Siirry sisältöön

Kasvit käyttävät aistejaan

Kasvit ovat elollisen maailman valtiaita, joilla on kehittyneet aistit, osoittavat Stefano Mancuso ja Alessandra Viola.

Tiina Eloranta
Julkaistu 2.6.2017
Stefano Mancuso. Kuva: Massimo Sestini

Kasvimaalla pavut kurottautuvat ylitse muiden. Kesän mittaan tarkkailen papupöheikköä, jossa kukin yksilö kääntää lehtensä auringon suuntaan. Kasveilla on ”valon taju”, sillä ne kykenevät havaitsemaan valon, sen määrän ja laadun, sekä käyttämään sitä tarpeidensa mukaan. Kuten jo koulussa on opittu, valoa kasvit tarvitsevat energian tuotantoon.

Kasvi muuttaa asentoaan kasvamalla valoa kohti tai se kääntää lehtiään niin, että lehdet saavat valoa mahdollisimman runsaasti. Suurin osa valoa vastaanottamista reseptoreista on keskittynyt lehtiin, mutta niitä on myös varren nuorissa osissa, kärhissä, versoissa, juuren kärkivyöhykkeillä ja jopa puuaineessa, kertovat Stefano Mancuso ja Alessandra Viola kirjassaan Loistavat kasvit.

Jos kasvit ”näkevät”, ne myös ”haistavat”, osoittavat Mancuso ja Viola. Jokainen kasvi rakentuu miljardeista soluista, joiden pinnalla on haihtuvia yhdisteitä vastaanottavia reseptoreita. Monet haihtuvat orgaaniset yhdisteet sisältävät kasvien hätäviestejä, joilla ne varoittavat lähellä kasvavia kasveja välittömästi uhkaavasta vaarasta. Tällainen vaara voi olla esimerkiksi kasvinsyöjähyönteinen. Kasvi käynnistää puolustusmekanisminsa tuottamalla yhdisteitä, jotka tekevät niiden lehdistä hyökkääjälle syömäkelvottomia.

Takaisin kasvimaalle. Pavut kasvavat, koska maaperä on ravinteikas ja maaperää tutkivat kasvin juuret löytävät siitä tarvitsemansa kemialliset yhdisteet. Juuret ”maistelevat” maaperää etsiessään tarvitsemiaan aineita, kuten nitraatteja, fosfaatteja tai kaliumia. Kasvi tuottaa suuren määrän juuria sille alueelle, jonne kivennäisaineet ovat keskittyneet. Juuret kasvavat, vaikka tielle sattuu este. Mutkalle kasvanut porkkana on tuttu näky. Juuri ”tunnustelee” estettä ja jatkaa kasvuaan sen ympäri.

Kasveilla on lukuisia muitakin aistia, kuten kuulo. Maaperä toimii johtimena, kun kasvi ottaa vastaan värähtelyjä. Kyllä, juttelen kasveille. Mutta ei siitä enempää.

Kasvit siis käyttävät aistejaan, leviävät ja sopeutuvat. Ne ratkaisevat myös vastaantulevia ongelmia. Yli 99 prosenttia maapallon biomassasta on kasveja. Kasvien ansiosta elämämme maapalolla on ylipäätään mahdollista.

Stefano Mancuso on kasvitieteilijä, joka tutkii erilaisten biologisten systeemien viestintää ja sisäistä kommunikaatiota. Hän toimii professorina Firenzen yliopistossa.
Alessandra Viola on italialainen tiedetoimittaja.

Stefano Mancuso ja Alessandra Viola: Loistavat kasvit, mitä tiedämme kasveista ja niiden älykkyydestä. Aula & Co, 2017

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset