Siirry sisältöön

Aorttaläpän ahtauma

Läpän ahtautuminen lisää vasemman kammion työtä (painekuormitus), jolloin sen seinämät paksuntuvat ja myöhemmin kammio voi myös laajentua.

Mikko Syvänne
Julkaistu 13.11.2014
Päivitetty 1.8.2019
Kuva: Anna Kara

Aorttaläpän ahtauma eli aorttastenoosi (lat. stenosis valvulae aortae, engl. aortic stenosis) on merkittävä, kun avautuneen läpän pinta-ala pienenee normaalista yli neljästä neliösenttimetristä (> 4 cm2) alle yhteen neliösenttimetriin (< 1 cm2). Läpän ahtautuminen lisää vasemman kammion työtä (painekuormitus), jolloin sen seinämät paksuntuvat ja myöhemmin kammio voi myös laajentua. Pitkän ajan kuluessa vasemman kammion sydänlihas väsyy ja sen pumppausvoima vähenee. Läppävika on korjattava ennen kuin näin pääsee tapahtumaan.

Aorttaläpän ahtauman muodot

Aorttaläpän ahtauma voi olla synnynnäinen, mutta tavallisemmin se kehittyy aikuisiässä joko

  • rakenteeltaan alun perin normaaliin, kolmipurjeiseen (ammattikielellä kolmikuspiseen, engl. cusp) aorttaläppään, mikä tapahtuu yleensä vasta eläkeiässä tai
  • poikkeavaan – tavallisimmin kaksipurjeiseen – aorttaläppään, mikä voi ilmetä jo keski-iässä.

Kolmipurjeisen aorttaläpän kalkkiutumisesta johtuva ahtauma on nykyään tavallisin läppävika. Kalkkiutunut aorttaläppä muistuttaa mikroskoopissa suuresti kalkkiutuneita valtimoita (kuten sepelvaltimotaudissa). Aorttaläpän kalkkiutumisen syntytapaa ei kuitenkaan vielä tunneta niin hyvin, että ehkäisy olisi mahdollista.

Oireet

Aorttaläpän ahtauman tyyppioireet ovat rasitusrintakipu, -hengenahdistus, väsyvyys ja pyörtyminen. Tauti on pitkään oireeton. Ensioireena on usein rasitusrintakipu, mikä johtuu vasemman kammion kohonneesta paineesta ja lisääntyneestä työmäärästä, jolloin normaalienkin sepelvaltimoiden tuoma verenkierto voi olla riittämätön. Lisäksi samanaikaiset sepelvaltimoahtaumat ovat tavallisia.

Rasitushengenahdistus johtuu kohonneen paineen heijastumisesta taaksepäin keuhkoverenkiertoon. Väsyvyys aiheutuu siitä, että ahtaan aukon läpi sydän ei jaksa pumpata riittävästi verta työtä tekevien lihasten tarpeisiin. Pitkälle edenneessä taudissa aivoverenkiertoon ei rasitustilanteissa riitä verta, mikä voi johtaa pyörtymiseen etenkin ponnistellessa.

Tutkimukset

Aorttaläpän ahtauma tutkitaan stetoskoopilla kuuntelemalla ja ultraäänitutkimuksella. Vika aiheuttaa yleensä helposti kuultavan sivuäänen kauan ennen kuin se aiheuttaa oireita. Poikkeuksena on hyvin pitkälle edennyt tauti, jossa hidastunut verenkierto naamioi sivuäänen kuulumattomiin.

Ultraäänitutkimuksella nähdään läppäpurjeiden lukumäärä, läpän kalkkiutumisen aste ja läppäpurjeiden avautuminen. Dopplertutkimuksessa voidaan todeta kiihtynyt virtaus vasemmasta kammiosta aorttaan. Merkittävässä ahtaumassa virtauksen huippunopeus on yli 4 m/s (normaalisti alle 1,5 m/s). Lievemmässä viassa virtaus on vähemmän kiihtynyt. Laskennallisesti voidaan arvioida paine-ero (gradientti) vasemman kammion ja aortan välillä ja avautuneen läpän pinta-ala. Aorttaläpän mahdollinen vuoto voidaan nähdä ja arvioida, samoin sydämen muiden läppien tila. Vasemman kammion seinämäpaksuudet kertovat läppävian vaikutuksesta sydänlihakseen. Vasemman kammion koko ja supistuksen tehokkuus (ejektiofraktio) mitataan.

Jos leikkaushoitoon ei ole aihetta, aorttaläpän ahtaumaa seurataan toistetuin ultraäänitutkimuksin.

Ennen leikkausta tehdään yleensä sepelvaltimoiden varjoainekuvaus, jotta tarvittaessa voidaan samalla tehdä sepelvaltimo-ohitukset.

Hoito

Lievää aorttaläpän ahtaumaa ei erityisesti hoideta. Terveellisiä elintapoja noudatetaan läppävikojen yleisperiaatteiden mukaisesti.

Hoito on ensisijaisesti läppäleikkaus. Leikkaus on aiheellinen merkittävässä aorttaläpän ahtaumassa niin pian kuin oireita alkaa ilmetä, vaikeassa ahtaumassa mahdollisesti aikaisemminkin. Sairas läppä poistetaan ja sen tilalle asennetaan potilaskohtaisen harkinnan mukaan biologinen tai mekaaninen tekoläppä. Leikkauksesta ja sen jälkeisestä hoidosta kerrotaan tarkemmin Sydänliiton oppaassa Sydänleikkauksen jälkeen.

Tekoläpän asentaminen katetritoimenpiteenä (TAVI)

Jos leikkausriski arvioidaan kohtuuttoman suureksi, vaihtoehdoksi on tullut katetriteitse asennettava tekoläppä. Toimenpide tunnetaan nimellä TAVI (engl. transcatheter aortic valve implantation). TAVIssa biologinen tekoläppä viedään paikoilleen verisuoniteitse ensisijaisesti reisi- tai muusta valtimosta ja laajennetaan samaan tapaan kuin stentti sepelvaltimon pallolaajennuksessa. Jos suonet ovat liian ahtaat tai mutkaiset, reittinä voidaan käyttää myös pientä avausta kylkiluuväliin ja vasemman kammion kärkeen.  Potilas nukutetaan, mutta sydän-keuhkokonetta tai rintakehän laajaa avausta ei tarvita.

Tilaa Aortan sairaudet -opas Sydänkaupasta

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset