Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Sydäntautien riskien kesyttäminen

Sairastumisen jälkeen elämäntapoihin liittyvät valinnat vaikuttavat toipumiseen, oireiden kehittymiseen ja taudin ennusteeseen. 

Paula Mannonen
Julkaistu 20.5.2015
Kuva: Johannes Romppanen

Valtimotauteihin vaikuttavat monet tekijät, joista kaikkiin ei voi vaikuttaa itse. Monia riskejä voi kuitenkin pienentää. Sairastumisen jälkeen elämäntapoihin liittyvät valinnat vaikuttavat toipumiseen, oireiden kehittymiseen ja taudin ennusteeseen.

Perehtyminen sairauden syihin ei ole sama asia kuin syyllisten etsiminen. Kukaan ei voi sanoa tarkalleen, miksi joku sairastuu ja toinen ei. Ja kun mennyttä ei voi muuttaa, itsensä tai ympäristön syyttäminen vie vain turhaan voimia.

Tässä kokonaisuudessa käsitellään niitä sydäntautien riskitekijöitä, joihin jokainen voi vaikuttaa. Tarjolla on tietoa, mutta myös konkreettisia esimerkkejä, joita voi halutessaan käyttää oman kuntoutusohjelman kokoamisessa.

Liikunta on sydäntapahtuman jälkeen syytä aloittaa varovaisesti. Liikuntatavoitteet on siksi syytä asettaa terveydenhuollosta saamien ohjeiden mukaan. Sydänlääkkeet taas eivät sovi hyvin yhteen joidenkin ruoka-aineiden kanssa, joten noudata myös ruuasta saamiasi ohjeita.

Jos olet tupakoitsija, sinulla on käytettävissä omatoimiseen kuntoutukseen monia muita sepelvaltimotautipotilaita vahvempi keino: tupakoinnin lopettaminen.  Riippumatta siitä, kuinka kauan olet polttanut, savuttomuus vähentää sairauden uusimisen ja uusien oireiden kehittymisen vaaraa merkittävästi. Tupakoinnin jatkaminen puolestaan kolminkertaistaa uuden sydäntapahtuman riskin.

Omakuntoutusohjelmaan kuuluu myös oman ruokavalion pohdinta.

Terveys ei ole vain fyysinen tila, vaan siihen kuuluvat myös henkinen tasapaino ja yhteys muihin ihmisiin. Sairastuminen järkyttää tasapainoa näillä kaikilla ulottuvuuksilla. Siksi toipumisvaiheessa voi ruumiillisten oireiden ohella esiintyä pelkoa, ahdistusta, eristäytymisen halua, itkuisuutta, ärtymystä ja muita kielteisiä tunteita ja tiloja. Ne ovat merkkejä psykologisesta prosessista, jossa ihminen käsittelee terveyden menettämistä ja sairauden aiheuttamaa uhkaa. Potilaan ohella myös hänen läheisensä joutuvat käsittelemään tapahtuneen herättämiä pelkoja.

Riittävä uni ja lepo ovat välttämätöntä vastapainoa päivän rasituksille. Nukkuessa elimistö rakentaa ja korjaa soluja ja täyttää niiden energiavarastoja. Ja vaikka ihmisen tietoinen minä on unessa, aivot käsittelevät ja järjestelevät päivän tapahtumia ja tunteita.  Näillä öisillä toiminnoilla on suuri merkitys niin ruumiilliselle ja henkiselle hyvinvoinnille kuin muistamiselle ja oppimiselle.

Pienestä määrästä alkoholia ei ole sepelvaltimotautia sairastavalle haittaa, mutta alkoholia ei tulisi nauttia päivittäin, eikä juoda kerralla enempää kuin 1-2 ravintola-annosta.

Omakuntoutukseen kuuluu myös turvallisuudesta huolehtiminen kotona. Asiaa kannattaa käydä läpi läheisten kanssa, sillä näin saadaan parannettua kaikkien turvallisuudentunnetta.

Lue seuraavaksi