Koiran kanssa puuhailu laskee stressitasoa ja luo rutiineja

Iina Tenhusen ja hänen puolisonsa kerrostalokotiin muutti syyskuussa australianpaimenkoira Romeo. Koiraa pariskunta harkitsi vakavasti jo vuotta aikaisemmin. Lopullinen päätös syntyi, kun molemmat saivat opiskelut päätökseen keväällä.

Suomen Kennelliiton mukaan monet muutkin ovat päätyneet hankkimaan koiran. Vuoden 2020 aikana koirien rekisteröintimäärät ovat kasvaneet reilulla tuhannella edellisvuoteen nähden.

Koronaepidemian takia Tenhusen puolisolle tarjoutui mahdollisuus tehdä etätöitä. Hänen kotonaolonsa sujuvoittaa pentuarkea: ulkona täytyy käydä monta kertaa päivässä, kun pentu opettelee sisäsiistiksi.

Tenhunen ehti elää koiratonta elämää kaksi vuotta.

– Edellisten koirien poismenon jälkeen itselleni on ollut selvää, että tulen vielä hankkimaan uuden koiran. Ilman koiraa tuntui, että jotain puuttuu.

Koira tuo vaihtelua arkeen

Eläinten vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin on tehnyt tutkimusta FT tutkimuspäällikkö Jussi Lehtonen Turun yliopiston Sote-akatemiasta. Hän arvelee, että yksi merkittävä syy koirien hankinnan lisääntymiseen saattaa olla se, että ihmiset ovat nyt paljon kotona. Pennun ottaminen ja sisäsiistiksi opettaminen vaativat paljon aikaa ja kärsivällisyyttä. Koronan aikana ihmisten voi olla helpompi järjestää pennun ulosvienti ja pennusta huolehtiminen.

Lehtonen tekee nyt töitä kotona, koska yliopisto on etätyössä ja -opetuksessa kevääseen asti. Perheen koiralle tämä tarkoittaa sitä, että hän saattaa päästä päivälläkin ulos ja joku käy aika ajoin tervehtimässä ja rapsuttamassa.

– Itse ainakin nousen helposti ylös työpisteeltä ja käyn moikkaamassa autuaan näköisenä lekottelevaa koiraa. Se on hyvä syy nousta ylös ja käväistä myös pihalla kesken päivän. Muuten istuisin koneella tunteja liikkumatta ja sehän olisi myös terveydellisesti todella huono asia.

Lapsille koiran läsnäolo tarjoaa muuta ajateltavaa neljän seinän sisällä. Toisaalta, kun liikkuminen kodin ulkopuolella ja vaikkapa harrastuksissa on vähentynyt, koira pakottaa lähtemään ulos. Lehtonen arvelee, että varsinkin kerrostaloasunnossa, ilman pihaa tai parveketta, eläin voi erityisesti tuoda vaihtelua arkeen.

Seuraa ja hyvää oloa

Lehtosen mukaan eläimen silittäminen ja sen kanssa oleminen tuottaa hyvää oloa hormonaalisella tasolla. Endorfiinin ja oksitosiinin tuotanto muuttuu, jolloin stressi helpottuu ja mieliala paranee. Ikääntyneet ihmiset, jotka asuvat yhdessä eläimen kanssa, ovat aktiivisempia ja ottavat enemmän vastuuta myös omasta elämästään.

Koira voi toimia välikappaleena puheelle. Esimerkiksi Lehtonen nostaa pitkään naimisissa olleen pariskunnan, joka voi olla tilanteessa, jossa puhuttavaa ei juurikaan enää ole. Keskustelu voidaan käydä koiran kautta, jolloin sanat voidaan osoittaa koiralle mutta niin, että toinen kuulee ne. Koira voi olla myös väline yhteiseen harrastukseen tai ulkoiluun, joka puolestaan voi edistää perheen ja parisuhteen hyvinvointia.

– Erään tutkimuksen mukaan lapset, jotka olivat stressaavassa koetilanteessa, saivat enemmän apua ja helpotusta tilanteeseen koirasta kuin omista vanhemmistaan.

Koira on aina iloinen, kun perheenjäsen tulee kotiin. Jos ihmisellä on stressaava tilanne, koira on kuin muutenkin olisi eikä esimerkiksi syyllistä mistään. Lasten on helpompi opetella lukemaan, kun voivat harjoitella koiran kanssa. Koira kuuntelee, ei arvostele eikä näytä kielteisiä tunteita vaan on useimmiten aina iloinen. Esimerkkinä tästä ovat lukukoirat, jotka innostavat lapsia lukemaan.

