Siirry sisältöön

Sydämen rytmi

Yleensä sydämen rytmiin ei tule kiinnittäneeksi mitään huomiota. Joskus sydämen rytmistä voi kuitenkin tulla tietoiseksi, jolloin alkaa helposti pohtia onko kyse normaalista vai epänormaalista ilmiöstä.

Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri
Julkaistu 2.10.2020

On tavallista ja normaalia, että sydämen rytmin saattaa aistia esimerkiksi illalla vasemmalla kyljellä maatessa ja unen tuloa odottaessa. Myös jännittävissä tilanteissa sympaattinen hermosto saa sydämen hakkaamaan, jolloin rytmi tuntuu nopealta, jopa häiritsevältä. Sydän saattaa muljahtaa ja aiheuttaa siten epämiellyttävää tunnetta rinnassa. Mikä on normaalia ja milloin pitäisi epäillä rytmihäiriösairautta?

Normaali rytmi

Sydämen normaalia rytmiä kutsutaan sinusrytmiksi. Sinussolmuke on sydämen yläosassa sijaitseva rytmikeskus, josta normaalisti syntyy käsky jokaiselle sydämen lyönnille. Siitä nimitys sinusrytmi.

Normaali sykkeen nopeus on levossa 60-100 lyöntiä minuutin aikana. Rajat eivät kuitenkaan ole jyrkkiä. Leposyke voi olla hyvinkin alle 60/min. esimerkiksi aktiiviliikkujilla. Rasituksessa syke nousee, kun sydämen on pumpattava tehokkaasti verta työtä tekeville lihaksille. Saavutettavissa oleva maksimisyke laskee ikääntyessä. Tämän laskemiseksi on tarjolla useitakin laskukaavoja (esim. 210 – 0,65 x ikä tai 220 – ikä), mutta tässäkin esiintyy yksilökohtaista vaihtelua.

Monet sydämestä riippumattomat tekijät saattavat kiihdyttää sykettä ilman rasitustakin. Sellaisia ovat esimerkiksi runsas kofeiinin (kahvin) nauttiminen, jännitys, mielenliikutukset, tupakka ja alkoholi.

Normaali rytmi on säännöllinen eli tasainen, mutta pieni vaihtelu kuuluu myös asiaan. Nuorilla jo pelkkä hengittäminen saa aikaan sykkeen hienoista vaihtelua.

Kun rytmikäsky on syntynyt sinussolmukkeessa, viesti lähtee kulkeutumaan ensin eteisissä, kohti eteisten ja kammioiden välissä olevaa pääjohtoa. Tätä pitkin päästään kammiopuolelle, jossa kulku jatkuu erityisiä johtoratoja myöten edelleen alaspäin ja leviten siten koko sydämen alueelle. Yksi sydämen lyönti on syntynyt.

Sydämen lisälyönti syntyy, kun jostain muualta kuin sinussolmukkeesta ilmaantuu ylimääräinen käsky, joka myös leviää pitkin sydäntä aiheuttaen tavallisesta poikkeavan supistumisen. Käsky voi tulla mistä puolelta sydäntä tahansa. Tyypillinen oire on eräänlainen sydämen muljahtelun tunne, sydän tuntuu ikään kuin pyörähtävän rinnassa. Myös normaaliin sydämen toimintaan kuuluu pieni määrä lisälyöntejä, jotka saattavat tehdä sydämen rytmin hetkellisesti epätasaiseksi.

Rytmi on muuttunut

Sydämen rytmi on poikkeava, jos se on liian nopea, liian hidas tai epätasainen.

Nopeasta rytmihäiriöstä käytetään nimitystä takykardia. Sydän lyö silloin yleensä levossa selvästi yli 100 kertaa minuutissa. Rytmi voi olla tasainen tai epätasainen. Epätasainen, nopea rytmi on lähes aina merkki eteisvärinästä. Tasaiselta tuntuvan nopean tykytyksen aiheuttaa yleensä jokin eteisissä sijaitseva rytmihäiriöpesäke, ylimääräinen sähkörata tai joskus harvoin kammioperäinen rytmihäiriö. Tykytykseen liittyy usein muitakin oireita, kuten epämääräistä huonoa oloa ja huimausta.

Hidasta rytmihäiriötä kutsutaan bradykardiaksi. Silloin sydän lyö tavallisesti alle 50 kertaa minuutissa. Poikkeavan tilanteesta tekee se, että syke ei yleensä nouse edes rasituksessa ponnistellessa, kuten ylämäkeä kävellessä tai portaita noustessa. Oireena on heikotusta ja huimauksen tunnetta, jopa pyörtyminen. Joskus lisälyönnit voivat harhauttaa sykemittareita, jolloin mittaustulos saattaa olla erheellisen matala. Tämä johtuu siitä, että mittarit eivät tunnista lisälyöntiä, jolloin ne jäävät laskematta. Beetasalpaajalääkkeet hidastavat pulssia, joten näiden lääkkeiden käyttäjillä saattaa syke olla usein jopa alle 50/min.

Epätasainen syke voi olla merkki eteisvärinästä tai runsaasta lisälyöntisyydestä. Pulssia tunnustellessa rytmissä ei ole juuri lainkaan tasaisia vaiheita, vaan rytmi tuntuu olevan koko ajan epätahdissa. Joskus tällaisessa tilanteessa pulssia ei tahdo edes löytää, vaikka yleensä se löytyy rannetta tunnustellessa helposti.

Jos epäilet, että sydämen rytmissä saattaisi olla jotain vikaa, tunnustele tai pyydä jotakuta toista tunnustelemaan pulssisi. Verenpainemittari on myös hyvä apuväline. Kirjaa tulokset ylös. Lue lisää rytmihäiriön tutkimisesta ja sydämen sähköisestä toiminnasta.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset