Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Katse eteenpäin

Tulevaisuuden visioissa kehon pettäessä avuksi astuu yhä enemmän robotiikka. Elimiä, kudoksia ja lääkkeitä saadaan 3D-tulostamalla. Yksilöllisyys ja sairauksien ennaltaehkäisy itsenäisellä seurannalla näyttäisi lisääntyvän.

Minna Ruotsalainen
Julkaistu 13.11.2014

Hurjimmat tulevaisuuden ennusteet lupaavat hämmentäviä asioita eri teknologian osa-alueilta. Jos taivaalla lentävät reippaan parinkymmenen vuoden kuluttua ultranopeat lentokoneet ilman pilotteja, maan kamaralla terveydenhuollon ja lääketieteen kehityksen ennusteet kuulostavat vähintään yhtä korkealentoisilta. Tulevaisuuden tutkimus ennustaa muun muassa personoituja lääkkeitä, ravintoaineiden saamista nanorobottien avulla, kasvatettuja elimiä noin kymmenen vuoden kuluttua ja keinotekoisia aivoja 2040-luvulla.

– Kiitos science fiction -elokuvien, monella on epäilevä, arasteleva ja varauk­sellinen suhtautuminen teknologiaan. Enemmänkin pitäisi pelätä, jos joutuisimme ajassa taaksepäin, eikä meillä olisi mitään tekniikkaa apuna. Kyllä ihminen jatkossakin päättää, mitkä teknologiat se ottaa käyttöön. Tulevaisuuden ennusteissa on lisäksi eri asia, mitkä niistä lopulta realisoituvat ja keille, futuristi Elina Hiltunen palauttaa maan pinnalle.

Kesyttämistä

Mikään teknologia ei saa jalansijaa yhteiskunnassa hetkessä ja haasteitta. Tulevaisuuden tutkija, tietokirjailija Elina Hiltunen muistuttaa, että keskustelu tulevaisuuden ennusteista on aina tasapainottelua mahdollisuuksien ja realistisen todellisuuden välillä. Uudet ihmisten varaosat voivat esimerkiksi jäädä niin kalliiksi, että niistä on apua vain harvoille. Toisaalta taas terveydenhoito voi myös tasa-arvoistua ja hoitojonot lyhentyä, jos arviot esimerkiksi kantasoluhoitojen yleistymisestä tulevaisuudessa pitävät paikkansa.

Moni arastelee, että teknologian kiihtyvässä kyydissä ihminen unohtuu pois keskiöstä. Robotiikka näyttäytyy usein kylmän kalseana, ihmisen työvoiman syrjäyttävänä uhkana eikä lisäkätenä, auttavana mahdollisuutena.

– Nykyiset robotit ovat vielä verrattain kömpelöitä suoriutumaan monivaiheisista tehtävistä. Yksittäisissä tehtävissä niiden tarkkuudesta voi olla paljonkin apua kauko-ohjattavina leikkaussaleissa, Elina Hiltunen miettii.

Myös politiikalla voidaan joko vauhdittaa tai jarruttaa jotakin teknologian kehitysalaa. Autojen päästöihin liittyvä verotus on esimerkiksi lisännyt vähäpäästöisten autojen kysyntää. Futuristit puhuvat teknologian kesyttämisestä. Kummajaisesta tulee ensin statussymboli ja myöhemmin arkipäivää.

– Moni asia on teknologisesti jo mahdollista, mutta yhteiskunta on takajarruna. Merkittävä haaste on ihmisten yleinen teknologiaa arasteleva asenneilmasto.

Elina Hiltunen esittää puolisonsa kanssa kirjoittamassaan Teknoelämää 2035 -kirjassa skenaarioita myös terveys- ja lääketieteen teknologian saralta. Se on osa-alue, johon futuristi suhtautuu äärimmäisen positiivisesti.

– Huimia edistysaskeleita on tuloillaan. Tosin pelottavaa on, että tämän päivän vitsauksena ihmiset tuntuvat uskovan yhä enemmän kaikkeen ”huuhaahan”. Tulevaisuudessa ihmisten ikä pitenee, mutta vastaavasti olemme sairaampia, joten haasteita riittää.

Edistysaskeleita

Elina Hiltunen uskoo vahvasti siihen, että parinkymmenen vuoden päästä vastasyntyneelle määritellään hänen genominsa heti elämän alkumetreillä. Sen jälkeen apuun voi tulla geeniterapia, joka korjaa viallisia geenejä. Geeniterapiaa pidetään taas käänteiden jälkeen potentiaalisena hoitona moniin sairauksiin, myös sydänsairauksiin ja jopa stressiin.

