Sydänsairauden omahoidon vahvistaminen

Omahoidon tavoite on olla osa arkea ja elämää. Sairaus ja sen hoito ei määritä koko elämää, vaan mahdollistaa omannäköisesi arjen sydänsairauden kanssa.

Jos olet vastasairastunut – keskity alkuvaiheessa toteuttamaan välttämättömiä omahoidon keinoja. Tällaisia ovat esimerkiksi määrätyn lääkityksen toteuttaminen sekä fyysinen lepo ja  toipuminen. Ne ovat ensisijaisia. Ehdit rauhassa pohtia omahoidon muita toteuttamistapoja, kun olet toipunut alkuvaiheesta.

Omahoidon muotoutuminen sopivaksi juuri sinun arkeesi vaatii aikaa ja henkilökohtaista pohdintaa. Alla olevien kysymysten avulla voit kartoittaa, millä tavalla omahoidon eri osa-alueet toimivat arjessasi. Luultavasti löydät jotain mikä toimii jo nyt hyvin. Saatat myös löytää asioita, joita haluat omahoidossasi vielä vahvistaa.

Tämä teksti on pari Mitä sydänsairauden omahoito on? -artikkelille. Voit halutessasi lukea sen ensin ja palata takaisin.

Sairauden ja uuden elämäntilanteen hyväksyminen

”Mikko sai sydäninfarktin ja se pystyttiin hoitamaan pallolaajennuksella melko nopeasti. Vointi koheni nopeasti sairaalassa ja hän pääsi kotiin jo kahden päivän kuluttua. Kipua ei ollut ja vointi oli hyvä. Hänelle kerrottiin, että sydämen suonissa oleva sepelvaltimotauti etenee ja sydäninfarkti voi uusiutua, jos sen tehokasta omahoitoa ei aloiteta. Mikko palasi töihin nopeasti ja totutut rutiinit jatkuivat. Eihän tässä käynyt kuinkaan! Aika ajoin ajatuksiin kuitenkin hiipi sairastumisen kokemus.”

”Katri oli sairastanut sydänsairautta jo pitkään, mutta nyt hänellä todettiin sydämen läppävika, joka tarvitsisi leikkausta. Muutos ja uusi tilanne järkytti. Hän tunnisti, että pelko, ahdistus ja huoli valtasivat mielen. Katri pohti myös, että oli luonnollista tuntea hankalia tunteita näin ison asian äärellä. Nyt hän tarvitsisi tukea ja myötätuntoa, asiat kyllä järjestyisivät.”

Pohdi

• Pystytkö pohtimaan sairastumistasi ja siihen liittyviä tunteita ja ajatuksia?
• Koetko, että olet pystynyt käsittelemään sairastumistasi riittävällä tavalla? Oletko ”sovussa” sairautesi kanssa?
• Onko sairaus ja sen hoito osa elämääsi?

Vinkki

• Lue lisää sairauden hyväksymisestä ja keinoista sen tukemiseksi: Sairauden hyväksyminen on toipumisen alku – Sydänliitto

Sairauden tunteminen ja oman vointinsa tunteminen

”Marjan sydämen vajaatoiminta aiheutti herkästi hengenahdistusta liikkuessa. Marja tiesi, että tämä johtui siitä, että sydän ei pysty pumppaamaan kovin tehokkaasti ja hengenahdistusta pahentaa nesteen liiallinen kertyminen elimistöön. Hän oli jo oppinut tuntemaan aika pienistäkin oireista, kun sairaus ei ollut tasapainossa. Silloin hän pystyi ohjeiden mukaisesti ottamaan nesteenpoistolääkitystä hieman enemmän.”

”Harrilla oli aika ajoin rytmihäiriöitä. Niitä oli tutkittu useasti, mutta Harri ei oikein ymmärtänyt mistä ne johtuivat. Lääkäri oli puhunut jostakin toimenpiteestäkin. Häntä huolestutti ja hieman jännitti milloin rytmihäiriöitä tulisi. Harri ei ollut varma voisikohan hän itse vaikuttaa niihin jotenkin?”

Pohdi

• Tiedätkö sairaudestasi ja siihen vaikuttavista tekijöistä riittävästi?
• Osaatko arvioida omia oireitasi ja toimia niiden mukaan?

Vinkki

• Lue lisää sydänsairauksista ja keskustele lääkärisi tai hoitajasi kanssa juuri sinun tilanteestasi. Kysy tarvittaessa myös, miten toimia oireiden ilmetessä.
• Kirjoita paperille tai pohdi mitkä asiat tukevat hyvinvointiasi ja mitkä haastavat sitä.
• Kirjoita paperille itsellesi (ja läheisellesi?) toimintaohjeet sydänsairauden oireiden varalta.

Yhteistyö terveydenhuollon kanssa

”Ritva kävi säännöllisesti sydänsairautensa vuoksi terveyskeskuslääkärillä. Hän tiesi, että kaikki mieltä askarruttavat asiat eivät muistu vastaanotolla mieleen, joten hän kirjoitti ne muistiin, kuten myös kotona tehdyt verenpainemittaukset. Lääkärit vaihtuivat välillä, joten käynnin lopuksi hän tarkisti, mikä oli jatkosuunnitelma.”

