten kunto. Ennen toimenpidettä sepelvaltimot kuvataan varjoainekuvauksella, sillä on tarpeen tietää, täytyykö samalla hoitaa myös sepelvaltimoita.

Rasituskoetta voidaan joskus tarvita, kun ultraäänitutkimuksessa läpän ahtauma näyttää merkittävältä, mutta potilas kokee olevansa oireeton. Kokeessa paljastuu suorituskyky ja mahdollinen oireisuus.

Seuranta

Vasta vaikea-asteinen läppävika aiheuttaa oireita, jolloin on tarpeen harkita toimenpidehoitoa. Ahtauman etenemisvauhti on yksilöllistä, ja siksi lieväasteista tai keskivaikeaa läppäahtaumaa seurataan määräajoin ultraäänitutkimuksella. Seurantaväli riippuu ahtauman vaikeusasteesta, läpän rakenteesta, sekä potilaan muista sairauksista ja iästä. Tyypillisesti seurantaväli on 2-3 vuotta, ja ahtauman edetessä tiheämmin.

Aorttaläpän ahtauman hoito

Läppäahtauman voi korjata vain toimenpidehoidolla. Lääkkeillä tai elintapahoidolla ei ahtautumista pysty hidastamaan tai korjaamaan, joskin hyvät sydänterveyttä edistävät elintavat auttavat sydäntä muilla keinoin selviämään kuormittavasta tilanteesta. Hyvä fyysinen kunto ja tupakoimattomuus edistävät myös toimenpidehoidon jälkeistä toipumista.

Toimenpide tehdään sitten, kun läppäahtauma on kehittynyt mittauksissa vaikea-asteiseksi, ja potilaalla on sairauteen liittyviä oireita.

Toimenpidehoito tarkoittaa läpän vaihtoa tekoläppään. Vaihto voidaan tehdä perinteisessä sydänleikkauksessa tai suuria verisuonia pitkin katetritekniikalla.

Aorttaläpän vaihto katetritekniikalla (TAVI)

Toimenpiteen kirjainlyhenne TAVI tulee englannin kielen sanoista Transcatheter Aortic Valve Implantation). Suomessa hoidettiin vuonna 2020 yli 1000 potilasta TAVI-toimenpiteellä.

Tavallisimmin toimenpide tehdään reisivaltimon kautta. Nivusseudun pistokohta puudutetaan, eikä nukutusta tarvita. Toimenpiteessä sian tai naudan sydänpussikudoksesta valmistettu biologinen läppä ja sen metallinen tukiverkko (stentti) viedään verisuonta pitkin kohteeseen. Ahtautunut läppä laajennetaan auki, jolloin tukiverkko ja läppä avautuvat paikoilleen. Vanhan läpän jäänteet jäävät tukiverkon alle. Kotiin pääsee usein jo parissa päivässä.

Joskus harvemmin, jos verisuonireitti osoittautuu liian haastavaksi, voidaan toimenpide tehdä pienestä viillosta vasemmasta kyljestä tai rintakehän yläosasta. Silloin tarvitaan nukutus, ja sairaalassa joutuu viettämään hivenen pidemmän ajan.

Aorttaläppäleikkaus

Aorttaläppäleikkaus tehdään avosydänleikkauksena. Suomessa tehtiin vuonna 2020 noin 800 potilaalle aorttaläppäleikkaus.

Leikkauksessa potilas nukutetaan, ja verenkierto hoidetaan sydänkeuhkokoneen avulla. Sydänkirurgi avaa rintakehän, operoi pois sairaan läpän, ja ompelee tilalle tekoläpän. Tekoläppä voi olla mekaaninen tai biologinen. Kirurgi päättää, millaisen uuden tekoläpän hän leikkauksessa laittaa.  Yleensä iäkkäämmille potilaille valitaan biologinen läppä, ja nuoremmille mekaaninen läppä. Biologinen läppä voi alkaa ahtautua uudelleen vuosien kuluessa, mutta mekaaninen läppä ei, eli se on paljon kestävämpi ja pitkäikäinen. Kuitenkin mekaaniseen tekoläppään voi syntyä verihyytymä ilman tehokasta veren hyytymistä hidastavaa lääkitystä, ja siksi nämä potilaat käyttävät pysyvästi varfariini-lääkitystä (Marevan®).