Koira on tottunut olemaan ihmisen kanssa ja yhteiselämämme on niin vuosituhansia pitkä, että tunnemme toisemme varsin hyvin. Koirien luonteenpiirteet tulevat yhdessäolon aikana tutuiksi ja oman koiran luonteen ja käytöksen tuntee hyvin. Kotiin mennessä isokaan talo ei tunnu tyhjältä ja yksinäiseltä, kun siellä on vastassa tuttu kaveri.

Koiran ihmiseen nähden ylivertaiset aistit luovat turvallisuuden tunnetta. Koira haistaa ja kuulee todella paljon paremmin kuin ihminen. Pelkästään se luo konkreettista turvallisuuden tunnetta.

– Ihminen voi luottaa siihen, että koira haistaa tulipalon tai kuulla varkaan, vaikka tosiasiassa koira saattaakin vedellä hirsiä eikä tuon taivaallista välittää savun hajusta tai varkaan äänistä. Tämä on tietysti yksilöllistä. Koiratkin ovat yksilöitä omine luonteenpiirteineen, kuten me ihmisetkin. Toinen on enemmän pedantti introvertti, toinen touhottaa menemään ja on sosiaalisesti ulospäin suuntautunut.

Koira tarvitsee aikaa ja huolenpitoa

Ihmiset eivät aina ymmärrä, että koira on huolenpitoa, lenkkejä ja säännöllisyyttä kaipaava, tunteva ja kokeva yksilö. Tämä voi aiheuttaa ongelmia tilanteissa, joissa koira on otettu hetken mielijohteesta tai vajavaisin tiedoin. Koira vaatii hoivaa ja aikaa. Vapaahetket lenkistä ja ruokinnasta saa unohtaa.

– Koiraa ei voi napsauttaa pois päältä ja nostaa kaappiin odottamaan parempia aikoja, kun siihen kyllästyy. Jos tänään ei huvita lähteä lenkille, sinne on pakko mennä, koska koiran pitää päästä ulos ja saada liikuntaa, Lehtonen sanoo.

Pennut ovat aktiivisia ja leikkisiä. Ne vaativat paljon seuraa ja aikaa ihmisiltään, yhdessäoloa ja rajojen opettamista. Kiireisen korona-arjen keskellä voi tulla yllätyksenä, miten paljon pennun koulutus ja sisäsiistiksi opettaminen vievätkin aikaa. Jos pentuvaiheen kasvatusta ei malteta tehdä kunnolla, koirasta voi kasvaa huonokäytöksinen räksyttäjä, joka ei ymmärrä omia rajojaan. Silloin tilanne kärjistyy vielä enemmän, kun pienestä pennusta onkin saattanut kasvaa muutamia kymmeniä kiloja painava, oman tahtonsa mukaan telmivä koiranuori.

Iina Tenhuselle koiran hankintaan liittyvät taloudelliset kulut ja koiran vaatima aika on ennestään tuttua.

– Aiemmista koirista oppineena tiesin kyllä, että koiran ostohinta on vain murto-osa kuluista ja yllättäviä kuluja tulee riittämiin koiran elämän varrella.

Tärkeintä Tenhuselle on koiran heille ja lähipiirille tuoma ilon määrä.

– Mukavalta tuntuu ajatella, millainen suhde ollaan jo saatu aikaiseksi.

Koirissa Tenhusta viehättää etenkin seurallisuus ja koiran omistamisen mukanaan tuoma puuha ja harrastusmahdollisuudet. Jo nyt koiran tulo on lisännyt pariskunnan aktiivisuutta ja luonut rutiineja. Unirytmistä on tullut säännöllisempi, sillä pentu herättää aina aamulenkille ja -ruoalle tiettyyn aikaan. Hyvinkääläiset metsätkin ovat tulleet entistä tutuimmiksi.

Koiranpennun kanssa liikkuessa tutustuu väistämättä uusiin ihmisiin.

– Naapurit tulevat tutuiksi, kun rappukäytävässä Romeo jää päivittäin vähintään yhden naapurin rapsutettavaksi. Lenkeillä myös moni tulee juttelemaan ja kertomaan omista koiristaan tai ihastelemaan pentua muuten vain. Romeosta on tullut varsinainen korttelin hurmuri, Tenhunen kertoo.

Romeo on kasvanut jo nelikuiseksi hurmuriksi. Kuva: Emilia Eloranta

Leikkimieliset testit:

Testaa, onko sinusta koiranomistajaksi.

Testaa, millainen koirarotu sinulle sopisi.

Lue myös

Pienetkin häiriöt etätöissä voivat stressata aivoja