Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Kolesterolipommi kovissa rasvoissa

Onko ruuan kolesteroli haitaksi vai ei? Voiko kananmunia syödä vaaratta? Viimeaikojen kolesterolikeskustelu on herättänyt paljon kysymyksiä.

14.4.2018
·
Arja Krank
·
Kuva: Johannes Romppanen

Helmikuussa 2016 Kuopiosta kuului melkoisia uutisia: Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan runsaskolesterolisen ruoan tai munien syönti ei lisääkään sydäninfarktin riskiä, ei edes perinnöllisesti alttiilla. Perinnöllisen taipumuksen omaavilla huonon LDL-kolesterolin pitoisuus veressä havaittiin kuitenkin muita korkeammiksi.

Uutinen otettiin vastaan suurella kohulla, mutta kardiologian erikoislääkäri Mikko Syvänne suhtautuu tulokseen tyynesti.

– Tämäntyyppiset tutkimukset uutisoidaan usein niin, että nyt totuus selvisi. Harvoin yksi tutkimus kuitenkaan muuttaa maailmaa.

Syvänteen mukaan tutkimus oli tarpeellinen, mutta asetelma oli isojen johtopäätösten vetämiseen ongelmallinen.

– 20 vuotta kestäneessä seurannassa ruokavalio selvitettiin vain tutkimuksen alussa. Pitkällä aikavälillä tulokseen vaikutti todennäköisesti se, että 1980-luvun jälkeen monet tutkittavaista ovat alkaneet syödä terveellisemmin. Useilla oli myös aloitettu kolesterolilääkitys, joka estää infarkteja.

Kolesteroliteoria puhuttaa

Uutinen ravisti siksikin, että vallitsevaa kolesteroliteoriaa vastaan käydään kovaa sotaa. Jopa jotkut lääkärit väittävät kolesterolin olevan viaton, ja suonen seinämän tulehduksen tulevan muualta kehosta. Syvänne on vakuuttunut liian LDL-kolesterolin pahamaineisuudesta.

– On olemassa tieteellisiä todisteita siitä, että tulehdus lähtee kehittymään nimenomaan suonen seinämän rasvajuosteesta. Ainakin 15 eri eläinmallilla on saatu aikaan terveisiin verisuoniin muutoksia, kun veren kolesterolipitoisuutta on lisätty.

Syvänne selittää, kuinka suonen seinämään takertunut kolesteroli ärsyttää ja houkuttelee makrofageja, siivoojasoluja syömään sitä sisäänsä. Tulehdusreaktio syntyy tästä taistelusta.

– Jos kolesterolia on paljon, kierre muuttuu itseään ruokkivaksi. Tulehdusplakki kasvaa, ja lopulta suoni voi tukkeutua.

Sydänlääkäri ja professori kertoo, että korkean kolesterolin vaaroista todistavat myös lukuisat väestötason havainnot. Kun väestön veren kolesterolitasoja on saatu ruokavalion keinoilla tai lääkkeillä laskettua, sydänsairastavuus on pienentynyt samassa suhteessa.

– Tällainen kehitys on tapahtunut Suomessakin: 1970-luvun taitteen jälkeen työikäisten sepelvaltimokuolleisuus on laskenut 80 prosenttia. Yli puolet parannuksesta on kolesterolitasojen laskun, verenpaineen ja miehillä tupakoinnin vähenemisen ansiota. Loput on parantuneen hoidon seurausta.

Syvänne kertoo, että kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa nähdään vastaava kuvio mutta toisinpäin.

– Siellä elintavat ovat muuttumassa huonommiksi – veren kolesteroli nousee vahvimpana tekijänä. Aivan samaa tahtia lisääntyvät kolesterolitaudit.

Hyvä paha kolesteroli

Kuopion tutkimuksessa luupin alle otettiin ravinnosta saatu kolesteroli ja erityisesti kananmunan syöminen. Kananmuna onkin yksi puhtaimmista kolesterolin lähteistä ruokavaliossamme. Se on Syvänteen mukaan kuitenkin vain yksi tekijä monimutkaisessa kokonaisuudessa, joka rasittaa sydäntä ja verisuonia. Professori lähtee selittämään asiaa perusteista lähtien:

– Kolesteroli on tärkeä solujen rakennusaine. Suurimman osan kolesterolista saamme elimistön omasta, pääosin maksan tuotannosta. Tämä määrä riittää kehon rakennustarpeisiin. Emme tarvitsisi siis lainkaan kolesterolia ravinnosta.

Ohutsuolessa olevasta kolesterolista verenkiertoon imeytyy 20–80 prosenttia. Vaihtelu johtuu esimerkiksi perimästä. Tästä ohutsuolen kolesterolista kaksi kolmannesta on sisäsyntyistä, maksasta peräisin. Ravinnon kolesterolia on yksi kolmannes.

– Valtaosa ravinnon kolesterolista tulee samoista lähteistä kuin kova rasva. Kananmunista saatava kolesteroli tuo tähän oman lisänsä, syötyjen määrien mukaan.

Sairastumisriskiin vaikuttavat monet perintötekijät, joiden summa ilmenee sukutaustassa. Muita riskitekijöitä ovat korkea verenpaine, diabetes, reumasairaudet ja tupakointi.

– Mitä suuremmat ovat muut riskitekijät, sitä enemmän ihmisen tulisi vähentää kolesterolikuormaa ravinnostaan. Yksikin kananmuna päivässä voi olla pahaksi sille, jolla on jo todettu verisuonisairaus tai selvät riskitekijät sairastumiseen.

Ruoka on valintakysymys

Kananmunakeskustelun voi Syvänteen mielestä summata seuraavasti:

– Terveet ihmiset, joilla ei ole riskitekijöitä, voivat aivan hyvin syödä kananmunia kohtuudella. Tyydyttyneen eli kovan, eläinperäisen rasvan määrä vaikuttaa veren kolesterolipitoisuuteen eniten.

Kolesterolikuorman vähentämiseen Syvänteellä on yksinkertainen neuvo: syö laadukkaampaa.

– Tarjontaa on valtavasti. On siis mahdollista valita sydänterveyden kannalta parempi vaihtoehto. Kun kovan rasvan lähteet usein sisältävät kolesterolia ja tuplavaikutuksena vielä jarruttavat kolesterolin poistumista verenkierrosta, niiden sijaan kannattaa valita pehmeitä kasviöljypohjaisia rasvoja.

Ruoka on myös lääke: Pehmeät öljyt, pähkinät ja siemenet lisäävät hyvän HDL-kolesterolin määrää ja pienentävät veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta. Kuitujenkin on havaittu tehoavan. Liukoinen kuitu sitoo ruoan mukana tulevaa kolesterolia ja kuljettaa sen elimistöstä pois. Se myös vähentää elimistön oman kolesterolin muodostamista.

– Puhdistettujen, vähäkuituisten hiilihydraattilähteiden sijaan kannattaa siis valita täysjyväviljatuotteita, palkokasveja, hedelmiä ja vihanneksia, jotka sisältävät kuituja, Syvänne suosittelee.

Professorin mukaan kaikkein vakuuttavin tieteellinen terveysnäyttö kolesterolin tuhoja vastaan on saatu ravintokokonaisuuksista, esimerkiksi Välimeren ruokavaliosta.

– Kun hyvät ravintoaineet pääsevät vaikuttamaan yhdessä, hyöty kertautuu. Terveellisen ruoan ei tarvitse olla tylsää. Välimeren ruokavalio – myös vastaavista kotoisista ruoista koostettuna – on hyvä esimerkki siitä.

Arja Krank 14.4.2016

Lue seuraavaksi

R
Terveellinen syöminen
Lue artikkeli
R
Ruoka ja hyvinvointi
Lue artikkeli
R
Terveellinen syöminen
Lue artikkeli