”Pauli mittasi verenpainettaan säännöllisesti ja viime aikoina se oli ollut aamumittauksissa kovin korkea, 160/90 mmHg. Verenpainelääkkeen ottamisen jälkeen se kyllä laski. Lääkäri oli asettanut tavoitteeksi 120/70 mmHg. Pauli oli hieman epävarma mitä asian suhteen tulisi tehdä, joten hän varasi soittoajan lääkärille.”

Pohdi

• Tiedätkö hoitosuunnitelmasi ja hoitotavoitteesi? Esim. suositellut lääkärillä käynnin välit tai verenpaineen ja laboratoriomittausten tavoitearvot.
• Osaatko kertoa terveydenhuollolle voinnistasi?
• Tiedätkö mihin otat yhteyttä, jos tarvitset tukea tai apua?

Vinkki

• Tarkasta viimeisimmästä lääkärintekstistä hoidon suunnitelmasi ja miten siihen pyritään. Minkälaisissa asioissa tai oireiden ilmaantuessa tulisi olla yhteydessä terveydenhuoltoon.
• Jos sinulle ei ole tehty hoitosuunnitelmaa tai et ymmärrä sitä, pyydä että sellainen laaditaan sinun kanssasi yhteistyössä seuraavalla kerralla lääkärinkäynnillä.
• Valmistaudu terveydenhuollon käynteihin pohtimalla ja halutessasi kirjaamalla ylös huomioita voinnistasi ja mieltä askarruttavia asioita.
• Selvitä mihin ja miten voit olla yhteydessä, jos sinulla on sairautesi hoidosta kysyttävää.

Hyvinvoinnin tukeminen terveysteoin

”Sepolla todettiin viime syksynä sepelvaltimotauti ja samalla tehtiin pallolaajennus. Samassa yhteydessä löydettiin myös tyypin 2 diabetes. Yhtäkkiä hänen piti opetella monia uusia taitoja, kuten verensokerin ja verenpaineen mittaaminen sekä lääkkeiden ottaminen ohjeiden mukaan. Haastavinta olikin muistaa nämä arjessa, joka oli niin monta vuotta kulkenut samaa rataa. Aluksi se vaatikin pinnistelyä, mutta tuli arkiseksi puuhaksi ajan myötä.”

”Satu sairastui sydänlihassairauteen ja ennuste oli, että sairaus ei paranisi, vaan luultavasti etenisi pikkuhiljaa. Tieto järkytti häntä suuresti ja hän oli työelämästä hetken poissa. Hän ymmärsi, että nykyinen elämäntyyli ei tukisi sydänsairauden kanssa elämistä. Hän päätti, että ensin hän lepäisi ja pohtisi toiveitaan, ja sitten hakisi apua muutosten toteuttamiseen”

Pohdi

• Onko sinulla tarvittavat taidot toteuttaa omahoitoa?
• Koetko, että voit vaikuttaa omaan hyvinvointiisi?
• Mikä lisäisi hyvinvointiasi?

Vinkki

• Perehdy sinulle tärkeisiin omahoidon taitoihin syvemmin. Miten ne olisivat osa arkea?
• Tunnetko käyttämäsi lääkkeet? Jos lääkkeiden otto unohtuu välillä, kannattaa hankkia dosetti.
• Pohdi toivoisitko jotain muutoksia elintapoihisi tai elämänrytmiisi. Aloita pienestä ja hae tarvittaessa tukea. Lue lisää: Terveys & Hyvinvointi – Sydänliitto

Toivotun tulevaisuuden suunnittelu

”Helillä todettiin kaikissa sydämen sepelvaltimoissa ahtaumaa ja hankala sepelvaltimotauti.  Kaksi suonta pallolaajennettiin ja Helille aloitettiin lääkitykset. Heli ymmärsi lääkärin puheista, että ilman hoitoa ahtaumat kasvaisivat ja sydäninfarkti olisi todennäköinen tulevina vuosina. Hänellä oli vielä paljon suunnitelmia, joissa hän toivoi olevansa toimintakykyinen, kuten nähdä lastenlastensa kasvavan ja touhuta mökillä. Kaikkea elämässä ei voi hallita, mutta tässä asiassa hän tekisi sen mitä pystyi. Ensimmäisenä hän lopetti tupakoinnin.”

Pohdi

• Mikä vaikuttaa sydänsairautesi tilanteeseen pitkällä aikavälillä?
• Miten haluaisit voida ja mitä haluaisit tehdä 5, 10 tai 15 vuoden päästä?
• Tukeeko se miten nyt elät ja mitä teet näitä toiveita?

Vinkki

• Kirjaa paperille yllä olevien kysymysten vastaukset. Onko toiveidesi ja tekojesi välillä ristiriitaa?
• Lue lisää omien elämänarvojen pohdinnasta: Millaisia asioita arvostan? – MIELI ry