Hiltunen tilasi miehensä kanssa jokin aika sitten sähköisesti DNA-testit amerikkalaiselta yritykseltä.

– Jännittäävähän se oli, kun ruudulle aukeni kahden sadan sairauden lista, joukossa Alzheimerin ja Parkinsonin taudit, ja omat alttiudet kaikkiin. Onneksi mitään järkyttävää ei paljastunut. Luotin siihen, että ennaltaehkäisevillä terveysteoilla ja ympäristötekijöillä on vaikutusta.

Biotulostuksesta eli 3D-tulostuksesta Hiltunen arvelee tulevan sen yleistyessä lähivuosina merkittävää. Sillä voitaisiin tulostaa ihmiselle ikään kuin varaosia aina ihosta sydämen läppiin. Saksalaisessa Frauenhofer-instituutissa on jo kehitetty menetelmä verisuonten tulostamiseen. Pennsylvanian yliopistossa on puolestaan printattu korva, joka kuulee siihen liitetyn elektroniikan avulla enemmän taajuuksia kuin tavallinen ihmiskorva. Elinten ja kudosten lisäksi tulevaisuudessa biotulostus mahdollistaisi myös yksilöllisten lääkkeiden tulostamisen. Transhumanismin ajattelun mukaan ihminen on teknologian avustuksella alati kehittyvä ja parantuva, mikä tulee lisääntymään vielä tulevaisuudessa.

– Solut ovat tulevaisuudessa materiaalia siinä missä muovi ja metalli.

Iholla

Yksilöllisyyden lisäksi omaehtoisen tervey­den seuraamisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn nähdään korostuvan tulevaisuudessa ja siitä tulevan jopa eräänlainen trendi. Skenaarioissa siintää lisääntyvä terveysmonitorointi, jossa erilaiset biosensorit välittäisivät tietoa terveydentilastamme myös etämonitorointina suoraan lääkäreille. Pitemmälle viedyissä tulevaisuuden visioissa mikrokirurgian avulla elimistössämme esimerkiksi suolistossa matkaisi erilaisia pieniä robotteja, joilla jokaisella olisi oma tehtävänsä. Hiltunen kertoo kehitetystä hämähäkkijalkaisesta robotista, jota on jo testattu suolistossa.

Nyt jo älypuhelinteknologian sensorit mahdollistavat monia erilaisia terveyttä seuraavia sovelluksia. Tästä on muutamia askeleita biosensoreihin iholle ja kehon sisälle, jotka mittaisivat ajantasaista terveydentilaamme. Ihonalaisella biosensorilla voitaisiin esimerkiksi sairauskohtauksen saanutta lääkitä sopivalla nopeudella.

– Jos kuulostaa hämmentävältä, kannattaa miettiä, mitä on tapahtunut viimeisen sadan vuoden aikana. Teknologia on hyvän ja pahan taistelua, jossa jokainen voi tehdä valintoja.

Keinotekoisia verisuonia ja ihoa

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu ja BIT-tutkimuskeskus ovat mukana EU:n rahoittamassa ArtiVasc 3D -tutkimusprojektissa, jonka tavoitteena on valmistaa verisuonitettua keinoihoa hyödyntämällä 3D-tulostusta. Tavoitteena on kehittää keinotekoisesti verisuonitettuja polymeeripohjaisia tukirakenteita, joissa ihonkaltainen, kudosrakenteen solu- ja kudoskasvatus olisi mahdollista.

Halkaisijaltaan sata mikrometriä olevat tekoverisuonet valmistetaan mustesuihkutekniikalla ja pienemmät hiussuonet korkean resoluution kaksifotonilaserilla.

Keinoihoa on tarkoitus käyttää kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin. Sitä voisi hyödyntää myös ihosiirteiden kehittämisessä palovammoihin ja niistä aiheutuneiden traumojen hoitoihin. Monitieteellinen tutkimushanke kokoaa biomateriaalitieteen, 3D-tuotanto- ja kudosteknologian yhteen.

– Viisivuotinen hanke kestää vielä ensi vuoden syksyyn. Voidaan arvioida, että siitä menee ehkä toiset viisi vuotta ennen kuin konsepti on valmis käytettäväksi farmasian tai lääketieteen sovelluksissa. Näkymät vaikuttavat käsittämättömän hienoilta, Aalto-yliopiston akatemiaprofessori Jukka Seppälä toteaa.

Lue seuraavaksi