Hyppää sisältöön

Uniapneaan liittyy suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin

Uniapneassa esiintyy unenaikaisia hengityskatkoksia ja niihin liittyen yön aikaista hapenpuutetta. Hapenpuute aiheuttaa havahtumisia, mikä rikkoo unta ja voi aiheuttaa esimerkiksi päiväaikaista väsymystä tai mielialan laskua. Uniapnea voi kuitenkin olla myös täysin oireeton ja joskus oireet voivat olla hyvinkin epätyypillisiä, varsinkin naisilla. Asiantuntijoina toimivat lääketieteen tohtorit Miia Aro ja Minna Myllylä.

Tiina Eloranta, toimittaja
Julkaistu 14.12.2020

Päivällä olo tuntuu uniselta ja muisti tahtoo pätkiä. Keskittymisen kanssa on niin ja näin. Olo on uupunut ja saamaton ja väsyneenä ruokakin maistuu. Mielialakin pysyy matalalla ja aamulla päätä särkee. Kyseessä saattaa olla sairaus nimeltä uniapnea.

Uniapnean tyypillisin oire on päiväväsymys, joka voi tuntua uneliaisuutena tai pakonomaisena taipumuksena nukahtaa päivällä, mutta myös uupumuksena tai aloitekyvyttömyytenä. Tämä johtuu öisistä unenaikaisista hengityskatkoksista, jotka voivat päättyä äänekkäisiin korahtamisiin tai kuorsaamiseen, kunnes henkilö jälleen vaipuu uneen ja ilmiö toistuu. Uniapneassa normaali uni häiriintyy ja syntyy univajetta.

Osa uniapneaa sairastavista kuorsaa voimakkaasti, mutta eivät kaikki. Oireina voivat olla myös yöllinen hikoilu tai se, että vessassa pitää rampata monta kertaa yössä. Uniapnean mahdollisuus tulisi muistaa myös erityisesti silloin, jos esiintyy lääkehoitoon reagoimatonta verenpainetautia.

Uniapnea tulisi ottaa vakavasti ja lääkäriaika varata viimeistään siinä vaiheessa, kun se aiheuttaa häiritseviä päivä- tai yöaikaisia oireita. Lisäksi jos päiväaikainen väsymys on niin voimakasta, että moottoriajoneuvoa ajaessa nukahtaa tai on lähellä nukahtamista, tulisi hakeutua viipymättä tutkimuksiin.

Lihavuus ja ylipaino kuuluvat uniapnean merkittäviin riskitekijöihin. Väsyneenä ja allapäin voi tulla syöneeksi enemmän tai epäterveellisemmin, jolloin nielun ahtauttavaa rasvaa kertyy yhä enemmän. Muita syitä uniapneaan voivat olla nenän tukkoisuus, muut kasvojen tai ylähengitysteiden rakenteelliset poikkeavuudet sekä purennan virheet. Alkoholin käyttö, tupakointi ja monet keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet sekä kilpirauhasen vajaatoiminta lisäävät uniapnean riskiä.

Obstruktiivinen uniapnea on yleinen sairaus

Ylähengitysteiden ahtautumisesta johtuvaa uniapneaa kutsutaan obstruktiiviseksi uniapneaksi. Sairaus on yleisintä keski-ikäisillä. Miessukupuoleen liittyy noin 2–3-kertainen riski sairastua uniapneaan verrattuna naisiin. Vaihdevuosien jälkeen tämä sukupuolten välinen ero vähenee.

Käypä hoito -suosituksen mukaan keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastaa noin 17 prosenttia keski-ikäisistä miehistä ja 9 prosenttia naisista.

– Joskin vuonna 2015 julkaistussa eurooppalaisessa tutkimuksessa keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa todettiin jopa 50 prosentilla keski-ikäisistä miehistä ja 23 prosentilla naisista, kertovat keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Miia Aro ja LT Minna Myllylä.

– Lihavuuden lisääntyminen ja väestön ikääntyminen selittävät osaltaan uniapnean esiintyvyyden kasvua. Toisaalta uniapnean määrittelykriteerit erityisesti hengityksen vaimentumien osalta ovat muuttuneet kahdesti viimeisen 15 vuoden aikana, mikä vaikeuttaa esiintyvyyden vertailua eri tutkimusten välillä.

Obstruktiiviseen uniapneaan liittyy vakavia terveysriskejä. Uniapnea saattaa altistaa eteisvärinälle ja diabeteksen kehittymiselle. Uniapneaa sairastavalla on suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin kuten sydäninfarktiin. Uniapnea kohottaa myös verenpainetta, ja kohonnutta verenpainetta sairastavista arviolta yli 25 prosentilla esiintyy uniapneaa. Lääkehoitoon reagoimatonta verenpainetautia sairastavista jopa 70 prosentilla on arvioitu olevan keskivaikea- tai vaikea-asteinen uniapnea.

Jos uniapneasta kärsivä on ylipainoinen, tärkein hoito on laihdutus. Alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä kannattaa vähentää. Myös liikunta auttaa, vaikka sillä ei olisikaan mitään vaikutusta painoon. Jos kuorsaus ja hengityskatkokset ilmenevät pääosin selällään nukkuessa, kannattaa yöpukuun tai vyölaukkuun kiinnittää tennispallo, joka estää selällään nukkumisen. Toisinaan nielun ilmatilaa avartava uniapneakisko riittää avuksi.

Myös lihavuusleikkaus vaikeasti ylipainoisilla voi tulla kyseeseen.

CPAP-laite ahkeraan käyttöön uniapnean hoidossa

Keskivaikean ja vaikean uniapnean hoitoon käytetään yleensä ylipaine- eli CPAP-laitetta. Laite johtaa ilmateihin hieman tavanomaista enemmän painetta ja estää niiden ahtautumista. Laitteeseen kuuluu maski, jota potilas käyttää öisin nukkuessaan.

Aron ja Myllylän mukaan CPAP-hoito vähentää päiväväsymystä, parantaa vireyttä ja lievittää tarkkaavuuden ja muistin muutoksia. CPAP-hoito saattaa myös lieventää masennusoireita ja uneen liittyvän elämänlaadun on todettu paranevan keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa sairastavilla. Yölliset virtsaamiskerrat saattavat vähentyä sekä aamupäänsärky lievittyä. Sen lisäksi CPAP-hoidon on todettu alentavan verenpainetta ja liittyvän pienentyneeseen riskiin joutua liikenneonnettomuuteen.

CPAP-laitehoito saattaa liittyä pienempään sydän- ja verisuonitautien riskiin niillä, jotka käyttävät hoitoa ainakin neljä tuntia päivässä, joskin lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan, Myllylä kertoo.

– Vähäiset käyttötunnit saattavat johtaa CPAP-laitteen käyttöön ainoastaan yön alkutunneilla, jolloin vilkeunen aikaiset hengityskatkokset jäävät usein hoitamatta, sillä vilkeunta esiintyy pääsääntöisesti vasta aamuyön tunneilla. Vilkeunen aikaiset hengityskatkokset ovat usein pidempikestoisia ja niiden yhteydessä veren happikyllästeisyys pienenee enemmän kuin muissa univaiheissa, minkä vuoksi ne saattavat erityisesti altistaa sydän- ja verisuonitautien kehittymiselle. Lisäksi CPAP-hoidon verenpainetta alentavan vaikutuksen on todettu olevan merkittävämpi niillä, jotka sitoutuvat hoitoon paremmin.

CPAP-maskin käyttö saattaa tuntua hankalalta

CPAP-laitehoidosta voi aiheutua varsinkin alkuvaiheessa haittoja.

Miia Aro ja Minna Myllylä kertovat, että tavallisimpia haittoja ovat hengitysteiden limakalvojen kuivuminen tai vesinuha. Näitä voidaan hoitaa esimerkiksi nenäsuihkeilla tai lisäämällä laitteeseen kostutin. Jos maski ei istu kunnolla, voi siitä aiheutua silmien ärsytystä tai ihon rikkoutumista. Maskin valintaan kannattaakin panostaa ja vaihtaa tarvittaessa toisenlaiseen tai eri kokoiseen. Joillekin voi aluksi tulla myös vatsan täyteläisyyttä tai ilmavaivoja, jos painetta on paljon. Tuolloin kannattaa maski tarkistaa, jottei maskin vuotaminen aiheuta tarpeetonta painetason nousua. Kaiken kaikkiaan aluksi laitehoitoon tottuminen vie useimmilla jonkin tovin, mutta limakalvojen ja elimistön totuttua aiempaa suurempaan ilmavirtaan ja maskiin kasvoilla, haitat ovat yleensä hyvin vähäisiä.

Valtaosa kliinikoista suosittelee CPAP-laitteen käyttöä koko yön ajan. Aro ja Myllylä kannustavat uniapneapotilaita tähän, sillä mitä enemmän CPAP-laitetta käyttää, sitä parempi tulos todennäköisimmin saavutetaan. Tämä vaikuttanee erityisesti riskiin sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin.

Lisäksi Aro ja Myllylä kannustavat uusia CPAP-käyttäjiä olemaan kärsivällisiä ja sinnikkäitä, sillä suurella osalla CPAP-laitehoito tuntuu aluksi hankalalta, kuten uudet asiat yleensäkin. Laitehoito vaatii tottumista ja harjoittelua, mutta se palkitsee kyllä vaivan. Aluksi laitetta voi kokeilla esimerkiksi TV:tä katsoessa hereillä, jolloin se on nukkumaan mennessä jo tuttu. Aluksi laitetta ei myöskään välttämättä pysty pitämään koko yötä, mutta kannustamme käyttämään sitä niin paljon kuin mahdollista, jolloin tottuminen käy nopeammin.

Pysyvät elintapamuutokset CPAP-hoidon tueksi

Miia Aro huomasi väitöskirjatutkimuksessaan, että CPAP-laitehoito poistaa hyvin uniapneasta johtuvat oireet. Ylipainoisilla uniapneaa sairastavilla pelkkä laitehoito on kuitenkin riittämätön painonhallinnassa.

Omaan uniapneaansa voi vaikuttaa itse monin tavoin, Aro vakuuttaa. Painonhallintaa suositellaan, jos uniapnea johtuu liikapainosta, mikä onkin uniapnean syy noin kahdella kolmesta sairastuneesta. Jo viiden prosentin painonpudotuksella on suotuisia vaikutuksia uniapneaan. Liikunnan tiedetään lieventävän uniapneaa, vaikka sillä ei olisikaan vaikutusta painoon.  Tiedetään myös, että jo kaksi annosta alkoholia vaikeuttaa uniapneaa ja yön aikana tulevat hengityskatkot ovat tuolloin pidempiä ja happipitoisuus pääsee laskemaan matalammalle kuin muina öinä ja siksi alkoholin välttämistä suositellaan. Lisäksi tupakointi ärsyttää ylähengitysteiden limakalvoa ja turvottaa niitä, mikä taas vaikeuttaa uniapneaa ja siksi uniapneaa sairastavien tulisi ehdottomasti pyrkiä tupakasta eroon. Lisäksi kompressiosukkien käytön päivällä on todettu vähentävän nestelastin aiheuttamaa turvotusta hengitysteissä yöllä ja siten lieventävän uniapneaa. Myös ruokavalioon tulisi kiinnittää huomiota ja välttää ylimääräistä suolaa, joka myös lisää turvotusta ja hengitysteiden ahtautta.

– CPAP-laitehoito luo hyvän pohjan elintapamuutokselle poistamalla päiväaikaisen väsymyksen ja parantamalla unenlaatua, Aro sanoo.

Jos epäilet sairastavasi uniapneaa

Jos ilmenee hengityskatkoksia tai muita uniapnealle tyypillisiä oireita, on syytä mennä lääkäriin. Lääkäri kysyy usein unen pituudesta, elämäntavoista, allergioista ja muista mahdollisista sairauksista. Lääkäri tutkii myös potilaan verenpaineen, painoindeksin, vyötärönympäryksen ja uniapnealle altistavat kasvojen rakenteet.

Varsinainen uniapneatutkimus eli unirekisteröinti (yöpolygrafia) tehdään pääsääntöisesti kotona. Jos lääkäri katsoo CPAP-hoidon tarpeelliseksi, potilas saa laitteen käyttöönsä erikoissairaanhoidosta ilman kustannuksia.

 

  • Uniapnea voidaan luokitella lieväksi, jos hengityskatkoksia on vähemmän kuin 5–15 kertaa tunnissa. Keskivaikeassa uniapneassa hengityskatkoksia on 16–30 kertaa tunnissa ja vaikeassa yli 30 katkosta tunnissa.
  • Lyhenne CPAP tulee sanoista Continuous Positive Airway Pressure.

 

Katso Sydänliiton verkkoluento: Mikä on uniapnea? Oireet ja hoito ja lue psykiatrian erikoislääkäri Markku Siivolan haastattelu Markku Siivola – tuhannen unen asiantuntija

 

Lähteet:

Uniapnea. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 15.6.2017.

Terveyskirjasto: Uniapnea, unenaikaiset hengityskatkot

TYKS: CPAP-laitehoidon aloitus

FILHA: Uniapnea

Minna Myllylä: CPAP-hoidon käyttötunnit ovat yhteydessä uniapneapotilaiden sydän- ja verisuonitautien riskiin 

Miia Aro: CPAP-laitehoito lievittää hyvin uniapnean oireita, mutta ei johda pysyvämpiin elintapamuutoksiin

 

 

Lue seuraavaksi

Haku

Löytynyt 0 tulokset