Terveydenhuollossa ja hyvinvointipalveluissa tahdistimen kanssa

Terveydenhuolto

Terveydenhuollossa asioidessa kerro lääkärille, hammaslääkärille tai hoitajalle, että sinulla on tahdistin. Useimmiten pelkkä kertominen riittää, mutta tarvittaessa tarkemmat tiedot lukevat tahdistinkortissasi.
Useimmat terveydenhuollon tutkimukset voidaan tehdä normaalisti. Esimerkiksi röntgenkuvaus, ultraäänitutkimukset, tietokonetomografia (TT), PET-kuvaus, mammografia sekä EKG ja sykemonitorointi eivät haittaa tahdistimen toimintaa.
Magneettikuvaus on useimmiten mahdollinen tahdistimen kanssa. Monet uudet tahdistimet on nykyisin suojattu hyvin magneettikuvauksen varalta. Yleensä sydänlääkäri kuitenkin säätää tahdistimen toimintaa ennen ja jälkeen kuvauksen.
Tahdistin ei estä leikkaushoitoa. Hoitohenkilökunta huomioi tahdistimen leikkauksen valmisteluissa ja sen aikana.

Hätätilanteessa, jos tahdistinpotilaan sydän pysähtyy, on auttajien myös mahdollista edelleen käyttää sydäniskuria eli defibrillaattoria.

Tahdistin on hyvin harvoin este hyvinvointipalveluille. Tahdistimesta kannattaa kuitenkin kertoa palvelun tarjoajalle tai hoidon antajalle.

Kehonkoostumusmittauksia ei suositella tahdistimen omaavalle, koska laitteen toiminta perustuu siihen, että se välittää heikkoa sähkövirtaa kehon läpi.
Fysikaalisia hoitoja, joissa käytetään sähköisiä kivunhoitomenetelmiä, kuten TENS-hoitoa, ei suositella tahdistimen kanssa käytettäväksi. Hoitomuodoista sen sijaan ultraäänikäsittely ja lämpöhoidot soveltuvat, mutta tahdistimen aluetta tulee välttää.
Hieronnalle ei ole esteitä, mutta tahdistinaluetta ei pidä hieroa.
Tahdistimen omaava voi käydä kosmeettisissa hoidoissa. Jos suunnitelmana on tehdä laitehoitoja, kannattaa varmistaa, ettei laite käytä radiofrekvenssiä (RF-hoidot).
Tatuoinnit saattavat aiheuttaa infektioriskin tatuointineulan läpäistäessä ihon, mutta itse laite ei aiheuta haittaa tahdistimelle. Tahdistimen päälle tatuoimista ei suositella.

Lue lisää:

Tahdistinhoito ja tahdistimet