Hyppää sisältöön
Etusivu / Terveys & Hyvinvointi / Pienetkin häiriöt etätöissä voivat stressata aivoja

Pienetkin häiriöt etätöissä voivat stressata aivoja

Koronapandemia siirsi useat työntekijät ja opiskelijat etätöihin näyttöpäätteelle. Työskentely näennäisesti rauhallisessa ympäristössä pelkkä näyttöpääte nenän edessä ei olekaan aivojen kannalta paras vaihtoehto.

Aku-Pekka Mölsä
Julkaistu 27.11.2020
Kaikki pieneltäkin kuulostava häly ympärillä vaikuttaa ihmisen keskittymiseen myös etätöissä- tai etäopiskelussa, sanoo psykologian professori Kimmo Alho Helsingin yliopistosta. Kuva: Ari Aalto, lähde: Helsingin yliopisto

Psykologian professori Kimmo Alho Helsingin yliopistosta kertoo, että pieneltäkin kuulostavat häiriötekijät etätöissä- tai opiskelussa kuormittavat aivoja. Alholla on tarjota asiaan useampi käytännön esimerkki.

– Videoneuvottelussa joku voi avata mikrofonin ja sieltä alkaa kuulua esimerkiksi koiran haukuntaa, tai jonkun kännykkä pärähtää soimaan. Lisäksi voi kuulua kolinoita, tai digitaalista hälyä yhteysongelmien takia, Alho mainitsee.

Myös kokousta tai opetusta seuraavan henkilön omassa ympäristössä voi olla erilaisia häiriötekijöitä, jota ei normaali työpaikka- tai luokkatilanteissa olisi.

Alho sanoo, että kaikki häly ympärillä vaikuttaa keskittymiseen ja on pois siitä, mitä alun perin piti seurata. Lisäksi kun ihminen näkee toisen vain virtuaalisesti, niin se voi viedä keskittymistä muualle kuin itse asiaan.

– Kaikki nämä kuormittavat paljon ja lisäävät stressiä.

Alho on hakenut Suomen Akatemialta rahoitusta tutkimukseen, jossa hän aikoo tutkimusryhmänsä kanssa selvittää etätyön vaikutusta aivoihin muun muassa edellä kuvatuissa häiriötilanteissa.

Hän on tutkinut jo muutaman vuoden ajan Suomen Akatemian rahoituksen tuella, miten puheen käsittelyyn aivoissa vaikuttaa kuvan tai äänen laadun heikkeneminen digitaalisessa vuorovaikutuksessa.

–Vaikka puhesignaali olisi heikko, mutta näemme puhujan, pystymme lukemaan huulilta, vaikkemme olisi siitä tietoisia. Puheeseen liittyvien kasvonliikkeiden näkeminen auttaa meitä ymmärtämään epäselvää tai hälyisessä ympäristössä kuultua puhetta.

Yhtä lailla ihmisiltä vaaditaan tarkkaavaisuutta, kun puhuja vaihtuu kokouksessa, jossa on useampi ihminen fyysisesti läsnä.

­– Kun ryhdymme seuraamaan puhujaa, siinä pitää virittäytyä tarkkaavaiseksi uudelleen. Se vaatii oman aikansa.

Vuorovaikutus välttämätöntä henkiselle hyvinvoinnille

Ihmisen aivotoimintaa ei Alhon mukaan ole tutkittu koronapandemian kaltaisissa tilanteissa. Siksi ei voi tarkkaan sanoa, miten koronanpandemian aiheuttama eristyneisyys ja pitkä virikkeettömyys vaikuttavat ihmisen aivoihin.

Alho sanoo, että yleisesti tiedetään, että sosiaalisten kontaktien puute tai niiden rajoittaminen voivat aiheuttaa ahdistuneisuutta ja masennusta, jotka pitkään jatkuessa voivat olla uhka myös fyysiselle terveydelle.

– Ne voivat lisätä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

On tutkittu, miksi toiset ihmiset reagoivat koronarajoituksiin voimakkaammin kuin toiset. Syynä on muun muassa persoonallisuustekijät. Ihmisen persoonallisuus on suhteellisen pysyvä tekijä ihmisen käyttäytymisessä. Näin siksi, että persoonallisuuskin voi muovautua elämän aikana, Alho sanoo.

Alhon mukaan sosiaalinen vuorovaikutus on ihmiselle luontaista ja suurimmalle osalle meistä jopa välttämätöntä psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.

Ulospäinsuuntautuneiden ihmisten lisäksi poikkeusajasta kärsivät neuroottiset ihmiset.

– Ihmisillä, joilla persoonallisuudessa on neuroottisuutta, voivat ahdistua tästä tilanteesta. Onhan tämä tilanne ja rajoitukset meidän terveyttämme uhkaavia. Mutta aivotoiminnan ja persoonallisuuden yhteys ei ole niin selvä asia.

Kimmo Alho ottaa puheeksi vielä yhden mielenkiintoisen asian. Nuoremmilla ihmisillä saattaa olla tarve kohdata vanhempiaan kasvotusten. Tilanne voi kuitenkin kääntyä niin päin, etteivät vanhemmat haluakaan tavata lapsiaan sairastumisen pelossa.

– Nämä ovat sosiaalisesti hankalia tilanteita ja voivat erityisesti stressata nuoria.

 

Pieneltäkin kuulostavat häiriötekijät etätöissä- tai opiskelussa kuormittavat aivoja. Kaikki häly ympärillä vaikuttaa keskittymiseen ja on pois siitä, mitä alun perin piti seurata.

Kuuntele Helsingin yliopiston psykologian professorin Kimmo Alhon haastattelu podcastina.

Lue myös:

Koiran kanssa puuhailu laskee stressitasoa ja luo rutiineja

Raskaat ajat voivat olla myös helpotus

 

Lisätietoja: Kimmo Alho Helsingin yliopisto

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi