Hyppää sisältöön
Etusivu / Elämää sairauden kanssa / Mieliala / Sairastumisesta toipuminen

Sairastumisesta toipuminen

Sairastumisesta toipuminen on yksilöllistä ja etenee jokaisella omaa tahtiaan. Tiettyjen asioiden tiedetään kuitenkin edistävän sitä.

Sara Sutela, Sairastuneen tuen ja kuntoutuksen asiantuntija
Julkaistu 9.2.2023

Sydänsairauteen sairastuminen on äkillinen ja elämän perusteita horjuttava tapahtuma. Sairastumista voidaankin kuvata kriisinä, jossa aikaisemmin toimineet ja opitut selviytymiskeinot eivät ole riittäviä. Äkillinen sairastuminen ei kuulu kenenkään tulevaisuuden suunnitelmiin. Sairastuneella ei useimmiten ole aikaisempaa kokemusta sairastumiseen liittyvästä tilanteesta, eikä varsinkaan alkuvaiheessa tietoa sairastumisen aiheuttajasta. Sairastumiseen reagoiminen ja siitä toipuminen on yksilöllistä, mutta joitakin yhteisiä piirteitä voidaan kuitenkin löytää.

 

Toipumisen vaiheita

Alkuvaihetta kuvaa usein järkytys ja shokki. Epätodellinen olo ja epäusko voivat olla päällimmäisiä olotiloja. Järkytyksen vuoksi mieleen painaminen ja asioiden muistaminen voi olla hankalaa. Esimerkiksi sairaalassa vietetty aika voi olla hämärän peitossa.

Päivien kuluttua järkytyksen tilalle on voinut tulla muita suuria tunteita, kuten pelkoa, ahdistusta ja surua. Toisaalta vakavissa tilanteissa myös kiitollisuutta selviytymisestä. Tapahtumia pyritään hahmottamaan ja mielessä voi olla paljon kysymyksiä ja epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Tapahtumista on usein tarve puhua esimerkiksi läheisten, vertaistukihenkilön ja hoitohenkilökunnan kanssa.

Viikkojen kuluttua asiaa usein kykenee käsittelemään kokonaisvaltaisemmin ja sekä sairaudesta että tapahtumista on tarkempi kuva. Tunteet voivat edelleen olla pinnassa, mutta usein maltillisempina. Tulevaisuutta ja siihen mahdollisesti liittyviä muutoksia pystyy jo pohtimaan. Voimavaroja voi kuitenkin olla vielä vähän ja muutoksista voi kokea surua.

Kuukausien kuluttua ajatusten suuntaaminen tulevaisuuteen on mahdollista ja sairaus muuttuu pikkuhiljaa osaksi elämää ja arkea. Sairauteen liittyvät asiat eivät ole enää jatkuvasti mielessä. Voimavarat ovat lisääntyneet ja ponnistelua vaativat asiat, kuten elintapamuutokset ovat mahdollisia. Monilla sairastuminen käynnistää myös pohdintaa elämän merkityksellisyydestä ja arvoista. Minkälaista elämää itse haluaa elää?

Ehkä tunnistat joitain piirteitä omassa tai läheisesi toipumisessa? Toipumisen prosessi on kaikilla eri mittainen, eikä sitä kannata kiirehtiä.

 

Toipuminen on yksilöllistä

Tiettyjen asioiden tiedetään edistävän sairastumisesta toipumista ja sairauden kanssa pärjäämistä. Onko alla olevassa listassa jotakin, mikä sopisi tilanteeseesi ja mitä voisit vahvistaa?

Toipumista edistää:

  • Riittävä tieto sairaudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Sydänsairaus kulkee mukana pitkään, joten siihen kannattaa tutustua hyvin.
  • Omahoidon osaaminen ja sen keinojen tunteminen. Käytössä olevien keinojen tunteminen lisää hallinnantunnetta arjessa. Oletko sinut esimerkiksi lääkehoidon ja verenpaineen seurannan kanssa? Lue lisää eri sydänsairauksista ja niiden hoidosta.
  • Masennuksen ja mielialaan liittyvien haasteiden tunnistaminen ja hoitaminen. Sairastumisen jälkeinen masennus on yleistä. Masennus ja alakulo hankaloittaa itsestä huolehtimista ja elämästä nauttimista. Hae herkästi tukea ja apua toipumiseen. Lue lisää masennuksesta ja alakuloisuudesta.
  • Vertaistuki. Mahdollisuus jakaa kokemuksia ja ajatuksia samankaltaisia asioita kokeneen kanssa antaa tukea ja voi auttaa käsittelemään vaikeitakin aiheita. Lue lisää vertaistuesta. 
  • Syyllisyyden ja häpeän lievittyminen. Joskus sairastumisesta jää henkistä kuormaa, kuten syyllisyyttä tai häpeää. Sairaudesta kertominen läheisille, työkavereille ja ystäville voi auttaa.
  • Pelkojen ja kuolemanpelon lievittyminen. On ymmärrettävää, että sairastuminen tuo pintaan epävarmuutta ja pelkoja. Pelkoja on hyvä käsitellä, jottei niiden aiheuttama paha olo hankaloita toipumista. Lue lisää kuolemanpelosta.
  • Säännöllinen kontakti terveydenhuoltoon. Sydänsairauden seuranta on tärkeä osa sen hoitoa. Selkeä jatkohoidon suunnitelma ja säännölliset käynnit vahvistavat hallinnan tunnetta. Lue lisää seurannasta.
  • Läheisten seurasta nauttiminen. Perheen, ystävien, sukulaisten ja myös lemmikkieläinten seura lisää yhteenkuuluvuuden ja merkityksellisyyden tunnetta.
  • Itsensä arvostaminen ja itsemyötätunto. Varsinkin sairastuessa itseensä kannattaa suhtautua ymmärtävästi, armollisesti ja lempeästi. Tällöin voimavarat keskittyvät toipumiseen ja itsensä hoitamiseen. Lue lisää itsemyötätunnosta.
  • Omien arvojen pohtiminen. Aika ajoin on hyvä pysähtyä pohtimaan mikä elämässä on itselleen tärkeintä. Jos omat arvot ja käytännön tekeminen eivät kohtaa, seuraa useimmiten hankaluuksia nauttia elämästä. Arvot voivat myös muuttua eri elämänvaiheissa.
  • Yhteisön ja ympäristön tuki. Itselleen tärkeät ympäristöt kannattaa valjastaa tukemaan toipumista. Voiko esimerkiksi työpaikalla tai kotona tehdä muutoksia, jotka vahvistavat jaksamistasi tai helpottavat arkeasi?
  • Tulevaisuuden toiveet ja suunnitelmat. Kaiken ikäisillä saa olla tulevaisuuden toiveita ja suunnitelmia. Niitä voi olla eri mitallisia: Mitä teen ensi viikolla? Mitä toivon vuoden päästä tapahtuvan? Minkälaisen suunnitelman tarvitsen?
  • Itselle sopiva ja mukava arjen rytmi. Omassa elämässä viihtyminen on pääosin arjesta kiinni. Onko päivissä mukavia hetkiä ja aikaa tehdä tärkeitä asioita?

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi