Eteisvärinän kajoavat hoidot

Toimenpidehoito tarkoittaa sitä, että sydämen vasemman eteisen seinämiin aiheutetaan eräänlaisia arpilinjoja. Nämä ”aidat” eristävät eteisvärinää käynnistäviä rytmihäiriöpesäkkeitä, eivätkä eteisvärinäkohtaukset käynnisty entiseen tapaan.

Eteisvärinän katetriablaatiohoito

Eteisvärinän katetriablaatiohoidossa sydämen sisälle ujutetaan verisuonta pitkin ohuita taipuisia putkia (eli katetreja), joilla yritetään poistaa rytmihäiriöongelma (ablaatio eli poisto). Eteisvärinän katetriablaatiohoitoja tehdään kaikissa yliopistosairaaloissa. Toimenpiteen tekee rytmihäiriösairauksien hoitoon perehtynyt kardiologi.

Eteisvärinää saattaa esiintyä vielä välittömästi katetrihoidon jälkeen, mutta kohtaukset voivat olla lyhyempiä ja itsestään päättyviä. Jos kohtaus ei ohitu, potilaan tulee hakeutua rytminsiirtoon. Vasta muutamien kuukausien, yleensä 6-9 kuukauden kuluttua, toimenpiteessä tehdyt hoitolinjat ovat kehittyneet valmiiksi ja nähdään hoidon lopullinen teho. Tarvittaessa katetrihoito voidaan toistaa. Parhaimmassa tapauksessa eteisvärinäkohtauksista päästään kokonaan eroon, mutta aina toimenpidehoito ei auta.

Toimenpiteeseen ei ole yläikärajaa, mutta sitä ei yleensä lähdetä yrittämään ikääntyneillä. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin ikääntyessä eteisvärinän syntymekanismit ovat monimutkaisempia kuin nuoremmilla, eikä toimenpiteessä annettu hoito paranna näitä kaikkia syntysyitä. Lisäksi ikääntyminen lisää vakavien komplikaatio- eli haittatapahtumien riskiä, joten toimenpiteestä saatavat hyödyt ja haitat on punnittava erityisen tarkoin.

Voiko kirurgi parantaa eteisvärinän?

Sydänkirurgi voi tehdä rytmihäiriöpesäkkeiden eristämiseen tarkoitettuja arpilinjoja, kuten kardiologikin. Leikkausta ei kuitenkaan tehdä pelkän eteisvärinän vuoksi, vaan ainoastaan muun sydänleikkauksen yhteydessä. Tyypillinen tapaus on mitraaliläpän vaikean vuodon korjausleikkaus, jonka yhteydessä voidaan tehdä samalla rytmihäiriöleikkaus.

Tahdistinhoidosta

Usein kuulee kysyttävän, voisiko eteisvärinää ehkäistä tahdistimella. Tahdistinhoidolla ei voi parantaa eteisvärinää. Eteisvärinäpotilas voi tarvita tahdistimen kahdessa tilanteessa. Jos sydämen normaali rytmi, sinusrytmi, käy liian hitaaksi ja lakkoilee, tarvitaan tahdistin joka suojaa hitaalta sykkeeltä. Tämä mahdollistaa rytmihäiriölääkkeiden suurempien, tehokkaampien annosten käytön. Toinen tahdistinhoitoa vaativa tilanne syntyy, kun eteisvärinä on hyväksytty pysyväksi rytmiksi, mutta syke on rytmihäiriön aikana lääkityksestä huolimatta liian nopea. Tuolloin harkitaan eteisten ja kammioiden välisen yhteyden katkaisua, AV-ablaatiota, joka edellyttää tahdistinhoitoa.