Sairastumisesta toipuminen

Sydänsairauteen sairastuminen on usein elämän perusteita horjuttava tapahtuma. Toisilla sairastuminen tapahtuu äkillisesti, kuten sydäninfarktiin sairastuessa. Toisilla diagnoosi tulee rauhallisemmissa olosuhteissa, kuten lääkärin vastaanotolla. Kummassakin tapauksessa se kuitenkin muuttaa jotain elämässämme.

Itse sairastuminen voi horjuttaa käsitystä itsestämme ja herättää paljon tunteita ja kysymyksiä sekä huolta tulevasta. Lisäksi se tuo mukanaan muutoksia arkeen, kuten uusia lääkkeitä ja toimintatapoja. Sairauden takia usein suositellaan muuttamaan joitakin elintapoja tai toteuttamaan omahoitoa. Kaikki tämä tulee usein kertarysäyksellä, joten ei mikään ihme, että olo voi tuntua epätodelliselta.

Sairastumista voidaan kuvata myös kriisinä, jossa aikaisemmin toimineet ja opitut selviytymiskeinot eivät ole riittäviä. Äkillinen sairastuminen ei kuulu kenenkään tulevaisuuden suunnitelmiin. Sairastuneella ei useimmiten ole aikaisempaa kokemusta sairastumiseen liittyvästä tilanteesta.

Toipumisen vaiheita

Vaikka toipuminen on kaikilla erilainen, joitakin yhteisiä vaiheita voidaan hahmotella.

Alkuvaihetta kuvaa usein järkytys ja shokki. Epätodellinen olo ja epäusko voivat olla päällimmäisiä olotiloja. Järkytyksen vuoksi mieleen painaminen ja asioiden muistaminen voi olla hankalaa. Esimerkiksi sairaalassa vietetty aika voi olla hämärän peitossa.

Päivien kuluttua järkytyksen tilalle on voinut tulla muita suuria tunteita, kuten pelkoa, ahdistusta ja surua. Toisaalta vakavissa tilanteissa myös kiitollisuutta selviytymisestä. Tapahtumia pyritään hahmottamaan ja mielessä voi olla paljon kysymyksiä ja epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Tapahtumista on usein tarve puhua esimerkiksi läheisten, vertaistukihenkilön ja hoitohenkilökunnan kanssa.

Viikkojen kuluttua asiaa usein kykenee käsittelemään kokonaisvaltaisemmin ja sekä sairaudesta että tapahtumista on tarkempi kuva. Tunteet voivat edelleen olla pinnassa, mutta usein maltillisempina. Tulevaisuutta ja siihen mahdollisesti liittyviä muutoksia pystyy jo pohtimaan. Voimavaroja voi kuitenkin olla vielä vähän ja muutoksista voi kokea surua.

Kuukausien kuluttua ajatusten suuntaaminen tulevaisuuteen on mahdollista ja sairaus muuttuu pikkuhiljaa osaksi elämää ja arkea. Sairauteen liittyvät asiat eivät ole enää jatkuvasti mielessä. Voimavarat ovat lisääntyneet ja ponnistelua vaativat asiat, kuten elintapamuutokset ovat mahdollisia. Monilla sairastuminen käynnistää myös pohdintaa elämän merkityksellisyydestä ja arvoista. Minkälaista elämää itse haluaa elää?

Toipuminen on matka

Toipumisen prosessi on kaikilla eri mittainen, eikä sitä kannata kiirehtiä. Ajan kuluessa useimmat sopeutuvat sairauden kanssa elämiseen. Sopeutumisen edellytys on sairauden hyväksyminen. Hyväksyminen auttaa katseen suuntaamisessa eteenpäin. Vastakohtana hyväksymiselle on sairastumisen kieltäminen, jolloin sopeutumisesta tulee hankalaa. Tiettyjen asioiden, kuten itsemyötätunnon, vertaistuen ja riittävän tiedon tiedetään auttavan toipumisessa. Lue lisää toipumista edistävistä asioista erillisestä artikkelista.

Olet todennäköisesti kohdannut elämässäsi myös muita suuria mullistuksia, niin myönteisiä kuin ehkä surullisiakin. Myös niistä on ajan saatossa tullut osa elämänkulkua ja tarinaasi. Niin myös tästäkin kokemuksesta.