Muutoksen tekemisen taito sairastumisen jälkeen

Arkisten tottumusten muuttaminen ei aina ole ollenkaan helppoa. Kun toimii tietyllä tavalla satoja ja tuhansia kertoja, pelkästään toistojen määrä tekee omaksutusta mallista lähes automaattisen.

Muutoksessa on tärkeää löytää motivaatio sekä sen käynnistämiseen että ylläpitämiseen.  Alkusysäyksenä toimii usein asia, joka herättää pohtimaan omia rutiinejaan tai kokeilemaan jotain uutta.  Sairastuminen voi toimia tällaisena havahduttajana.

Edes päättäväinen alku ei kuitenkaan vielä kanna muutoskynnyksen yli. Vanha malli houkuttelee etenkin silloin, kun uusi tuntuu vaivalloiselta tai ärsyttävältä; kun miettii, onko koko loppuelämä samanlaista ponnistelua. Tällaisina hetkinä on vaikea uskoa, että uudet tavat tuntuvat vähitellen yhtä luontevilta kuin entiset.

Pysyvään muutokseen tarvittava motivaatio ei synny itsestään, vaan tehdään joka päivä ja tavoite kerrallaan aina siihen saakka, kunnes uudenlainen elämäntapa juurtuu.  Päätöstä pidetään yllä perehtymällä asiaan, etsimällä itselle sopivia ratkaisuja, kokeilemalla ja harjoittelemalla sekä pysymällä avoimena uusille ajatuksille ja mahdollisuuksille.

Ihmiset, jotka ovat lopettaneet tupakoinnin, pudottaneet painoaan tai saaneet kuntonsa kohenemaan, eivät kadu päätöstään. He kävivät läpi muutoksen vaikeudet, mutta lopputulos koetaan silti saavutuksena, ei menetyksenä.

Tavoitteet ja niiden pilkkominen

Onnistunut muutos riippuu kyvystä asettaa tavoitteita ja pyrkiä niitä kohden. Laajat tavoitteet kannattaa jakaa pienempiin osiin. Välietappien saavuttaminen antaa tunteen onnistumisesta ja parantaa uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Molemmat ovat kannustimia, joiden turvin jaksaa eteenpäin.

’Syön terveellisemmin’ on liian yleinen tavoite. Se voi tarkoittaa melkein mitä tahansa, eikä sen toteutumista ole helppo arvioida. Se jää myös helposti pelkäksi hetken kuuriksi, kun ihminen kyllästyy miettimään, onko tämä nyt terveellistä vai ei.

Syömisen suhteen hyvä osatavoitteita ovat vaikkapa ”syön joka päivä kaksi hedelmää” tai ”täytän aterialla puolet lautasesta salaatilla ja kasviksilla”. Ne on helppo toteuttaa ilman sen kummempia pohdintoja ja seurantakin on yksinkertaista. Toteuttajan harteille jää etsiä sellaiset hedelmät ja kasvikset, joita hän syö mielellään.

Hyvä tavoite tukee onnistumista. On tärkeää olla vertaamatta omia tekemisiään muihin. Kun tavoitteen mitoittaa sopivaksi omille voimille ja omaan tilanteeseen, se on saavutettavissa.

Muutoksen hyväksyminen

Elämän varrella omaksutut käsitykset ja uskomukset ohjaavat monella tavoin jokaisen ihmisen toimintaa. Jos on oppinut ajattelemaan, että elämästä ei voi nauttia ilman tupakkaa tai että liikunta on tylsää, muutos lähtee käyntiin vasta kyseenalaistamalla nämä käsitykset.

Ensimmäinen askel voi olla perehtyminen asiaan uudella tavalla. Tavallisesti rekisteröimme tarkasti omaa käsitystämme tukevat puheenvuorot ja sivuutamme muut.  Muutoksessa kannattaa keskittyä juuri niihin muihin.  Se ei tarkoita oman elämäntapansa tuomitsemista tai ylipäätään minkäänlaista arvottamista.  Tavoitteena on vain antaa itselleen mahdollisuus hyväksyä, että toinen vaihtoehto voisi sopia myös minulle.

Käsitykset ja toimintamallit eivät ole synnynnäisiä, vaan ne opitaan. Usein se tapahtuu tiedostamatta, kodin kaverien ja ympäristön antaman mallin mukaisesti. Käsityksiä voi kuitenkin muuttaa tietoisesti, ja ne vaikuttavat meissä yhtä vahvasti kuin huomaamatta hankkimamme.

Asenteiden muutoksen kanssa voi joutua tekemään töitä, etenkin jos muutos aiheuttaa kielteisiä tuntemuksia. Silloin on tärkeää pitää mielessään päätavoite eli toipua sairaudesta mahdollisimman hyvin.  Hankaluudet eivät kerro siitä, että tämä ei voi onnistua, se on vain uskomus. Muutoksia tehneiden ihmisten kokemus osoittaa, että vaikeudet ovat väliaikaisia ja voitettavissa.

Tyytyväisyyttä tekemisestä

Oli tavoite mikä tahansa, muutoksessa on tärkeää saada iloa myös sen toteuttamisesta, ei vain tuloksesta.  Asioiden tekeminen uudella tavalla voi etenkin alussa olla työlästä, mutta jatkaminen edellyttää myös mukavia kokemuksia. Ilman niitä yritys kuihtuu.

Jos et kerta kaikkiaan pidä kävelystä, kokeile uintia tai pyöräilyä tai etsi joku muu sinulle sopiva liikkumisen tapa.  Jos et ylipäätään halua kuntoilla erikseen, kokeile sellaista harrastusta, jossa liikkuminen tulee sivutuotteena. Päivittäisiin askareisiin voi lisätä liikettä, kun ei turvaudu aina konevoimaan. Ja jos yksin tekeminen tuntuu tylsältä, etsi joku peliporukka tai ohjattu ryhmä tai houkuttele mukaan joku kaveri. Liikunnan ilo löytyy, jos ei suorita väkisin vaan kokeilee, kuuntelee tuntemuksiaan ja tekee sitä, mikä tuntuu hyvältä.

Muutokseen kannattaa lähteä tutkimusretkeilijän asenteella.  Esimerkiksi matka ruokamaailmaan tuo eteen uusia mausteita, vihanneksia, öljyjä, valmistustapoja ja ideoita. On hienoa kehittyä kokkina ja ruuan tuntijana ja oppia soveltamaan hankittua tietoa omilla aterioilla. Mahdollisuuksia on paljon, ne täytyy vain löytää. Ennemmin tai myöhemmin jokaiselle löytyy vaihtoehto, joka tuntuu hyvältä.

Tyytyväisyys lisääntyy usein jo siitä, että ryhtyy toimeen.  Tekijä ohjaa elämäänsä itse, ei vain odota jotain tapahtuvaksi. Tunne elämän hallinnasta tärkeä hyvinvoinnille. Se ei tarkoita mitään aukotonta kontrollia, vaan uskoa siihen, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja uskallusta yrittää sitä vailla varmuutta onnistumisesta.

Tänään on hyvä päivä aloittaa

Yksikään muutos ei käynnisty ilman ensimmäistä askelta. Jos päättää lopettaa tupakoinnin tai parantaa kuntoaan, asialle joutuu tekemään jotain. Puhuminen ja miettiminen voivat pohjustaa muutosta, mutta jossain vaiheessa sanoista on siirryttävä tekoihin.

Toimeenpanon lykkääminen on yleisinhimillinen ominaisuus.  Sopivan hetken ja inspiraation odottaminen jatkuu kuitenkin helposti vuosia, jopa vuosikymmeniä. Siksi aikataulun asettaminen asioiden tekemiselle on niin tärkeää.

Muutoksessa kannattaa hyväksyä, että liikkeellelähtö ei vielä takaa perillepääsyä. Onnistumista ei voi varmistaa etukäteen, se selviää vasta kokeilemalla.  Tekemisestä tulee kevyempää, kun keskittyy vain yrittämiseen huolehtimatta samalla lopputuloksesta.  Käytä sairastumista hyväksi: se antaa usein päättäväisyyttä tehdä asioita, joita on tähän asti siirtänyt.

Yksi muutoksen lykkäämistä tukeva ajatusmalli on käsitys, että nyt on jo liian myöhäistä; liian vanha oppimaan tai niin sairas, että muutoksesta ei enää ole hyötyä. Tehdyt valinnat vaikuttavat kuitenkin aina siihen, millaista elämä on jatkossa. Nuorella ihmisellä jatko on yleensä pidempi kuin vanhemmilla, mutta lähtötilanteesta riippumatta jokainen määrittää toiminnallaan omaa tulevaisuuttaan. Siksi muutosten tekeminen ei ole koskaan liian myöhäistä.

Oman ohjelman seuranta

Aikataulun, ja tavoitteiden ja niiden toteutumisen kirjaaminen edistää muutosta. Se antaa toimintaan jämäkkyyttä, auttaa hahmottamaan ohjelman etenemistä ja sitouttaa tehtyihin päätöksiin.

Kannattaa kirjata myös toteutukseen liittyvät havainnot ja ajatukset, sillä tällainen pohdinta helpottaa itselle sopivien tavoitteiden löytymistä.  Ohjelman edetessä se antaa muistia luotettavamman mahdollisuuden palata aikaisempiin tuntemuksiin. Eri aikoina kirjatut havainnot kertovat paljon siitä, oletko löytänyt tekemiseen oikean suunnan ja tavan.

Askel taaksepäin ei ole epäonnistuminen

Elämäntapojen muutoksessa on aivan tavallista ottaa eteenpäin vievien harppausten ohella myös askeleita taaksepäin. Vaikka joku tavoite ei toteutuisikaan, älä tuomitse itseäsi. Olet joka tapauksessa yrittänyt, ja tällainen yritys opettaa aina jotakin.  Pohdi asiaa uudelleen ja kerää lisää tukea päätökselle. Ja jos et jaksa tai halua tehdä kaikkea kerralla, valitse ensin joku pienempi tavoite ja yritä sen saavuttamista.

Vastoinkäymisten hetkellä kannattaa miettiä kaikkia niitä muutoksia, joita on osannut tehdä elämässään. Lähtö kotoa, uuteen työpaikkaan totuttelu, perheen perustaminen, muutto toiselle paikkakunnalle ja elämän tuomat kriisit ja surut ovat kaikki vaatineet muutoksen tekemisen taitoa, vaikka emme ehkä ajattele niitä tältä kannalta. On tärkeää tunnistaa oma osaamisensa, jolloin samoja vahvuuksia voi käyttää myös nykyisessä tilanteessa.

Lue myös:

Sydäntautien riskien kesyttäminen

Lisää sydänkuntoutukseen liittyviä artikkeleita: Askeleita omatoimiseen kuntoutumiseen

Liity jäseneksi. Jäsenyydestä on iloa ja etua. Liittymällä sydänyhdistyksen jäseneksi saat monipuolisia jäsenetuja ja mahdollisuuden osallistua sydänyhteisön toimintaan. Samalla tuet tärkeää sydäntyötä, jolla edistetään sydänterveyttä, ehkäistään sydänsairauksia ja tuetaan sairastuneita. Meille jäseneksi ovat kaikki tervetulleita olitpa sitten sairastunut, sairastuneen läheinen tai muuten vaan sydänasioista kiinnostunut.